Tietokone-lehti 5/2007

Kunnia ja kotirauha

Nettikeskustelut olivat laajasti otsikoissa viisi vuotta sitten, kun lakia sananvapauden käytöstä joukkoviestinnässä valmisteltiin. Tuolloin pelättiin, että verkkolehtien ja keskustelufoorumien ylläpitäjät voisivat joutua oikeudelliseen vastuuseen siitä, mitä käyttäjät netissä kirjoittavat.

Onneksi järki voitti. Nettikeskustelut saivat jäädä vapaiksi, eikä ylläpitoa velvoitettu tarkistamaan viestejä ennen niiden julkaisua. Jokainen kirjoittaja vastaa itse viesteistään.

Tarvittaessa viesteihin voidaan puuttua julkaisun jälkeen. Nimimerkki tai oman henkilöllisyyden piilottaminen ei sinällään poista vastuuta ja lähes aina kirjoittajat pystytään jäljittämään.

Viime aikoina on näkynyt merkkejä siitä, että tätä mahdollisuutta on käytetty vähän liiankin herkästi.

Pyrrhoksen voitto Piipolle

Marraskuussa 2003 nimimerkkiä käyttänyt henkilö kirjoitti Arvopaperi-lehden keskustelupalstalla, että elektroniikkayhtiö Elcoteqin perustaja ja suuromistaja Antti Piippo on mielisairas juoppo.

Vuotta myöhemmin Piippo itse törmäsi kirjoitukseen netissä – luultavasti etsittyään omaa nimeään Googlella. Hän katsoi tekstin loukkaavan kunniaansa ja teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Kirjoittajan henkilöllisyys selvitettiin ja Piippo vaati häneltä oikeudessa 5000 euron vahingonkorvausta kirjoituksen aiheuttamista kärsimyksistä. Käräjäoikeus kohtuullisti korvauksen 2000 euroon, minkä hovioikeus vahvisti tämän vuoden tammikuussa. Vastaajan maksettavaksi tulivat lisäksi 300 euron päiväsakot.

Perustuslain 10. pykälä turvaa jokaisen yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan. Laki pätee myös nettimaailmassa. Silti päätöstä on pakko ihmetellä.

Suuren pörssiyhtiön värikäs hahmo, joka on tuomittu niin kahden naisen pahoinpitelystä kuin rattijuopumuksestakin, joutuu julkisen asemansa vuoksi kestämään enemmän kuin tavallinen järvinen.

Minkälaista henkistä kärsimystä Piipolle aiheutti nimetön nettikirjoitus, josta kukaan ei hänelle kertonut, ja jonka hän itse löysi sattumalta vuotta myöhemmin? Kuinka paljon 2000 euroa hyvittää monimiljonäärin kärsimyksiä?

Piippo voitti oikeudessa, mutta kyseessä oli Pyrrhoksen voitto. Ilman oikeusjuttua kirjoituksen olisi lukenut ja saman tien unohtanut ehkä tuhat ihmistä. Uutisoinnin seurauksena tieto kirjoituksesta levisi sadoille tuhansille ihmisille.

Nimettömyys vie uskottavuutta

Piipon tapaus ei ole ainoa lajissaan. Nettiherjauksista on hiljattain annettu muitakin tuomioita.

Tuomiot lähettävät nettikansalle selvän viestin siitä, ettei netti ole mikään villilänsi, vaan että yhteiskunnan normit pätevät sielläkin.

Tässä on kuitenkin ristiriita: koska netti poikkeaa niin oleellisesti perinteisistä medioista, voivatko normitkaan olla samat?

Elämme aikaa, jolloin julkisuudesta on tullut hyve ja sen tavoittelusta kansallisurheilua. Voiko tässä tilanteessa julkista herjaustakaan enää tuomita samoilla perusteilla kuin 20 vuotta sitten? Olisiko lakia syytä lieventää – edes netin osalta?

Nettikirjoitukset eivät ole yhtä harkittuja kuin painetussa lehdessä tai tv-ohjelmassa esitetyt mielipiteet. Keskellä yötä tai parin viinilasin jälkeen kirjoitetut viestit ovat pikemminkin tallennettua puhetta kuin todellisia kirjoituksia.

Oleellista on, että myös lukijat tietävät tämän. Nettiviesteillä ei ole samaa arvoa kuin painetulla sanalla. Anonyymejä mielipiteitä ei oteta vakavasti. Kyllä nettiin hörhöjä mahtuu.

Netin myötä rajaton viestintä on ensi kertaa tullut kaikkien ulottuville, sillä julkaisukynnystä ei ole. Nettifoorumien, blogien ja hakukoneiden aikakaudella on pakko sopeutua uuteen tilanteeseen ja oppia paksunahkaiseksi.

Jos olisin itse saanut 2000 euroa aina, kun joku on omasta mielestäni herjannut minua, olisin rikas mies.

Oikeasti laitonta

On tapauksia, joissa tutkintapyyntöjä tehdään kyseenalaisin motiivein. Espoon kaupunginvaltuutettu Maria Guzenina jätti poliisille tutkintapyynnön häntä itseään koskevan Wikipedia-artikkelin asiattomuuksista ja vääristä linkeistä.

Poliisi tutki asiaa, mutta ei löytänyt asiasta rikosta. Guzenina ei liioin osannut vastata poliisin tiedusteluun, mikä asia loukkasi häntä ja miten.

Jos kyseessä oli julkisuustemppu, se onnistui. Toivottavasti tuore kansanedustaja käyttää valtaansa viisaasti, eikä lähde perusteettomasti kiristämään nettisivujen valvontaa.

Sananvapaudelle kannattaa jättää liikkumavaraa, koska netissä tapahtuu paljon pahempaakin.

Eräät poliitikot, julkkikset ja yritykset ovat joutuneet netissä järjestelmällisen kiusanteon ja häirinnän kohteiksi. Rikoksiin yllyttäminen, väärennetyt kotisivut, härskit kuvamanipulaatiot ja netissä tapahtuva koulukiusaaminen ovat asioita, joissa puuttumiskynnys ylittyy aidosti.

Jos jokainen Wikipedia-muokkaus tai kunnianloukkausepäily viedään poliisille, näiden rikosten tutkinta kärsii. Aiheettomat tutkintapyynnöt ovat viimeinen asia, mitä poliisi tässä tilanteessa tarvitsee.

On tärkeää, että poliisin resurssit keskitetään oikeasti törkeiden tapausten selvittämiseen. Niistä annettavat tuomiot lujittavat uskoa oikeuslaitoksen toimintaan ja asettavat nettimedian oikeaan, sille kuuluvaan asemaan muiden viestimien joukossa.

<takaisin