Tietokone-lehti 11/2001

Pysäyttäkää Microsoft

Ilkeämieliset ihmiset ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että Microsoftin tavoitteena on valloittaa maailma pirullisten salajuonien avulla.

Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Microsoft on liikeyritys, jonka tehtävänä ei ole maailman valloittaminen vaan voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tähän asti se on ollut helppoa, koska markkinat ovat kasvaneet ja monopoliaseman saavuttaneiden toimisto-ohjelmien päivitykset ovat tuoneet kassaan läjäpäin helppoa rahaa.

Nyt tilanne on muuttunut. Markkinoiden kasvun pysähtyminen on pakottanut Microsoftin etsimään uusia tulonlähteitä ja muuttamaan tapoja, joilla käyttäjät maksavat vanhoista.

Ja vaikuttaa siltä, että tämä tapahtuu parhaiten juuri valloittamalla maailma pirullisten salajuonien avulla.

Pakkomyyntiä ja rahastusta

Koko 1990-luvun ajan Microsoftin toiminta hyödytti käyttäjiä. Tuotteissa riitti parannettavaa ja päivitykset toivat mukanaan aidosti hyödyllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi Wordin 6-versio edusti aikansa käytettävyyden huippua ja myös Windows 95-käyttöjärjestelmä oli tuntuva parannus kaikkeen aiempaan.

Vaikka Microsoft söi markkinoilta useimmat kilpailijansa, se myös loi käytännön standardeja, jotka hyödyttivät kaikkia käyttäjiä. Esimerkiksi dokumenttien lähettäminen sähköpostilla olisi tänään liki mahdotonta, jos markkinoilla yhä olisi kymmenkunta eri tekstinkäsittelyohjelmaa. Jo yksin Wordin eri versiot riittävät joskus sotkemaan tiedostojen siirron.

Hyödyllisten päivitysten tie on kuitenkin kuljettu loppuun. Myöskään markkinaosuus ei enää voi kasvaa, sillä toimisto-ohjelmista Microsoftin osuus on jo 90 prosenttia. Käyttöjärjestelmissä osuus on peräti 92 prosenttia.

Osakkeenomistajia miellyttääkseen Microsoft hamuaa nyt itselleen osuutta niin pelikonsoleista, matkapuhelimista kuin sähköisestä kaupastakin. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa -- huolestuttavaa on Microsoftin tapa pakkomyydä uusia tuotteitaan ja kytkeä niitä toisiinsa yli toimialueiden rajojen.

Pakolla portaaliin

Windowsin kautta Microsoft on vuosien ajan onnistunut ujuttamaan käyttäjille omia apuohjelmiaan, jotka ovat vieneet pohjan idean alkuperäisten keksijöiden yrityksiltä. Näin kävi esimerkiksi levyn pakkauksessa ja selaimissa. Microsoft selätti Netscapen työntämällä oman selaimensa väkisin Windowsien työpöydille.

Microsoft on perustellut toimintaansa sillä, että apuohjelmista on tullut kiinteä osa käyttöjärjestelmää. Yhdessä vaiheessa jopa selaimen väitettiin olevan erottamaton osa Windowsia, vaikkei sitä alunperin edes toimitettu Windows 95:n mukana.

Windows XP vie pakkomyynnin entistä pidemmälle. Nyt esimerkiksi pikaviestintä ja CD-R kirjoitusohjelma on katsottu käyttöjärjestelmän perustoiminnoiksi. Varsinkin Yhdysvaltojen markkinoilla, missä meikäläisten tekstiviestejä ei juuri tunneta, pikaviestinnästä on tulossa niin tärkeä alue, että Microsoft haluaa syöttää kuluttajille oman ohjelmansa vaikka väkisin. Kilpailijat, jotka keksivät koko pikaviestinnän idean, jäävät nuolemaan näppejään.

Pakkomyynti on hiljattain laajentunut Windowsin ulkopuolelle Internet-palveluihin. Internet Explorer 6.0:n asennus vie käyttäjän automaattisesti Microsoftin suomenkieliseen portaaliin. Näytölle tulostuu ikkuna, jossa valitaan portaalipalveluissa käytettävä kieli. Ikkunassa ei ole ohitus- tai "ei kiitos"-painiketta.

Microsoft ei edes vaivaudu edes kysymään, haluaako asentaja ryhtyä portaalin asiakkaaksi. Se kysyy vain, mitä kieltä tämä haluaa käyttää.

Miten portaali ylipäätänsä liittyy Microsoftiin tai selaimeen? Eihän Sonyn televisiokaan automaattisesti viritä itseään Sonyn tv-kanaville.

Microsoft on myös kaikessa hiljaisuudessa kaapannut itselleen Internetin virheilmoituksen. Jos selaimeen kirjoittaa domain-nimen, jota ei löydy, virheilmoituksen sijaan selain vie käyttäjän Microsoftin sivulle. Se tarjoaa joukon muita, samankaltaisia domain-nimiä -- ja tietenkin Microsoftin portaalin mainoksen.

Tapaus Nimda

Syyskuun puolivälissä maailman PC-käyttäjiä kiusasi Nimda-virus. Jälleen kerran kyse oli viruksesta, joka levisi Microsoftin ohjelmien tietoturva-aukkoja hyödyntäen.

Microsoftia on usein syytetty huonosta tietoturvasta, joka sallii makrojen lähettää sähköpostia käyttäjien puolesta. Love letter ja noin tusinan verran muita sähköpostiviruksia on levittänyt itseään makrokielellä, lukien osoitteita käyttäjän osoitekirjasta ja aktivoituen tiedostoliitteen napsautuksesta.

