Tietokone-lehti 6/2001

Kiviä Microsoftin kengissä

Ajatus avoimesta lähdekoodista (open source) on kaunis ja kuulostaa hyvältä. Sen mukaan tietokoneohjelman lähdekoodia ei pidä omistaa eikä salailla, vaan se tulee panna vapaaseen levitykseen. Näin muutkin ohjelmoijat voivat osallistua ohjelman kehittelyyn, mikä tekee ohjelmista, luotettavia ja tietoturvallisia.

Avoimuus tarjoaa vaihtoehdon kaupallisten ohjelmien bugeihin, patentteihin ja Microsoftin ylivaltaan kyllästyneille. Avoimen lähdekoodin parissa työskenteleminen on vapaaehtoistyötä, joka hyödyttää kaikkia tietotekniikan käyttäjiä. Innokkaimmille puolestapuhujille avoimuudesta ja ilmaisuudesta on tullut suoranainen filosofia ja elämäntapa.

Tunnetuin esimerkki avoimen koodin ohjelmasta on Linux-käyttöjärjestelmä. Linux ei ollut ensimmäinen avoimen lähdekoodin käyttäjä eikä edes ensimmäinen ilmainen Unix-versio, mutta se on saanut runsaasti julkisuutta ja siitä on tullut koko avoimen koodin ajattelutavan symboli.

Suosionsa ansiosta Linuxista on tullut ainoa käyttöjärjestelmä, joka pystyy haastamaan Microsoftin markkinajohtajan aseman. Niinpä Microsoft sohaisi pahasti ampiaispesää, kun Craig Mundie, eräs yrityksen johtajista, väitti puheessaan New Yorkissa 3. toukokuuta vapaan lähdekoodin liikkeen uhkaavan immateriaalioikeuksia ja koko ohjelmistoliiketoiminnan tulevaisuutta.

Lisäksi Mundie piti Linuxia turvallisuusriskinä ja epävakaana, mikä Microsoftin lukuisten omien tietoturvaongelmien valossa kuulostaa perin kummalliselta.

Avoimen koodin edut

Avoin koodi, jota kuka tahansa voi levittää, on osoittanut toimivuutensa monilla aloilla. Tunnettuja avoimen lähdekoodin ohjelmia ovat Linuxin lisäksi Apachen www-palvelin, Gimp-kuvankäsittelyohjelma, GNU-työkalut ja lähiverkko-ohjelma Samba. Varsinkin Internet-aikana on tärkeää, että ohjelmista löytyneet bugit ja tietoturva-aukot korjataan välittömästi, kun joku niitä havaitsee.

Useimmat avoimen koodin ohjelmoijat tekevät työtä koko sydämellään, pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen, jota he itsekin voivat käyttää. Ero vain työkseen ohjelmoivaan lähinnä seuraavaa palkkapäivää ajattelevaan palkkakoodariin on tuntuva.

Monet tunnetut tahot - kuten IBM ja Oracle - ovat viime aikoina ilmaisseet tukensa Linuxille ja muille avoimen koodin ohjelmille. Kiina, Latinalainen Amerikka ja jopa Euroopan Unioni ovat kiinnostuneet Linuxista sen edullisuuden ja luotettavuuden vuoksi.

Linuxin distribuutioiden jakeluun ja jatkokehitykseen on ilmaantunut lukuisia yrityksiä. VA Linuxin ja Red Hatin kurssit ponnahtivat pari vuotta sitten listautumisen yhteydessä pilviin.

Menestys on tuonut avoimen koodin ohjelmiin kuitenkin juuri niitä piirteitä, joita vastaan niiden alunperin piti taistella. Avoin ohjelmistokehitys osaa esimerkiksi myöhästellä kaupallisen maailman tapaan.

