Tietokone-lehti 4/2004

Roskaposti on taloudellinen kysymys

Roskaposti täyttää tänä keväänä kymmenen vuotta. Internetin historian ensimmäisen joukkomainoksen pistivät liikkeelle kaksi amerikkalaista asianajajaa ­ kuinkas muuten! ­ 12. huhtikuuta 1994.

Tuolloin sähköpostiosoite oli vielä harvinainen, joten Laurence Canter ja Martha Siegel levittivät Green card -arpajaisiin liittyvän mainoksensa 6000 news-keskusteluryhmään. Mainos aiheutti paheksunnan vyöryn ja juristien faksi hukkui valituksiin.

Internetin lyötyä itsensä läpi mainoksia alkoi tippua suoraan sähköpostilaatikoihin. Vielä 1990-luvun loppupuolella spam-viestit olivat kuitenkin sen verran harvinaisia, että itsekin keräsin niitä.

Tänään kukaan ei jaksa enää edes suuttua sähköpostilaatikkoon tulvivista asiattomista mainoksista. Roskapostista on tullut riesa, jonka kanssa on vain pakko oppia elämään. Roskaposti on hinta, jonka maksamme sähköpostin ilmaisuudesta.

Taloudellinen ongelma

Useimmat meistä saavat 5­50 roskapostia päivässä, eikä mikään keino tunnu patoavan tulvaa tehokkaasti. Viime vuonna roskaposti ohitti määrässä hyötyliikenteen ja nyt sen osuus lienee jo 60 prosentin luokkaa.

Hakkerit, virukset ja madot ovat suuresta julkisuusarvosta huolimatta helppoja torjua. Ne on myös kriminalisoitu useimmissa maissa.

Roskaposti on aivan toista maata. Virukset voidaan tunnistaa teknisillä torjuntakeinoilla, mutta vain ihminen osaa erottaa mainoskirjeen asiaviestistä. Eikä aina edes hän.

Lisäksi hakkerit tai virusten kirjoittajat tuskin saavat taloudellista hyötyä työstään. Siksi heillä ei myöskään ole lobbaajia tai etujärjestöjä, kuten mainostajilla on.

Markkinointi on koko länsimaisen yhteiskunnan talouden moottori. Sähköposti on liian houkutteleva ja tehokas markkinointikanava, jotta sitä pystyttäisiin täysin kieltämään. Niin suuret kuin pienet yrityksetkin haluavat pitää kiinni oikeudestaan lähettää kaupallisia tiedotteita potentiaalisille asiakkaille.

Amerikkalaisen suoramarkkinointijärjestön mukaan hyväksyttävä sähköpostimainonta toi vuonna 2002 seitsemän miljardin dollarin myynnin. Yli kolmasosa nettikäyttäjistä on tilannut jotain sähköpostimainonnan perusteella.

Vuoden 2004 alusta voimaan tullut amerikkalainen spam-laki ei edes yritä kieltää näin toimivaa kanavaa. Se vain asettaa joukon vaatimuksia, jotka mainosten on täytettävä. Niistä tärkeimpiä ovat lähettäjätietojen väärennöskielto sekä mahdollisuus kieltää uusien mainosten tulo.

Kuten ennalta arvattiin, uusi laki ei ole juurikaan hillinnyt roskapostin määrää. Ironista on, että liittovaltiotason laki kumosi eräissä osavaltioissa olleet tiukemmat lait.

Hyökkäys ja puolustus

Roskapostittamisesta on tullut sotaa, jossa mainostajat keksivät yhä uusia keinoja puolustajien hämäämiseen.

Koska monissa sähköpostiohjelmissa on otsikkoihin tai viestisisältöihin perustuvia suodattimia, lähettäjät hämäävät niitä kirjoittamalla sanoja tarkoituksella väärin tai niin, että ihminen kyllä ymmärtää asian (v-i-@-g-r-a), mutta tyhmä suodatin ei.

Älykkäät, oppivat suodattimet ovat puolustuksen uudempi ase. Sellainen tulee myös Microsoftin Outlook 2003:n mukana. Aluksi se toimikin tehokkaasti, mutta nyt mainostajat ovat oppineet, miten sitäkin voi huijata.

Viesteihin lisätään litania harvinaisia englanninkielisiä sanoja, jotka saattavat vielä olla valkoisella tekstillä jolloin ne eivät erotu taustasta. Eriskummallisten sanojen hämäämä suodatin päästää sen läpi.

Hiljattain Bill Gates lupasi kukistaa roskapostin kahdessa vuodessa. Gatesin esittelemät keinot eivät sinänsä olleet uusia. Sähköistä postimerkkiä tai lähetyksen yhteydessä suoritettavaa hidasta laskutehtävää on ehdotettu ennenkin, mutta huonolla menestyksellä.

Ehdotuksista on hyötyä vain, jos kaikki saataisiin tukemaan samaa standardia. Lisäksi joukkolähetysten keinotekoinen hidastaminen aiheuttaisi ongelmia hyödyllisille postituslistoille ja tilattaville uutiskirjeille.

Toisaalta jo suhteellisen yksinkertainen lähettäjäpalvelimen autentikointi auttaisi paljon, etenkin jos vastaanottajat kieltäytyisivät ottamasta vastaan postia muista osoitteista.

Talous ratkaisee

Roskapostiarkistoni klassikko on 8.12.1997 saapunut viesti otsikolla If bulk email didn't work, then you wouldn't be reading this! Yksinkertainen matematiikka osoitti jo silloin, miksi 100 000 sähköpostimainoksen lähettäminen kannattaa: muutamakin tilaus riittää, sillä lähetyskustannukset ovat olemattomat.

Tänään vastaanottajat ovat oppineet suodattamaan viestejä, joten viestejä on lähetettävä miljoonia. Lähetys on kuitenkin entistä halvempaa, miljoonan viestin kustannusten ollessa noin 25 dollaria.

Toisin kuin virusten kirjoittajat, roskapostittajat eivät tähtää muiden kiusaamiseen, vaan omaan rikastumiseen. Roskapostista päästään eroon vasta sitten, kun se ei enää toimi. Elleivät vastaanottajat koskaan tilaisi mainoksista mitään, niitä ei kannattaisi lähettää halvoillakaan kustannuksilla.

Yhden henkilön toimilla ei ole merkitystä, mutta jos kaikki lopettaisimme roskapostien avaamisen, ongelma häviäisi itsestään.

<takaisin