Tietokone-lehti 6/2005

Ilmaista puhelulounasta ei ole

Nettipuhelimesi soi ja klikkaat hiirellä vihreää luurin kuvaketta. Tietokoneen kaiuttimista tulvii rytmikästä musiikkia ja viehko naisääni alkaa puhua.

"Aaah... kultaseni, Viagra auttaa sinua jaksamaan pidempään. Kerro osoitteesi ja luottokorttinumerosi, niin toimitamme purkin suoraan kotiisi huomiota herättämättä. Nettiapteekista nyt vain kymmenen dollaria erä. Tilaa heti."

Viimeistään tässä vaiheessa klikkaat punaista kuvaketta lyödäksesi soittajalle luurin korvaan ja kiroat mielessäsi.

Tervetuloa ilmaisten nettipuheluiden aikaan. Olet juuri vastaanottanut ensimmäisen roskapuhelun eli spitin. Jälkimmäinen termi on yhdistelmä sanoista spam ja internet telephony.

Vielä toistaiseksi roskapuhelut ovat pelkkää mielikuvitusta, mutta niiden ilmestyminen on vain ajan kysymys. Kukapa olisi osannut kymmenen vuotta sitten kuvitella, millaiseksi viemäriksi silloin niin hyödylliseltä tuntunut ilmainen sähköposti muuttuisi?

Nettipuhelut ovat olleet alkuvuoden 2005 tärkein ilmiö nettimaailmassa. Skypen ansiosta tv-uutiset ja aamutelevisiot ovat löytäneet ilmaiset puhelut ja tehneet ne tutuksi suurelle yleisölle.

Ilmaisuuden kääntöpuoli

Nettipuheluissa on kolme suurta houkutinta. Puheääni on matkapuhelimia laadukkaampi ja puheluun on helppo kytkeä lisätoimintoja, kuten videokuva tai tiedostojen siirto.

Tärkeintä on kuitenkin ilmaisuus. Tarkkaan ottaen puhelut eivät ole ilmaisia, sillä niiden käyttöön vaaditaan maksullinen nettiyhteys. Puheluliikenne kulkee kuitenkin muun laajakaistan mukana eikä siitä peritä lisähintaa.

Ilmainen lounas kiinnostaa, vaikka kokemus on osoittanut, ettei sellaista ole. Ilmaisuus johtaa väistämättä häiriköintiin ja väärinkäyttöön, jotka pahimmillaan tuhoavat koko palvelun hyödyllisyyden. Sähköposti on tästä varoittava esimerkki.

Tekstiviesti- ja puhelinmarkkinointi on pysynyt aisoissa, koska jokainen viesti ja soitto maksaa. Sähköisen suoramarkkinoinnin kuluttajille kieltävä laki ei paljoa paina, sillä ulkomaiset mainostajat eivät kansallisista laeista piittaa.

Kun puhelut siirtyvät nettiin ja muuttuvat ilmaisiksi, puhelin alkaa soida entistä useammin. Soittaja on mainostajan tietokone, joka sylkee radiosta tuttuja mainospätkiä kuulijan korvaan. Soitto ja mainoksen toisto tapahtuvat täysin koneellisesti, joten yksi pc voi suoltaa satoja mainossoittoja yhtä aikaa.

Erona radiomainontaan on se, että markkinointi voidaan kohdistaa halutuille henkilöille. Lisäksi puhelinyhteys on kaksisuuntainen, joten soittava kone voi saman tien ottaa tilauksen vastaan.

Skypessä on mahdollista rajoittaa puheluita niin, että vain kavereiden soitot pääsevät läpi. Jos näin tehdään, Skypestä ei koskaan tule vaihtoehtoa oikealle puhelimelle. Mikä se sellainen puhelin on, johon vain nimetyt henkilöt voivat soittaa?

Miten käy tietoturvan?

Roskapuhelujen lisäksi nettipuheluihin liittyy tietoturvariskejä, joita voimme vasta arvailla.

Perinteinen puhelinverkko käyttää suljettua tekniikkaa, mikä estää soittajaa väärentämästä omaa numeroaan. Nettipuheluissa vastaavia turvamekanismeja ei ole, joten soittajan henkilöllisyydestä ei voi olla varma. Soittajatiedon luotettavuus on samaa tasoa Hotmail-sähköpostiosoitteen kanssa.

Tänään emme voi tietää, tuleeko sähköposti todella From-kenttään merkityltä lähettäjältä vai onko virus lähettänyt sen käyttäjän puolesta. Jatkossa sama ongelma laajenee puheluihin.

Saatamme jopa nähdä viruksia, jotka soittelevat uhrin osoitekirjan numeroihin puhdasta kiusaa tehdäkseen tai Viagra-mainospaloja uhrin nimissä lausuen. Kirjaimellisesti virusmarkkinointia!

Jo pitkään on pelätty virusta, joka leviäisi netistä puhelinverkkoon ja lamaannuttaisi sen. Virusta ei ole nähty, mutta uhkakuva on toteutumassa toisella tavalla: kun puhelut siirtyvät nettiin, ne altistuvat haittaohjelmille, palvelunestohyökkäyksille ja alkuperätietojen väärentämiselle.

Kun virus ei tullut vuoren luokse, vuori tuli viruksen luokse.

Puhelinohjelma on kriittinen sovellus

Myös itse puhelinohjelmiin liittyy riskejä. Skype räjäytti nettipuheluiden markkinat, koska se toimii melkein kaikkialta eivätkä palomuuritkaan pysäytä sitä. Ellei muu auta, Skype kuljettaa puheen portin 80 kautta, jolloin useimmat palomuurit luulevat liikenteen olevan nettisurffausta ja päästävät sen läpi.

Vain osi-mallin ylimmällä kerroksella toimivat analyysiohjelmat pystyvät havaitsemaan Skype-liikenteen ja rajoittamaan sitä, jos esimerkiksi yrityksen tietoturvapolitiikka sääntelee nettipuheluiden käyttöä, tai jos halutaan suojata puheliikenteen turvallisuutta.

Koska Skype lävistää palomuurin helposti, ohjelmasta mahdollisesti löytyvät turva-aukot ovat erityisen vaarallisia. Täytyy vain toivoa, että Skypen ohjelmoijat ovat koodanneet ohjelmansa riittävän huolellisesti.

Joka tapauksessa nettipuhelinohjelmista tulee jatkossa yhtä kriittisiä kuin selaimista ja sähköpostiohjelmista nyt. Ne tarvitsevat jatkuvaa päivittämistä.

Ei siis kannata vielä hylätä perinteisiä puhelinoperaattoreita, vaikka nettipuhelut leviävätkin parhaillaan nopeasti. Ilmaisuus ei koskaan ole niin hyvää, kuin miltä se aluksi näyttää.

<takaisin