Nimdan tapauksessa kyse oli paljon vakavammasta asiasta: Microsoftin sähköpostiohjelmassa, jonka rutiineja myös selain käyttää, oli ohjelmointivirhe, joka salli virusohjelman käynnistää itsensä jo viestin esikatselun yhteydessä. Virusviestiä ei tarvinnut edes avata.

Kyse oli selvästä, vakavasta virheestä, jonka vuoksi käyttäjät kaikkialla maailmassa kokivat suuria vahinkoja. Microsoftin olisi pitänyt tiedottaa asiasta ja antaa korjausohjeita yleisten medioiden kautta. Näin menettelevät esimerkiksi kotitalouskoneiden valmistajat, jotka lehti-ilmoituksilla keräävät viallisia laitteitaan takaisin kuluttajilta.

Microsoft ei nähnyt tarpeelliseksi palvella yksityisasiakkaitaan lainkaan. Asia jäi käyttäjien oman aktiivisuuden varaan: jokaisen piti itse hakea korjaustiedostoja Microsoftilta. Eikä sekään ollut helppoa, sillä esimerkiksi englanninkielinen Microsoftin kansisivu mainosti vain selainversio 6.0:aa.

Suomalaisen palvelun kansisivulla oli kyllä lupaava linkki Nimda-viruksen turvapäivityksestä, mutta se johti vain englanninkieliselle sivulle, joka oli täynnä pienellä kirjoitettua tekstiä ja linkkejä erilaisista päivityksistä ja päivitysten päivityksistä niin IIS-palvelimeen kuin selaimeenkin. Sivu oli niin tekninen, että jopa asiantuntijan oli vaikea tietää, mikä päivitys kotikoneeseen piti asentaa. Englantia taitamaton tai ei-asiantuntija oli sivulla aivan hukassa.

Korjausta ei edes ollut muille kuin 5.01 ja 5.5-versioille. Vanhempia selaimia Microsoft ei tue enää lainkaan, joten kotikäyttäjänkin oli pakko imuroida 20 megatavun kokoinen uusi selain saadakseen Microsoftin tekemän virheen korjattua. Microsoftin oma suositus oli päivittää uusimpaan 6.0-selaimeen, jossa ongelma oli korjattu.

Kaiken huipuksi edes 6.0-päivitys ei välttämättä auttanut. Vasta kun joku käyttäjä huomautti ongelmasta Microsoftille, sivulle lisättiin ilmoitus, että 6.0-päivitys auttaa vain täysasennuksena tehtynä. Mukautettu asennus, joka ei päivitä Outlook Express-sähköpostia, ei myöskään torju virusta.

Nimdan tapauksessa Microsoftin menettelytapa oli ongelman laajuuteen ja vakavuuteen nähden surkeaa.

Pakolla myös päivityksiin

Kasvun tyrehtyminen on pakottanut Microsoftin tehtailemaan päivityksiä yhä tiuhempaan tahtiin. Siinä, missä Windows 95:n ja sen 98-seuraajan välillä kului kolme vuotta, Windows Me ilmestyi jo kahden ja Windows XP siitä taas yhden vuoden päästä.

Microsoftin suurin rahastus on käynnissä yritysten maksamissa päivitysmaksuissa. Tähän asti yritykset ovat voineet itse valita, milloin ne haluavat päivittää ohjelmansa. Moni yritys onkin hypännyt joka toisen päivityksen yli, koska päivitysten tuoma hyöty on pienentynyt kerta kerralta. Asennus- ja koulutuskustannukset pysyvät kuitenkin korkeina.

Nyt Microsoft painostaa yrityksiä sopimukseen, jolla ne maksavat Microsoftille säännöllisesti ja saavat vastineeksi aina uudet päivitykset. Yritysten ei enää tarvitse pohtia, päivittääkö vai ei -- Microsoft laskuttaa heitä päivityksistä joka tapauksessa.

Gartnerin mukaan uusi sopimusmalli nostaa useimpien yritysten maksamia hintoja 33-107 prosenttia. Uusi sopimus miellyttää Microsoftin osakkeenomistajia, mutta kauhistuttaa yrityksiä.

Eräs vaihtoehto olisi luopua päivityksistä kokonaan. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä se merkitsisi koko IT-puolen jäädyttämistä. Uudet järjestelmät toimivat yhteen vain uusien versioiden kanssa. Lisäksi Microsoft itse tukee vain kahta uusinta versiota. Office 97:lle tai selaimen nelosversiolle ei enää saa korjauksia edes Microsoftin omiin tietoturvaongelmiin tai bugeihin.

Yhä useampi yritys yrittääkin nyt luopua Microsoftista kokonaan. Gartner suositteli syyskuussa vaihtamaan reikäiset IIS-palvelimet Apacheen ja monet harkitsevat tosissaan Linux-vaihtoehtoa.

Yhdysvaltojen kilpailuviranomaiset yrittivät pysäyttää Microsoftin pitkällä oikeudenkäynnillä. Kesällä 2000 tuomari määräsikin yrityksen jaettavaksi kahtia. Sen jälkeen hallinto kuitenkin vaihtui ja presidentiksi valittiin suuryrityksiä suosiva Bush. Pilkkomispäätös peruttiin ja syyskuussa viranomaiset ilmoittivat "käyttäjien edun nimissä" pyrkivänsä nopeaan ratkaisuun kiistassa. Microsoft sai vapaat kädet Windows XP:n suhteen.

Näyttääkin siltä, että tästä eteenpäin vain me käyttäjät ja asiakkaat pystymme omilla valinnoillamme pysäyttämään Microsoftin. <takaisin