Tietokone-lehti 12/2004

Takana loistava tulevaisuus

Tämä lehti on tietotekniikan tulevaisuuden erikoisnumero. Sivuilla pohditaan, miten tietotekniikka kehittyy ja miten se mullistaa elämäämme yhä uusin tavoin.

Tähän asti kehitys on totisesti ollut melkoista. Suurimman muutoksen arkielämään on tuonut 30 vuotta sitten esitelty mikrotietokone sekä siitä poikineet moninaiset tietotekniset laitteet, kuten matkapuhelimet, digikamerat ja gps-paikantimet.

Mutta mikä takaa, että kehitys jatkuu samanlaisena?

Entä jos loistava tulevaisuus onkin jo takanapäin?

Avaruuskiinnostus lopahti

Tekniikan historia on täynnä aloja, joille lahjakkaat opiskelijat aikoinaan halusivat, mutta jotka eivät enää kiinnosta ketään.

Paras esimerkki on avaruustutkimus. Tekokuut ja miehitetyt avaruuslennot innostivat isiämme ja vaarejamme 1950­1960-luvuilla. Silloin uskottiin, että 2000-luvun alkuun mennessä kuussa olisi jo asutusta ja Mars-lennot olisivat hyvässä vauhdissa.

Toisin kävi. Kun kuu oli valloitettu, koko touhu todettiin rahan haaskaukseksi. Jenkeille riitti, että he voittivat venäläiset kilpajuoksussa kuuhun. Sen jälkeen isot avaruushankkeet hyllytettiin.

Avaruussukkulan tuhoutuminen tammikuussa 2003 osoitti, miten heikoissa kantimissa jopa lähiavaruuteen suunnatut lennot olivat. Niin ikään Skylabin ja Mirin korvaajaksi suunniteltu kansainvälinen avaruuslaboratorio on edennyt takkuisesti.

Tammikuussa 2004 presidentti Bush julkisti mahtipontisen ohjelman, jonka tavoitteena on toteuttaa Mars-retki vuosina 2025-2030. Ellei geenitekniikka muuta asiaa, hän keinuu silloin jo motorisoidussa kiikkustuolissa. Siksi onkin helppoa tuomita hanke vaalivuoden propagandaksi.

Vain kiinalaisilla on varaa

Avaruuden valloituksen tuhosi vaatimus taloudellisesta voitosta. Jo isä-Bush lupasi vuonna 1989 lähettää retkikunnan Marsiin, mutta kun Nasa ilmoitti sen maksavan 400 miljardia dollaria, kongressi tyrmäsi oitis hankkeen. Rahoille oli parempaakin käyttöä.

Suurvaltojen keskinäisen ideologiakilpailun loputtua raha on alkanut ratkaista, mihin kannattaa panostaa. Marsin käynti olisi epäilemättä tieteellisesti mielenkiintoinen, mutta tuottaisi vain vähän kaupallisesti hyödynnettäviä tuloksia.

Niinpä Yhdysvallat jakaa miljardit mieluummin vaikka veronkevennyksinä kansalle ­ tai rakentaa niillä uusia aseita terrorisminvastaiseen sotaan. Vain Kiinalla on halua ja varaa pullistella. Nähtäväksi jää, miten pitkäksi taikonauttien urakehitys lopulta muodostuu.

Rahoituksen kuivuessa Nasan on ollut vaikea löytää päteviä insinöörejä ja tiedemiehiä. Avaruuden valloituksessa ei ole enää draivia. Sillä ei voi tehdä uraa eikä rikastua. Siksi lahjakkaat nuoret etsiytyvät muille aloille.

Enemmän mainetta voi niittää esimerkiksi sisältöteollisuudessa. Se on ainoa paikka, jossa avaruusseikkailun unelmat yhä elävät. Miksi mennä vaivalloisesti ja vaarallisesti avaruuteen, kun Star Wars ja lukuisat muut science fiction -elokuvat tuovat avaruuden kätevästi ja hygieenisesti suoraan olohuoneisiin?

Miten käy tietotekniikan?

Tähän asti tietotekniikka on pystynyt säilyttämään rahoituksensa ja yleisön kiinnostuksen. Draivi on seurannut keksinnöistä, joilla nopeuksia on voitu lisätä, kapasiteettia kasvattaa ja hintoja laskea.

Nämä kaikki yhdistettynä taloudellisen voiton tavoitteluun ovat johtaneet yhä uusien yritysten, sovellusten ja palvelujen syntymiseen. Koko it-alan elinvoima on ammennettu tästä lähteestä.

Mikään ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Nopeuden ja kapasiteetin tavoittelussa alkavat tulla vastaan fysiikan rajat. Bittejä ei voi tallentaa aina vain pienempään tilaan, koska atomien koko sekä hiukkasfysiikan lainalaisuudet estävät sen.

Fysiikan rajoja lähestyvän tekniikan kehittäminen tulee koko ajan kalliimmaksi. Tuotekehitystä kannattaa jatkaa vain, mikäli lopputuloksena olevia tuotteita saadaan myytyä miljoonia kappaleita. Television, kännykän ja mp3-soittimen jälkeen on vaikea keksiä laitetta, jonka kaikki maailman ihmiset haluaisivat. Suppean alan niche-tuotteet eivät tuotekehitystä elätä.

Rahat markkinointiin

Niin ikään on merkkejä siitä, ettei liike-elämä pysty enää soveltamaan kaikkea sille tarjottua uutta tekniikkaa. Kaikilla on jo verkkokaupat, crm-järjestelmät ja toiminnanohjaukset. Niihin voitaisiin panostaa lisää miljoonia, mutta investointien hyöty jäisi kyseenalaiseksi, eikä antaisi enää todellista kilpailuetua.

Tekniikan sijaan rahat ohjautuvat viestintään ja suhdetoimintaan. Miljoona euroa lisää markkinointiin parantaa tulosta enemmän kuin 10 miljoonaa lisää tietotekniikkaan.

Kaiken kukkuraksi ohjelmistojen ja osin laitteidenkin kehittäminen on muuttunut rutiinityöksi, joka kustannusten minimoimiseksi ulkoistetaan halvan insinöörityön maihin Venäjälle, Kiinaan ja Intiaan. Avoin lähdekoodi tekee ohjelmista yhteistä omaisuutta, jonka tekemisellä kukaan ei rikastu. Ohjelmointi on jatkossa halpatyötä.

Niinpä tekniikan sijaan tulevaisuuden aloja ovat viestintä, lääketiede ja juridiikka. Epävarmojen työnäkymien vuoksi nuoret eivät ryhdy insinööreiksi, vaan toimittajiksi, lääkäreiksi tai juristeiksi.

<takaisin