Tietokone-lehti 3/2000

Kiinteä netti tulee koteihin

Tietoverkkojen harrastajat ovat liikkuneet linjoilla jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Liikennevälineenä oli pitkään tavallinen analogiamodeemi, jonka nopeus kasvoi tasaisesti. Suurempi nopeus mahdollisti hienommat palvelut ja isompien tiedostojen siirron.

Jo 80-luvun lopulla puhelinyhtiöt alkoivat panostaa digitaaliseen ISDN-tekniikkaan. Sen tarjoama 64000 bitin nopeus vaikutti huimalta aikana, jolloin modeemien nopeudet liikkuivat 1200-2400 bitin tienoilla. Silti ISDN:n käyttöalueiksi nähtiin aluksi aiempaa kehittyneet puhelinpalvelut, joilla saatiin näkyviin soittavan henkilön numero ja esimerkiksi puhelun hinta reaaliajassa.

Kansaa eivät digitaaliset puhelimet kiinnostaneet. Vasta Internetin läpilyönti 90-luvun puolivälissä loi kysyntää ISDN-tekniikalle ja puhelinyhtiöt ottivat buumista kaiken irti. ISDN:ää mainostetaan vieläkin nopeana nettiyhteytenä, vaikka 64000 bitin nopeus ei enää sytytä ketään.

Merkittävä kynnys ISDN-käytöltä poistui, kun HPY poisti analogiapuheluista kertaveloituksen. Aiemmin kalliilta tuntuneet ISDN-yhteydet eivät enää olleetkaan kalliita, kun tavallisista modeemiyhteyksistä joutui maksamaan saman hinnan. Näppärää bisnestä.

Mitä vikaa ISDN:ssä?

ISDN:n nopeusero uusiin analogiamodeemeihin verrattuna on pieni. Kahdella ISDN-kanavalla nopeus nousee 128000 bittiin sekunnissa, mutta myös yhteyden kustannukset tuplaantuvat. Yhteyksien niputtamista nopeuden kasvattamiseksi voi tehdä analogiamodeemeillakin.

ISDN:ää myydään kotikäyttöön mainostamalla, miten toista linjaa voidaan käyttää surffaukseen ja toista puhumiseen. Näin ahkera nettikäyttäjä ei enää estä perheen muita henkilöitä käyttämästä puhelinta samaan aikaan.

Tämän argumentin merkitys on kuitenkin vähentynyt matkapuhelinten lisääntyessä. Langattomat yhteydet yleistyvät koko ajan, eikä kiinteitä linjoja käytetä enää juuri muihin kuin datayhteyksiin. Siksi puhelinyhtiöiden pitäisi mieluummin kiittää kotien nettikäyttäjiä eikä rankaista heitä maksuja nostamalla.

Kotikäyttäjän kannalta ISDN:n suurin ongelma on sen minuuttiveloitus. Puhelinmaailmasta peräisin oleva järjestelmä noudattaa vanhaa aikapohjaista veloitustapaa, koska se on puhelinyhtiölle hyvin tuottoisaa. Tasaisesta 64 kilobitin nopeudesta maksetaan minuuttimäärän, ei todellisen käytön - esimerkiksi puhuttujen sanojen - mukaan.

Internetissä on vallalla kiinteä kuukausihinnoittelu. Hinta on sama, mutta nopeus vaihtelee verkon kuormituksesta riippuen. Tämä laskutusmalli on luonnollinen valinta tietoverkkoihin.

xDSL tuo kiinteän yhteyden

Lähivuosina kotien verkkonopeudet moninkertaistuvat, kun uusi xDSL-tekniikka alkaa levitä kotitalouksiin.

xDSL on yleisnimitys erilaisille ADSL-, SDSL-, HDSL- ym. tekniikoille, joilla on paljon yhteistä: ne hyödyntävät kotiin vedetyn kuparikaapelin taajuuskaistan koko leveydeltä ja nostavat aiemman 64 kilobitin siirtonopeuden 1000 tai jopa 2000 kilobittiin sekunnissa.

