Tietokone-lehti 3/2004

Ärsyttävimmät sovellukset

It-maailman myönteisestä kehityksestä huolimatta on asioita, jotka jaksavat suututtaa vuodesta toiseen. Erityisesti harmaita hiuksia tuottavat sovellukset, joita valmistajien on pakko paisuttaa yhä laajemmiksi ja monimutkaisemmiksi saadakseen rahastettua asiakkaita päivityksillä.

Mutta jos pitäisi valita kaikkein ärsyttävin sovellus, mikä se olisi?

Vihattu Word, pidetty Excel

Monien mielestä vihatuimman ohjelman arvonimi kuuluu Microsoftin Word-tekstinkäsittelylle. Tuskin mikään muu ohjelma on aiheuttanut niin paljon mielipahaa käyttäjilleen kuin juuri Word.

Wordiä inhotaan sen monimutkaisuuden vuoksi. Vuosien varrella ohjelmaan on niputettu satoja uusia toimintoja. Suurin osa käyttäjistä laatii Wordillä lyhyitä kirjeitä, pöytäkirjoja tai muistioita. Ohjelma on aivan liian raskas ja monipuolinen siihen työhön, mitä sillä yleensä tehdään.

Tyylitiedostot ja ohjelman tapa käsitellä kuvia sopivat hyvin kirjoihin sekä muihin isoihin projekteihin, mutta logiikka niiden takana täytyy ensin ymmärtää. Siihen peruskäyttäjällä ei ole aikaa eikä haluakaan.

Toinen raivostuttava piirre ovat Wordin lukuisat automaattitoiminnot, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ne toimivat kunnolla vain maan omakielisessä ohjelmassa ja pilaavat silloinkin kirjoitustaidon. Käyttäjä tottuu aloittamaan lauseen pienellä alkukirjaimella, koska Word itse vaihtaa sen isoksi. Tämä on vääränlaista automatiikkaa.

Useat käyttäjät ovat onnistuneet tuhoamaan tekstinsä avaamalla tiedoston suoraan levykkeeltä ja vaihtamalla levykettä ennen tallennusta. Teksti tuhoutuu, koska Word ei huomaa levykkeen vaihtamista, vaan yrittää lukea tekstin loppuosaa vanhalta levykkeeltä.

Vika on oikeastaan käyttäjässä, joka ei ymmärrä Wordin toimintaa. Vikaa on myös käyttöjärjestelmässä, joka ei osaa varoittaa vaihtuneesta levykkeestä. Niin tai näin, lopputulos menee Wordin piikkiin.

Se, että Word on Microsoftin tekele, ei selitä kaikkea. Kukaan ei hauku Exceliä, vaikka se on sovelluksena vielä Wordiäkin vanhempi.

Excelin taulukkoon perustuva toimintamalli on selkeä ja yksinkertainen. Excel lataa koko mallin muistiinsa, joten se ei sotke tiedostoja vahingossa. Ja toisin kuin Wordin, enemmistö Excelin käyttäjistä on yrityksissä työskenteleviä ammattilaisia. He ovat saaneet koulutusta ohjelman käyttöön ja ymmärtävät, miksi se toimii niin kuin toimii.

Käyttöliittymät ontuvat

Käyttöliittymien kehittyminen on tehnyt sovelluksista entistä helpompia oppia ja käyttää, mutta paljon on yhä parannettavaa.

En itse pelaa tietokoneella, mutta alle kouluikäistä poikaani seuratessa olen huomannut, miten suuria eroja peleissä on. Useimmissa peleissä valinnat on tehty värikkäillä painikkeilla ja havainnollisilla kuvilla. Lapsi oppii käyttämään niitä nopeasti, vaikka ei ymmärtäisi tekstistä sanaakaan.

Kotimaista tekoa oleva, sinänsä hieno Rally Trophy -peli jäi kuitenkin nopeasti pölyttymään, koska sen valikoissa ei ole muuta kuin tekstiä ­ ja nekin vielä samaan muottiin valettuna. Ilman kuvien apua lapsi ei voinut mitenkään tietää, mistä vaihdetaan autoja, ratoja tai kierrosten määrää.

Ylivoimaisesti hankalin käyttöliittymä on kuitenkin saksalaisessa Eisenbahn.exe Professional -rautatiesimulaattorissa, joka on sovitettu englanniksi nimellä Virtual Railroad 2.

Ohjelman suunnittelijat ovat tehneet kuta kuinkin kaikki mahdolliset virheet. Samanlaisia asioita tapahtuu erilaisista painikkeista ­ ja päinvastoin. Painikkeissa ei tietenkään ole työkaluvihjeitä, ja suppeasta ohjekirjasta on vain vähän apua. Englanninkielisessä ohjelmassa vilahtelee saksalaisia sanoja. Pelin käyttö on kuin jatkuvaa älykkyystestin suorittamista.

Peli sopii varoittavaksi esimerkiksi kaikille niille, jotka suunnittelevat ohjelmia työkseen.

Ärsyttävin on Acrobat

Ärsyttävimmän ohjelman titteli kuuluu Adoben Acrobatille. Sähköisten pdf-dokumenttien jakeluun tarkoitettu ohjelma on insinöörin unelma, mutta käyttäjän painajainen.

Acrobatilta on vaikea välttyä, koska sillä tallennettuja dokumentteja on netissä runsaasti. Adoben sivulla tuorein 6.0.1-versio on tarjolla 21,9 megatavun pakettina.

Jos Wordissä on runsaasti turhia ominaisuuksia, Acrobatissa niitä on vielä moninkertaisesti enemmän. Ohjelma käynnistyy raivostuttavan hitaasti, koska se lataa kilokaupalla erilaisia laajennuksia, joita tavallinen nettikäyttäjä ei ikinä tarvitse.

Ohjelman tekniikkaa on muutettu niin usein, että vain viimeisin Reader-versio osaa varmuudella avata netistä haetut pdf:t. Vanhemmat versiot antavat epämääräisiä virheilmoituksia väriavaruuksista, eivätkä avaa dokumenttia lainkaan, vaikka sisältönä olisi pelkkää perustekstiä.

Joskus Acrobatin käyttö on vain osoitus webmasterin laiskuudesta. Ei ole mitään järkeä tallentaa yksinkertaisia listoja hankaliksi pdf-tiedostoiksi, kun ne voisi helposti kääntää tavalliseksi html-koodiksi ja laittaa sivulle sellaisenaan.

Sähköisen, laiteriippumattoman dokumenttiohjelman pitäisi olla nopea ja yksinkertainen. Acrobat on kaikkea muuta.

Timo Multasen lähettämä vinkki: "Adobe Acrobat käyttää asennushakemistossaan olevia laajennuksia Plug_ins -alihakemistosta. Yksinkertaisesti siirtämällä tästä hakemistosta käyttäjälle turhat laajennukset Optional -alihakemistoon voi ohjelman käynnistymistä nopeuttaa moninkertaisesti. Vähimmillään tarvittavat laajennukset ovat EWH32.api, printme.api ja search.api. Näillä laajennuksilla PDF-tiedostojen peruskäyttö on mahdollista. Tarkemmin tietoa siitä, mitä kukin laajennus tekee, saa Adoben valikosta Help -> About Adobe Plug-Ins."

Risto Leppäsen lähettämä vinkki: vanhoja ohjelmistoversioita löytyy osoitteesta http://www.oldversion.com/.

<takaisin