Tietokone-lehti 7-8/2004

Tulevaisuuden digi-tv

Digisovittimien myynti on vihdoin vauhdittunut. Pakko on tehokas kannustin, sillä hallituksen hyväksymä aikataulu pimentää vanhan television 31.8.2007.

Muutaman vuoden kokemus on osoittanut, että lupaukset digi-tv:n helppokäyttöisyydestä ovat yhtä etäisiä kuin it-maailmassa aina. Viattomalta näyttävä boksi on todellisuudessa pieni tietokone, jossa on myös kaikki tietokoneen ongelmat.

Aivan kuten tietokoneet, tänään hankittavat sovittimet ehtivät vanhentua käsiin ennen kuin digiaika pääsee todella vauhtiin. Nyt myydään lähinnä halpoja perusbokseja, joissa ei ole salauksenpurkua. Maksukanavien katselu vaatii uuden laitteen hankkimista.

Kenties jo vuoden päästä nykyiset boksit korvataan mhp-malleilla. Sen jälkeen ne vaihdetaan kiintolevylliseen versioon. Sitten tulee paluukanava eri muodoissaan. Ja niin edelleen.

Lisäksi näkyvissä on jo nyt suuri mullistus, joka pistää digitekniikan täysin uusiksi.

Kaatuilevia bokseja

Digibokseissa on ongelmia, joita kansanomaisesti kutsutaan lastentaudeiksi. It-väki tietää, että näillä taudeilla on tapa säilyä koko tuotteen elinkaaren ajan. Kun ongelmat vihdoin poistuvat, laite on jo teknisesti vanhentunut.

Eniten pulmia on ollut tekstityksissä. Kyse on tyypillisestä it-ilmiöstä: valmistajat eivät viitsi toteuttaa standardia viimeistä piirtoa myöten, koska se lisäisi tuotekehityksen kustannuksia, ja ominaisuutta käyttävät vain marginaaliset käyttäjäryhmät ­ tällä hetkellä lähinnä suomalaiset.

Analogiatelevisio ei koskaan kaatunut. Digibokseissa kaatuilut ovat viikottaisia, niin on myös omalla Nokia-mallillani, joka pitää buutata säännöllisesti. Joihinkin malleihin on saatavissa ohjelmistopäivityksiä, toisiin ei niitäkään.

Mikrobitti-lehti testasi hiljattain joukon mikrojen digi-tv-lisäkortteja. Niistä yksikään ei toiminut kunnolla. Vielä kolme vuotta digiajan alun jälkeenkin tekniikka on luvattoman heikkoa.

It-väelle se ei ole mikään yllätys.

Yllätyksiäkin digi-tv:stä löytyy. Yksi sellainen on Nokia, joka sai vasta nyt valmiiksi ensimmäisen mhp-mallinsa. Nokia 310T -mallin hämmästyttävin ominaisuus on sen paluukanava: v.32bis-modeemi.

Mistä ihmeestä Nokia on löytänyt antiikkisia 14 400 bitin modeemeita, joiden tekniikka vanheni jo 10 vuotta sitten? Jopa matkapuhelimet siirtävät dataa nopeammin!

Tällaisella laitteella ei tulevaisuuden uljasta digi-tv:tä rakenneta. Ei ihme, ettei 310T:tä myydä saati mainosteta juuri missään.

Teräväpiirto mullistaa

Digijärjestelmää on mainostettu paremmalla kuvalla ja äänellä. Hyvälaatuisen antennisignaalin alueella asuva ei silti huomaa suurtakaan eroa analogisen ja digitaalisen kuvan välillä.

Todella merkittävä parannus saadaan vasta teräväpiirtotekniikan myötä, koska se nostaa juovamäärän kaksinkertaiseksi. Käytännössä tuplaus tuottaa hämmästyttävän luonnonmukaisen kuvan, joka kestää myös seinälle heijastamisen. Halpojen videotykkien ja kotiteatterien aikakaudella tämä on todellinen killeri-ominaisuus.

Teräväpiirto on ollut Yhdysvaltojen digijärjestelmän kantava ominaisuus alusta alkaen, kun taas Euroopassa on puuhasteltu vuorovaikutteisuuden ja lisäkanavien tuoman huuhaan parissa. Parempi high definition (hd) -kuva kiinnostaa jenkkejä myös siksi, että vanha ntsc-järjestelmä on eurooppalaista pal-tekniikkaa heikompi.

Vaikka hd-lähetyksiä on Yhdysvalloissakin vielä vähän, ne näyttävät uskomattoman upeilta. Niiden rinnalla suomalainen digi-tv vaikuttaa vanhalta jo nyt, ennen kuin se on edes ehtinyt yleistyä.

Laite- ja varsinkin elokuvateollisuus tuo hd-tekniikan markkinoille vaikka väkisin muutaman vuoden kuluttua, sillä näin se pääsee myymään kaikki dvd-elokuvat uudelleen ­ nyt vain entistä kalliimpina hd-versioina. Aasiassa ensimmäiset hd-levyt ovat jo myynnissä.

Viimeistään vuoden 2010 tienoilla ihmettelemme, miksi digi-tv:tä ylipäätänsä lähdettiin kehittämään vanhan 625-juovaisen kuvan pohjalta, eikä odotettu hd-aikaa. Se onkin hyvä kysymys! Kun hd-elokuvia aletaan myydä marketeissa, digi-tv:n kuva näyttää lähinnä säälittävältä, ja puheet paremmasta kuvanlaadusta kuulostavat historialliselta vitsiltä.

[Suomen digi-tv -järjestelmä voidaan laajentaa teräväpiirtoaikaan, mutta se vaatii jälleen kerran uudet boksit. Lisäksi tarkempi kuva vaatii niin suuren bittivirran, että kukin multipleksi pystyy välittämään enää yhdestä kahteen kanavaa nykyisen neljän tai viiden sijaan.

Niinpä teräväpiirtoinen digi-tv vaatii vähintään yhtä paljon taajuuksia kuin nykyinen analogia-tv. Puheet taajuuksien säästymisestä voidaan lopettaa.

Toisaalta teräväpiirto on vihdoin ensimmäinen todellinen syy siirtyä digiaikaan. Vanha analogiajärjestelmä ei olisi enää taipunut järkevästi hd-laatuun, vaikka Yleisradio sitä 1980-luvun koelähetyksissään testasikin.]

Kokeile itse

Tehomikrolla ja hyvällä videotykillä varustetut onnelliset pääsevät jo nyt testaamaan hd-elokuvia. Microsoftin Media Player 9:n demosivuilta voi ladata esittelyvideoita, joiden tarkkuus on joko 1280 x 720 tai 1920 x 1080 kuvapistettä.

Hd-video vie valtavasti levytilaa: vajaan kahden minuutin leike Terminator 2 -elokuvasta on kooltaan lähes 100 megatavua. Kunnon laitteistolla jälki tosin on mykistävää.

Tähän asti tietokone on toiminut alkeellisena cd-soittimena tai videonauhurina. Nyt osat ovat vaihtuneet ­- pc:llä on edelläkävijän rooli, sillä hd-kelpoisia dvd-soittimia ei standardin keskeneräisyyden vuoksi ole vielä myynnissä.

Olisiko kuitenkin niin, että myös digitelevision tulevaisuus on pc:ssä ja internetissä?

<takaisin