Merkittävin ero lyhenteissä on ADSL:n ja SDSL:n välillä. Ensin mainittu on nimensä mukaisesti asymmetrinen: nopeus verkosta kotiin on moninkertainen verrattuna nopeuteen kotoa verkkoon. Verkkosurffailussa tällä ei ole merkitystä, mutta videoneuvottelun tai henkilökohtaisen www-palvelimen ylläpitäjälle asia on tärkeä.

xDSL-tekniikat tekevät vasta tuloaan. Kortit, ajurit ja standardit ovat vielä keskeneräisiä. Siksi asiasta kiinnostuneen kannattaa kääntyä oman puhelinyhtiön puoleen ja tiedustella sen tukemia tekniikoita sekä alueellista saatavuutta.

Uusiin taloihin kiinteä verkkoyhteys vedetään yhä useammin jo rakennusvaihteessa. Nämä nopeudet voivat olla moninkertaisia jopa xDSL:ään nähden.

Nettikäyttö muuttuu

Nopeuden lisäksi kiinteässä linjassa on merkittävä etu: linja on aina auki ja siitä peritään kiinteä kuukausimaksu. Maksun suuruus riippuu yhtiöstä ja tekniikasta, mutta on kuitenkin satoja markkoja kuukaudessa. Avauksen yhteydessä perittävä asennus- ja laitekustannus voi nousta muutamaan tuhanteen markkaan.

Kiinteän linjan käyttö ei siten ole aivan halpaa. Jos käyttää nettiä vain satunnaiseen surffaukseen tai pankkiasioiden hoitoon, vanhat tekniikat ovat edullisempia. Aktiivisen nettikäyttäjän elämän kiinteä linja muuttaa kuitenkin kokonaan.

Sain itse kiinteän yhteyden kotiin kuukausi sitten. Tilasin heti asentajan vetämään kaikkiin tärkeimpiin huoneisiin lähiverkon. Nyt työhuoneen pöytäkone ja lasten koneet ovat koko ajan kiinni verkossa. Ja kun istun sohvalle katsomaan televisiota, voin ottaa matkamikron syliini ja käyttää samalla netin palveluita.

Nopeuden kasvu tekee luonnollisesti surffailusta hauskempaa, mutta kiinteällä yhteydellä on paljon muitakin vaikutuksia. Konetta ei tarvitse koskaan sammuttaa, ja esimerkiksi sähköpostin lähetys tai tiedonhaku verkosta onnistuu heti, kun idea on juolahtanut mieleen.

Kun sähköposti- tai chattiyhteys voi olla jatkuvasti auki, sisään tuleva yhteydenotto voi antaa äänimerkin ja näin toimia puhelimen tapaan. Keskustelijoiden ei enää tarvitse etukäteen sopia, milloin linjayhteys avataan.

Surffailun lisäksi nopea yhteys mahdollistaa kuvapuhelut tai vaikkapa radion kuuntelun. Esimerkiksi Yleisradion perustamat digitaalikanavat, joilla ei muuten olisi yhtään oikeaa kuulijaa, leviävät nyt netin kautta kaikkialle Suomeen. Elleivät ne kiinnosta, voi yhtä hyvin kuunnella ulkomaisia radioasemia.

Muutaman vuoden kuluttua netin läpi voi katsoa melkein mitä tahansa maailman TV-kanavaa, ja saada vielä aidon vuorovaikutteisuuden kaupan päälle. Viimeistään tämä kehitys vetää maton kotimaisen digitaalitelevisio-hankkeen alta. Miksi rajoittua yksisuuntaisiin kotimaisiin kanaviin, kun koko maailma on tarjolla netin kautta?

