Tietokone-lehti 1/2007

Käyttöjärjestelmä netissä

Microsoftin tuore Vista herättää kysymyksen käyttöjärjestelmien tulevaisuudesta. Miksi tarvitaan dvd-levyllä toimitettava kallis, kymmenen gigatavua levytilaa haukkaava jättiohjelma, jos käyttäjä haluaa vain surfata, lukea sähköpostia ja kuunnella mp3-musiikkia?

Tarpeettoman suuri ja raskas käyttöjärjestelmä haukkaa osansa koneen muistista ja prosessoritehosta. Lisäksi sataa miljoonaa riviä lähentelevä ohjelmakoodi on tietoturvan painajainen, jossa riittää paikattavaa ja päivitettävää moneksi vuodeksi.

Käyttöjärjestelmän merkitys on 2000-luvulla muutenkin vähentynyt laitteiston yhdenmukaistumisen myötä. Apple on siirtynyt Intelin prosessoreihin ja pc-alustalla toimivasta Linuxista on tullut yleisin Unix-versio.

Linux, OS X ja Windows Vista näyttävät hyvin samanlaisilta. Jos vain api-rajapinnat olisivat yhteensopivia, samaa ohjelmakoodia voitaisiin ajaa koneessa kuin koneessa käyttöjärjestelmästä piittaamatta.

Vielä suurempi muutos on tulossa netin myötä. Sovellukset ovat siirtymässä verkkoon, jossa niiden käyttöön tarvitaan ainoastaan selain.

Sen jälkeen on ihan sama, mikä käyttöjärjestelmä koneessa on.

Googlesta seuraava Microsoft?

Microsoft on hallinnut pc-markkinoita jo 20 vuoden ajan. On vain ajan kysymys, milloin yllättävä tekninen murros nostaa jonkin toisen yrityksen ykköseksi.

Pörssikurssista päätellen markkinat odottavat, että tilaisuus lankeaa Googlelle. Hakukoneen ohella yritys tarjoaa pieniä, verkon yli toimivia sovelluksia, joita ei tarvitse asentaa eikä ylläpitää.

Ne vain toimivat. Koneeksi käy mikä tahansa nettiin liitetty pc, jatkossa jopa matkapuhelin. Koneen ei tarvitse olla edes oma -- joten työtiedostot on tallennettu palvelimelle, niitä voi muokata yhtä hyvin kotoa, töistä kuin nettikahvilan yleisökoneellakin.

Ja tietenkään sovellukset eivät maksa mitään.

Olisiko tässä riittävästi teknistä murrosta Microsoftin syrjäyttämiseksi?

Päivityksiin, lisensseihin, ylläpitoon ja turvaongelmiin kyllästyneen käyttäjän mielestä siinä on enemmänkin kuin tarpeeksi.

Bill Gates itse lienee samaa mieltä. Hän kehui netissä toimivien sovellusten ideaa jo kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan. Pian sen jälkeen Microsoft osti Hotmailin, joka on menestyksekkäästi soveltanut ideaa sähköpostiin.

Sen pidemmälle Microsoft ei halua edetä, koska Office-sovellukset ovat tärkeä rahasampo. Selaimella toimiva ilmainen tekstinkäsittely tai taulukkolaskenta olisi Microsoftille painajainen.

Joko netti toimii?

Netistä latautuva toimistosovellus ei ole uusi keksintö. Ohjelmia tarjottiin Java-tekniikalla jo kymmenen vuotta sitten. Ajateltiin, että pc:n lisäksi niitä tultaisiin ajamaan verkkopäätteillä.

Java-ohjelmat ja verkkopäätteet eivät kuitenkaan menestyneet. Kevyet nc-koneet haudattiin kaikessa hiljaisuudessa ja entistä pulskemmat Windows-työasemat kannettiin niiden tilalle.

Hyvästä ideasta huolimatta aika ei ollut vielä kypsä. Olisiko nyt toisin?

Ainakin nettiyhteyksien nopeudet ovat moninkertaistuneet ja laajakaista on tuonut yhteydet myös koteihin.

Nettiyhteyden saatavuus ja luotettavuus on tukijalka, jonka varassa nettisovellukset seisovat tai kaatuvat. Ei riitä, että netti toimii kotona ja toimistolla -- sen on toimittava myös ulkona ja silloin, kun halutaan tehdä muistiinpanoja seminaarissa tai käydään neuvottelua toisen yrityksen tiloissa.

Pöytäkone olisi helppo korvata päätteellä, mutta enemmistö tänään myytävistä koneista on matkamikroja. Työ on muuttunut liikkuvaksi ja siirtynyt omasta toimistosta kentälle tai asiakkaiden tiloihin.

Avoimet wlan-verkot eivät riitä, sillä niitä on aivan liian harvassa. Matkapuhelinten 3g-verkko kiinteällä kuukausiveloituksella olisi hyvä ratkaisu, mutta se kuuluu vain suurissa kaupungeissa. Vähänkin syrjäisemmällä seudulla tai betoniseinien sisällä yhteys putoaa gprs-tasolle, mikä ei riitä alkuunkaan.

Parin vuoden päästä valmistuva langaton ofdm-verkko parantaa tilannetta, mutta silloinkin ongelmaksi jää käyttö ulkomailla. Operaattorien välinen 3g-dataroaming saattaa tulla niin kalliiksi, että päivän käyttö maksaa enemmän kuin tietokone itse.

Ja sitten on vielä yksi ongelma.

Mihin voit luottaa?

Asentamalla ohjelmat ja tallentamalla työtiedostot omalle levylleen käyttäjä voi olla varma siitä, että sovellukset ja tiedostot löytyvät huomennakin.

Kuinka moni olisi valmis tallentamaan henkilökohtaiset tiedostonsa vaikkapa Googlen palvelimille tietämättä edes, missä maassa ne sijaitsevat?

Jo nyt pelkäämme, että Google seuraa hakujamme ja luovuttaa niihin liittyviä tietoja Yhdysvaltojen viranomaisille. Mitä tapahtuisikaan, jos Google saisi haltuunsa myös kaikki työtiedostomme?

Googlen motto "don’t be evil" herättää epäilyksiä. Yrityksellä, joka korostaa olevansa hyvä, täytyy olla jotain salattavaa.

Eikä kyse ole pelkästä tietosuojasta vaan myös toiminnan jatkuvuudesta. Mitä suomalainen käyttäjä voi tehdä, jos amerikkalainen yritys hukkaa työtiedostot tai tekee konkurssin?

Murros on lähellä, mutta Google tarvitsee vielä jotain uutta pystyäkseen mullistamaan markkinat. Yrityksen huikean innovaatiotahdin tietäen ei olisi ihme, vaikka se löytyisi jo huomenna.

<takaisin