Tietokone-lehti 9/2005

Riesaa mainosohjelmista

Verkkomadot ovat kuolleet lähes sukupuuttoon, virusten määrä on laskussa, phishing-viestit loppuneet ja roskapostikin tuntuu olevan hallinnassa. Riesarintamalla on melkeinpä rauhallista.

Poikkeuksen tekevät ei-toivotut mainosohjelmat eli spyware. Osa niistä kerää EU-alueen tietosuojalakien vastaisesti tietoja käyttäjästä ja välittää niitä eteenpäin, osa puolestaan harjoittaa aktiivista ja päällekäyvää mainontaa.

Mainoksia putkahtelee kesken Windowsin käytön työpöydälle, kunnes koko ruutu on mainosikkunoiden peitossa. Eräät ohjelmat näyttävät muihin www-sivuihin liittyviä täsmämainoksia tehtäväpalkin vieressä.

Mainosohjelmat ovat kiusallisia, sillä ne kuormittavat konetta, saavat selaimen kaatumaan ja haittaavat normaalien sovellusten toimintaa. Ne ovat kuin viruksia, jotka kiemurtelevat sisään Windowsiin ja pyrkivät piiloutumaan.

Ja mikä pahinta: mainosohjelmista on jopa vaikeampi päästä eroon kuin viruksista.

Ongelmalliset torjuntaohjelmat

Virusten tapaan mainosohjelmia etsitään ja poistetaan torjuntaohjelmilla. Siinä, missä viruksen määritelmä on suhteellisen ongelmaton ja virukset helppoja poistaa, mainosohjelmat ovat toista maata.

Mikä ensinnäkin on ei-toivottu mainosohjelma? Joissakin ihan tavallisissa sovelluksissa mainoksia käytetään maksamisen vaihtoehtona. Ohjelmasta ei tarvitse maksaa, jos sitoutuu katsomaan vaihtuvia mainoksia sovelluksen mainospalkissa.

Miten tämä sitten poikkeaa erillisestä spyware-ohjelmasta, joka asentuu jonkin sovelluksen mukana? Jos käyttäjä lukisi sopimusehdot, hän saisi tietää, että mainosohjelmat ovat hinta sovelluksen käytöstä.

Toinen ero viruksiin on siinä, että uhri antaa itse luvan spywaren asentamiselle. Yleensä ohjelma tulee www-sivulta activex-modulina, jonka käyttäjä kuittaa hyväksyvänsä, koska ei ymmärrä kysymystä ja on tottunut painamaan OK:ta päästäkseen eteenpäin.

Mainosohjelmien tekijät eivät virustehtailijoiden tavoin piileskele. Spywaren takana on oikeita yrityksiä, joiden bisnestä mainosten esittäminen on. Yritykset ovat uhkailleet ja haastaneet oikeuteen torjuntaohjelmien tekijöitä: "Mikä oikeus teillä on poistaa meidän ohjelmiamme ja haitata bisnestämme, kun käyttäjät ovat kerran antaneet luvan ohjelmiemme asentamiseen?"

Ehkä juuri tästä syystä torjuntaohjelmat toimivat niin huonosti. Edes tunnetuimmat, Ad-aware ja Spybot, eivät löydä kaikkia vakoiluohjelmia.

Koska torjunta ei löydä ohjelmia eivätkä ne liioin näy Ohjauspaneeliin asennettujen ohjelmien listassa tai käynnistysvalikossa, kokeneellakin käyttäjällä menee helposti sormi suuhun. Usein paras apu löytyy www-sivuilta, joista on saatavissa yksityiskohtaiset ohjeet kiusankappaleiden poistamiseksi.

Ohjelma on kuitenkin tunnistettava ennen kuin ohjeita voidaan etsiä ja se on vaikeaa. Usein käyttäjä ei edes tiedä ongelmiensa johtuvan spywaresta, vaan syyttää epävakaata selainta ja Windowsia.

Työläitä poistaa

Asensin testausmielessä eräitä mainosohjelmia omalle koneelleni. Niiden poistaminen osoittautui juuri niin hankalaksi kuin oli väitettykin. Pahimmat mainosohjelmat piiloutuivat virusten tavoin vaihtuvien, epämääräisten tiedostonimen taakse.

Vaikka ohjelmatiedostot sai poistettua vikasietotilan kautta, ohjelmat asensivat itsensä uudelleen heti seuraavalla käynnistyksellä.

Spyware Weekly -uutiskirje kertoi kesällä tekemästään spyware-testistä. Yhden activex-ohjelman lataus testikoneeseen käynnisti automaattisesti tukun muita latauksia, kunnes kone oli täynnä spywarea. Asiantuntijalta kului viisi tuntia testikoneen puhdistamiseen.

Todellinen yllätys oli se, että spywarea käyttävät markkinointikanavana myös suomalaiset yritykset. Eikä kyse ole vain laihdutuslääkkeistä tai pikarusketusta myyvistä puodeista, vaan ainakin yhdestä suuresta lehtiyhtiöstä.

Bonnierin Kotimikron ja Tieteen kuvalehden mainokset putkahtelivat testikoneeni ruudulle ärsyttävästi Hyperbarin lähettäminä. On vaikea ymmärtää, miksi tunnettu lehtitalo on turvautunut epätoivoiseen markkinointiin, joka eroaa vain hiuksenhienosti roskapostista.

Soitin yhtiön Suomen-konttoriin kysyäkseni asiasta, mutta sain kuulla että kaikki markkinointipäätökset tehdään Tanskassa. Siellä joku on katsonut spyware-markkinoinnin kannattavan. Päätöstä voi vain ihmetellä.

Uhka markkinoinnille

Internet-mainonnan ja mediakulutuksen välillä vallitsee tällä hetkellä tuntuva epäsuhta. Varsinkin nuorille tuotteitaan markkinoivat yritykset käyttävät valtavia summia tv-mainoksiin ja muuhun perinteiseen näkyvyyteen.

Nuorten tv:n katselu on kuitenkin laskussa ja yhä enemmän aikaa kuluu netissä. Silti netin osuus yritysten markkinointibudjeteista on vasta muutaman prosentin luokkaa. Tämä vinoutuma on hiljalleen korjautumassa ja nettimarkkinoille ennustetaan muhkeita kasvulukuja.

Spyware on uhka tälle kehitykselle. Jos nettimarkkinointi saa häiriköiden vuoksi kielteisen leiman ja asiakkaiden luottamus menetetään, kaikki häviävät.

<takaisin