Ensi kesää varten hankin vielä langattoman lähiverkon. Sen jälkeen yhteys ulottuu takapihan puutarhakeinuun asti. Matkamikro on minulle sekä tietokone, lehti, puhelin, radio että televisio - ja kaikki tämä langattomasti.

Lopullinen mullistus tapahtuu silloin, kun langaton lähiverkko alkaa toimia yhtä laajalla alueella kuin matkapuhelimet nyt. Silloin raja puhelimen ja tietokoneen välillä hämärtyy lopullisesti ja nopeat, langattomat verkkoyhteydet ovat saatavilla kaikkialla.

Haasteita jää

Nopeat kiinteät yhteydet tuovat myös uusia haasteita. Yhteyksien pullonkaulat siirtyvät kotilinjasta runkoyhteyksiin. Vaikka kotilinjan nopeus olisi 10 megabittiä sekunnissa, kansainvälisten yhteyksien ruuhkaisuus voi estää tv-kuvaa näkymästä tai pätkiä radion ääntä. Tiedostojen siirtokaan ei välttämättä käy ISDN:ää nopeammin, jos lähettävä palvelin on kapean narun päässä tai riittävän kaukaisessa maassa.

Kaiken maailman radio- ja tv-kanavien katselu on mahdollista vain, mikäli datavirta tuodaan Suomeen kerran ja jaetaan täältä paikallisesti halukkaille. Suomen sisällä siirtokaistaa riittää.

Tekijänoikeuksien valvonta nopeissa kotiverkoissa käy yhä vaikeammaksi. Tähän asti moni on ostanut CD-levyn, kun ei ole jaksanut tai viitsinyt imuroida levyn biisejä laittomina MP3-tiedostoina maailman ääristä. Hitaalla siirtonopeudella puhelinyhteyden hinta on saattanut ylittää levyn hinnan.

Kiinteällä yhteydellä aikaveloitus poistuu, joten siirto voi kestää pitkäänkin. Ja jos lähettävä palvelin on nopean yhteyden takana, kokonainen levyllinen musiikkia siirtyy kotiin varttitunnissa. Lisäksi levityksen valvonta käy yhä vaikeammaksi, kun jokainen kiinnostunut voi perustaa kotiinsa oman, puolisalaisen tiedostojen jakopisteen, joita on mahdoton valvoa. Raja julkisen ja kaveripiirissä tapahtuvan levityksen välillä hämärtyy lopullisesti.

Vain kaupunkeihin

Kaikkiin xDSL-tekniikoihin liittyy tärkeä maantieteellinen rajoitus, sillä nopea yhteys onnistuu vain, jos koti on enintään 5-10 kilometrin päässä lähimmästä puhelinkeskuksesta.

Maaseudulla xDSL-yhteyksiä ei ole vielä tarjolla lainkaan, ja jopa ISDN-yhteyden hankkiminen voi etäisyyden takia olla ongelma. Siellä ISDN on kuitenkin ainoa vaihtoehto vielä pitkälle tulevaisuuteen, ellei sitten nopeaa yhteyttä ammuta alas satelliitista, tuoda kotiin sähköverkon kautta tai tulevaisuuden matkapuhelinverkon kautta. Vaikka xDSL edustaakin tämän päivän huipputekniikkaa, tulevaisuus tuo vielä uusia liittymätapoja.

Onneksi xDSL:n lisänopeudella ei ole juurikaan merkitystä tietoyhteiskunnan kannalta. Kaikki hyötypalvelut - kaupankäynti, asiointi, tiedonhaku, lehdet ym. - voidaan toteuttaa jo tavallisen modeemin nopeudella. Suurempi nopeus on tarpeen vain elämysten ja viihteen välittämisessä.

Nopeutta enemmän haja-asutusalueiden nettikäyttöä muuttaisi aikaveloituksesta luopuminen. Verkon hyötykäytössä tärkeintä ei ole suuri nopeus vaan kohtuulliset kustannukset.

<takaisin