Torvalds lupasi kesällä 1999, että Linux 2.4 valmistuisi syksyyn mennessä. Aikataulu kuitenkin lipsui puolitoista vuotta. Myös virukset, joiden ei pitänyt vaivata Linuxia lainkaan, ovat nyt myös sen riesana.

Käärme on löytänyt tiensä paratiisiin.

Avoimuus ei taikasana

Avoin lähdekoodi on tuottanut monissa tapauksissa hyvän lopputuloksen, mutta se ei ole mikään taikasana, joka automaattisesti tuottaisi parempi ohjelmia.

Kun Netscape oli käytännössä hävinnyt selainmarkkinoista käydyn kamppailun, yhtiö avasi koodinsa ja toivotti ohjelmoijat tervetulleiksi parantelemaan sitä. Nyt, reilut kolme vuotta myöhemmin, avoimen koodin projekti on tuottanut runsaasti koodia, mutta tuloksena syntynyt selain on hidas, buginen ja syö julmetusti muistia.

Avoimen koodin selain ei ole pystynyt kilpailemaan Internet Explorerin kanssa. Microsoftin markkinajohto selaimissa on vain kasvanut.

Lähes kaikki avoimen koodin ohjelmat ovat järjestelmätason ratkaisuja: käyttöjärjestelmiä, työkaluja tai tietokantaohjelmia. Ne ovat tyypillisesti ohjelmia, joissa pääpaino on hyvin toimivassa tekniikassa ja nopeassa koodissa. Käytännön sovelluksilla on kuitenkin myös muita ulottuvuuksia, kuten käyttöliittymän toimivuus ja yhdenmukaisuus. Näistä tekijöistä lahjakkaat koodaajat eivät useinkaan edes välitä tai sitten heillä on asioista oma, individualistinen näkemyksensä.

Jos kaikki sovellukset olisi kehitetty avoimella filosofialla, niissä kaikissa olisi erilainen ja vain ammattilaisille sopiva käyttöliittymä. Microsoft on markkina-asemallaan luonut yhtenäisen käyttöliittymän ja pelisäännöt sekä tehnyt valtavasti tutkimustyötä ohjelmien käytön helpottamiseksi.

Tähän tutkimustyöhön harrastajavoimilla ei olisi resursseja eikä kiinnostustakaan. Koodaajiahan yleensä kiinnostaa vain koodin nopeus ja hienous - ei se, miten hyvin tulos palvelee tavallisia loppukäyttäjiä.

Vapaan koodin menestyksellä on myös hyvin kaupallisia syitä. IBM ja Oracle tukevat mielellään Linuxia, koska ne näin välttyvät maksamasta lisenssimaksuja Microsoftille. Kaukana on se päivä, jolloin vaikkapa Oracle julkistaa oman tietokantaohjelmansa lähdekoodin vapaaseen jakeluun.

IBM:n tai Dellin kaltaisille laitevalmistajille ilmaiset ohjelmat sopivat hyvin, koska niiden bisnes on koneiden myynnissä ja ilmaiset ohjelmat jättävät ostajille enemmän rahaa laitehankintoihin. Kiina ja EU taas valitsisivat minkä tahansa käyttöjärjestelmän, joka ei ole puhtaasti amerikkalainen eikä ainakaan Microsoftin tuottama.

Linux-yritysten kurssit ovat romahtaneet yhtä nopeasti kuin ne aikanaan nousivatkin. Red Hatin kurssi oli toukokuun puolivälissä 5,8 dollaria, vaikka se oli heti listautumisen jälkeen noin 40 ja nousi parhaimmillaan yli kolmen sadan. Vielä jyrkempi on ollut Linux-koneita myyvän VA Linuxin syöksy: joulukuussa 1999 listautumisen aikaan 300 dollarin tietämissä huidellut kurssi käväisi keväällä jo alle kahdessa dollarissa. Silti VA Linux kehuu www-sivullaan: "we are the world's most successful Linux company". Jos näin on, ei menestys ole ollut kehuttava.

