Tietokone-lehti 1/2006

Televisiosta tulikin tietokone

Nimestään huolimatta digi-televisio ei ole televisio vaan tietokone. Kaikki ne harmit, jotka ennen koskivat vain tietokoneita, tulevat jatkossa tutuiksi myös tv-katsojille.

Digi-tv myytiin aikanaan kansalle paremmalla kuvanlaadulla ja lisäkanavilla. Kukaan ei muistanut kertoa, että kaupan päälle tulevat bugit, päivitykset, buuttaukset, yhteensopivuusongelmat ja tietoturvakysymykset.

Takkuilua ja kaatumisia

Viiden vuoden jälkeenkään digiboksien ongelmista ei ole päästy kokonaan eroon. Uudet perusboksit kyllä toimivat, mutta yli vuoden vanhoissa laitteissa ongelmat ovat tavallisia: tekstitykset eivät näy, kanavat hukkuvat ja boksit jäävät jumiin, jolloin ne on buutattava.

Kehittyneemmissä malleissa, joissa on tuplaviritin, epg-ajastus tai kiintolevytallennus, on ongelmia vielä kaikkein uusimmissakin malleissa. Niiden ostaja saa varautua siihen, että boksi toimii juuri yhä sujuvasti kuin oma pc-tietokone.

Boksien takkuilu on raivostuttavaa, sillä ihmiset odottavat televisiolta samaa yksinkertaisuutta ja toimivuutta kuin ennenkin. Aina ei voi edes tietää, onko vika omassa boksissa vai lähetyspäässä.

Esimerkiksi MTV3:n kuvassa ajoittain näkyneet pahat pakkausvirheet eivät ole johtuneet liian alhaisesta bittivirrasta, vaan yhteensopivuusongelmista, kun datavirtaan on eri lähettimissä ajettu paikallista ja osin salattua sisältöä.

Yle kaatoi vahingossa kaikki Suomessa käytetyt mhp-digiboksit syksyllä 2003 ottaessaan käyttöön uuden superteksti-tv:n.

Vielä pahempi virhe tapahtui maaliskuun lopussa 2004, kun MTV3 lähetti Digitalle liian paljon dataa. Digitan laitteet poistivat ylimääräisiä bittejä satunnaisesti, jolloin osa kuluttajien digibokseista meni niin jumiin, että ne piti viedä huoltoon avattaviksi.

Digiboksin päivitys ontuu

Digiboksia on tietokoneen tavoin päivitettävä säännöllisesti. Koska nettiliitäntää ei ole, päivitys tehdään joko kiikuttamalla laite huoltoon tai lataamalla päivitys tv-signaalista.

Jälkimmäinen on asiakkaalle helppoa, mutta maahantuojalle kallista. Radioaalloille mahtuu kerrallaan vain muutaman laitteen päivitysohjelmisto. Jakelusta vastaava Digita veloittaa kuukauden ajan tarjolla olevasta päivityksestä 5000–7000 euroa.

Hinta on hämmästyttävän korkea, olemmehan tottuneet lataamaan päivitykset ilmaiseksi suoraan valmistajan www-sivulta.

Boksien aasialainen valmistaja ei voi itse tarjota päivityksiä laitteisiinsa, sillä jakelun on tapahduttava suomalaisen maahantuojan ja Digitan kautta. Laitteet halvalla myyneellä maahantuojalla ei ole suurtakaan kiinnostusta maksaa jälkihoidosta, josta se ei itse hyödy mitään.

Intoa vähentää sekin, että koska päivitys on tarjolla vain ajoittain, ei ole mitään takeita siitä, että edes päivitystä tarvitsevat asiakkaat löytäisivät sen oikeaan aikaan. Miksi siis maksaa tyhjästä?

Ylen onneton tekstityspäätös

Ylen päätös ottaa käyttöön dvb-standardin oma tekstitystekniikka on osoittautunut suureksi erehdykseksi. Kyse oli tyypillisestä suomalaisesta insinööriasenteesta: otetaan käyttöön uuden standardin tekniset hienoudet ensimmäisten joukossa luottaen siihen, että kaikki toimii.

Valitettavasti Yle on jäänyt ainoaksi kyseistä tekniikkaa käyttäväksi yhtiöksi koko maailmassa. Muut joko dubbaavat ohjelmansa tai polttavat MTV3:n ja Nelosen tavoin tekstit kiinni kuvaan.

Kun vielä dvb-tekstin toteuttaminen on teknisesti hankalaa, yhden yhtiön Suomessa käyttämä tekniikka ei juurikaan kiinnosta aasialaisia laitevalmistajia.

Tekstitysongelma pahenee tallentavissa laitteissa. Tekstityksen tallentaminen kiintolevylle mpeg-2-datavirtana vaatii ns. transport streamin käyttöä. Näin tallennettua tiedostoa tavalliset mpeg-katseluohjelmat eivät osaa näyttää lainkaan.

Mikäli tallennetut ohjelmat halutaan polttaa dvd-levylle, mpeg-tiedosto on purettava auki, tekstit lisättävä kuvaan ja koodattava tulos takaisin, tai sitten tekstit on kikkailtava jotenkin dvd:n omaan tekstitysmuotoon grafiikkana. Molemmat ratkaisut ovat teknisesti vaikeita.

Tekstitysongelmista ei päästä eroon edes bokseja päivittämällä vaan siten, että Yle ottaa lusikan kauniiseen käteen ja siirtyy muiden tavoin yksinkertaisempaan tekniikkaan.

Mitä tekee hallitus?

Näin paljon ongelmia jo nyt, eikä teräväpiirtotelevisio tai iptv ole vielä edes aloittanut!

Kun yhtälöön lisätään vielä sisältötuotannon ahdinko television tulevaisuus alkaa hahmottua, eikä se näytä kehuttavalta.

Kaikesta huolimatta hallitus aikoo pitää kiinni maailman tiukimmasta digiaikataulusta. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten aikataulu saadaan pitämään.

Pääministeri Matti Vanhasella on ensi käden tietoa digimaailman ongelmista, sillä bloginsa mukaan hänenkään boksinsa tekstitykset eivät toimi. Ehkä pääministeri osaa tehdä tästä johtopäätöksiä.

Oma johtopäätökseni on yksinkertainen: tulemme vielä kaipaamaan aikoja, jolloin televisio oli vain – televisio.

<takaisin