Tietokone-lehti 10/2006

Piraattipuolue tuulettaa ajatuksia

Ruotsalaisten siviilirohkeutta on pakko ihailla. Siinä, missä tekijänoikeuslakeja kiristetään yksipuolisesti kaikkialla maailmassa, naapurikansalla on kanttia asettua poikkiteloin ja perustaa avoimesti piratismia kannattava puolue.

Epäkaupallisen kopioinnin vapauttaminen ja p2p-ohjelmien käytön edistäminen ovat vuoden 2006 alussa perustetun puolueen tärkeimmät tavoitteet. Lisäksi vaaditaan patenttijärjestelmän romuttamista ja yksityisyyden suojan parantamista. Muita tavoitteita tai todellista ohjelmaa puolueella ei sitten olekaan.

Kesäkuun alussa tapahtunut Piratebay-piraattisivuston ratsia oli puolueelle todellinen lottovoitto. Nyt puolueella on jo tuhansia jäseniä. Todellinen kannatus mitataan syyskuun puolivälissä valtiollisissa vaaleissa.

Tekijänoikeuslait ovat epäilemättä tärkeä asia, mutta ovatko ne sittenkään riittävä syy kokonaisen puolueen perustamiselle? Vai onko ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta edennyt niin pitkälle, että nuorten elämän suurimmalta vääryydeltä tuntuu musiikista ja elokuvista maksaminen?

Hippinostalgiaa

Vaatimus kopioinnin täydellisestä vapauttamisesta on kuin raikas tuulahdus 1960-luvun hippiajoilta. Sen voi nähdä vastalauseena yhä räikeämmäksi käyvälle kaupallisuudelle. Levyjen ja elokuvien hinta erkaantuu yhä kauemmaksi siitä arvosta, jonka asiakkaat kokevat niillä olevan.

Ruotsissa piraattipuolue on herättänyt runsaasti keskustelua ja uutiskynnys on ylittynyt myös Yhdysvalloissa. On jo aikakin saada vastavoima tekijänoikeusjärjestön ammattimaiselle lobbaukselle.

Monen muun tavoin olen salaa iloinnut Ruotsin tapahtumista, vaikka en voikaan hyväksyä puolueen vaatimuksia enkä varsinkaan niiden perusteluja. On vaikea perustella uskottavasti, miksi musiikin, elokuvien ja tietokoneohjelmien vapaa levitys pitäisi sallia.

Tekosyitä kyllä löytyy, kuten tekniikan kehittymiseen vetoaminen. Kopioinnista on tullut niin helppoa ja nopeaa, ettei käyttäjä miellä enää tekevänsä mitään väärää ladatessaan elokuvia tai musiikkia verkosta. Pitäisikö lakeja siis muuttaa?

Valta siirtyy kuluttajalle

Lait kuvastavat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. Niiden säätämisestä vastaa kansan valitsema parlamentti. On hyvin mahdollista, että jonain päivänä suhde immateriaaliseen omaisuuteen muuttuu ja kopiointia aletaan pitää yleisesti hyväksyttävänä.

Vielä ei kuitenkaan olla niin pitkällä, eikä tekniikan kehittymistä sinällään voida pitää perusteena lain muuttamiselle. Tekniikka vaikuttaa ainoastaan ihmisten arvojen kautta, ja ne muuttuvat hitaasti.

Uutta on se, että tekniikka on siirtänyt valtaa tuottajilta kuluttajille. Kuluttajat katsovat nyt oikeudekseen hankkia musiikkia ilmaiseksi, koska levyn hinta on sen arvoa korkeampi, tai ladata tv-sarjoja siksi, että ne tulevat omaan televisioon vuoden viipeellä.

Sisältöteollisuus on raakaa bisnestä, mutta asialla on muitakin ulottuvuuksia. Piratismia tukevien ruotsalaisnuorten kannattaisi muistaa, että heidänkin koulutuksensa ja hyvinvointinsa kustannuksia on maksettu Abban musiikilla.

Valvomattomia lakeja?

Toinen perustelu kopioinnin vapauttamiselle on se, ettei pidä säätää lakeja, joita ei kuitenkaan pystytä valvomaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Valvonnan vaikeus ei ole ennenkään estänyt lakien säätämistä.

Ajatellaan vaikkapa ylinopeuksia. Tieliikennelaki määrää nopeusrajoitukset, joita pystytään valvomaan vain satunnaisin pistokokein. Silti kukaan ei vaadi, että rajoituksista tulisi luopua valvonnan vaikeuden vuoksi.

Kun nopeusrajoitukset yli 30 vuotta sitten otettiin käyttöön, harvalla autolla pystyi ajamaan edes rajoituksen sallimaa vauhtia. Tänään tavallinen perheautokin yltää 200 kilometrin tuntinopeuteen. Tekniikan kehittymisestä seurannut autojen nopeutuminen ei ole johtanut rajoitusten nostamiseen.

Vuoden alussa voimaan tullut tekijänoikeuslain muutos teki tuhansista nuorista rikollisia, sillä laissa kiellettiin suojatun aineiston kopiointi p2p-verkosta omaan käyttöön.

Se, että jotain asiaa harrastetaan laajasti, vaikuttaa arvoihin ja sitä kautta lakeihin. Vaikutus ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Esimerkiksi lähes jokainen autoilija rikkoo lakia ajamalla silloin tällöin ylinopeutta. Lähes jokainen autoilija on syyllistynyt rikokseen, mutta lakia ei ole muutettu. Poliisi vain tyytyy lähinnä törkeimpien, selvästi liikenneturvaa vaarantavien kuljettajien sakottamiseen.

Ei p2p-hyvitykselle

Ratkaisuksi p2p-latauksille on ehdotettu nettiyhteyden hintaan lisättävää maksua, jolla kompensoitaisiin tekijöille kopioinnin aiheuttamia menetyksiä. Samantapainen hyvitysmaksu on jo pitkään ollut käytössä kasetti- ja cd-r-maailmassa.

Ehdotus on huono. Miksi kaikkien nettikäyttäjien pitäisi maksaa laajakaistasta lisähintaa siksi, että jotkut haluavat imuroida netistä elokuvia ja musiikkia? Hyvitysmaksu on sokea ja epäoikeudenmukainen maksuautomaatti, jolla kerätyt korvaukset eivät edes päädy niille, joiden teoksia oikeasti on kopioitu.

Missään tapauksessa hyvitysmaksua ei pidä enää laajentaa nettiyhteyksiin. Päinvastoin, siitä tulisi luopua kokonaan.

Lisäys 20.10.2006: Piraattipuolue sai syyskuun vaaleissa 34 918 ääntä, mikä vastaa 0,63 prosenttia annetuista äänistä.

<takaisin