Avoimella koodilla on kannatusta myös ammattiohjelmoijien keskuudessa. Heistä moni on sitä mieltä, että Linuxin koodi on parempaa kuin Windowsin koodi. Ehkä heidän omankin koodinsa laatu paranisi, kun he laittaisivat sen vapaaseen jakeluun ja lopettaisivat yrityksensä?

Microsoft pulassa?

Avoimelle koodille ja sen filosofialle on paikkansa, mutta myös kaupallista ohjelmistoteollisuutta tarvitaan. Kumpikin täydentää toistaan. Hyökätessään avoimia ohjelmia vastaan Microsoft osoitti olevansa huolissaan omasta tulevaisuudestaan, mutta ei pelkästään avoimen koodin liikkeen vuoksi.

Tulevaisuus huolestuttaa Microsoftin johtoa. Johdon suunnitelmat puolestaan huolestuttavat käyttäjiä.

Pörssiyhtiönä Microsoftin on pyrittävä parantamaan tulostaan ja kasvamaan vuodesta toiseen, keinolla millä hyvänsä. Kasvu käy koko ajan vaikeammaksi, sillä PC-markkinat eivät enää kasva. Toimistosovelluksissa yritys on saavuttanut 100 prosentin markkinaosuuden, joten tämäkin tie on kuljettu loppuun.

Huolestuttavinta on se, ettei Microsoftin aiempi Office-rahasampo enää pyöri entiseen malliin. Yritykset eivät enää keksi syitä, miksi toimivat Excelit ja Wordit pitäisi taas vaihtaa uudempiin.

Jotta tulovirrat eivät kuivuisi, Microsoft on vaikeuttamassa ohjelmien kopiointia. Tuleva Office-versio sisältää laskurin, joka rajoittaa sen asentamista ja seuraava Windows-versio käyttää samaa tekniikkaa. Ei liene sattumaa, että Microsoft on ottanut kopioinnin silmätikukseen juuri nyt, kun myynti muutoin olisi hiipumassa.

Ikävä puoli on se, että yleensä tällaiset rajoitukset haittaavat eniten tunnollisia käyttäjiä. Piraatit kyllä keksivät keinot laskurien ja aktivointikoodien ohittamiseen.

Ikuinen rahasampo

Vielä suurempi muutos on tulossa ohjelmien lisensiointiin. Microsoft haluaa laskuttaa niistä joka vuosi riippumatta siitä, päivitetäänkö ohjelmia vai ei. Vuosilaskutus takaisi Microsoftille tasaisen tulovirran kaikissa tapauksissa ja koska yhtiöllä on sovelluksissa monopoliasema, hintaa voisi aina tarvittaessa nostaa osakkeenomistajien vaatimusten mukaisesti.

Jos järjestelmä toteutuu, asiakas ei voi tulevaisuudessa enää ostaa ohjelmapakettia itselleen. Hän voi ainoastaan ostaa oikeuden käyttää sitä vuoden kerrallaan. Vuoden umpeuduttua ohjelman käytöstä on maksettava lisää tai ohjelma lakkaa toimimasta. Aluksi ideaa on tarkoitus soveltaa isoihin yritysasiakkaisiin, mutta luultavasti mallia tullaan tyrkyttämään myös muille asiakkaille.

Vuosilaskutus romuttaisi koko perustan, jolle PC-vallankumous aikanaan syntyi. PC:n etuna keskuskoneaikaan verrattuna oli juuri se, että asiakas sai ohjelman omakseen ja sai paketin ostettuaan tehdä sillä mitä halusi. Nyt Microsoft on tekemässä lopun tästä ylellisyydestä. Microsoft on muuttunut siksi, mitä se alunperin syntyi vastustamaan.

Siksi tarvitsemme avointa lähdekoodia ja muita kilpailua lisääviä tekijöitä kipeämmin kuin koskaan.

<takaisin