Tietokone-lehti 7-8/2007

Terävän piirron sumea tulevaisuus

Euroviisut välitettiin maailmalle tavallisen kuvan ohella myös teräväpiirtoversiona. Muutama maa pystyi esittämään show’n huipputarkalla kuvalla ja monikanavaisilla äänillä.

Suomi ei ollut näiden maiden joukossa. Oli kovin noloa, ettei digi-tv:n edelläkävijäksi pyrkinyt maa pystynyt lähettämään omia Euroviisujaan teräväpiirtona omille katsojilleen.

Meillä kaikki huomio on keskitetty analogialähetysten sammuttamiseen. Sen jälkeisestä ajasta ei ole valmiita suunnitelmia. Kansallinen digiprojekti päättyy 31.8.2007 aivan kuin televisio olisi sitä myöten valmis.

Todellinen tv-kehitys on kuitenkin vasta alkamassa teräväpiirron myötä.

Hd-tekniikan nopea yleistyminen on yllättänyt digipäättäjät yhtä täydellisesti kuin laajakaistan läpimurto viisi vuotta sitten.

Ole hiljaa hd:stä

Koska kansallista hd-projektia ei ole, jokainen tv-kanava joutuu huolehtimaan asiasta itse. Ylen kohdalla se tarkoittaa asian harkitsemista vuonna 2010. Jos harkinta päätyy myönteiseen lopputulokseen, lähetykset alkanevat pari vuotta myöhemmin.

Kaupalliset MTV3 ja Nelonen eivät ole kertoneet omista suunnitelmistaan. Teräväpiirtoon siirtyminen on kuitenkin väistämätöntä, sillä perustarkkuuden digikuva näyttää taulutelevisioissa karkealta ja suttuiselta.

Miten siirtymä tapahtuu, on vielä arvailujen varassa. Alan toimijat ovat toistuvasti pyytäneet minua olemaan hiljaa asiasta, sillä teräväpiirrosta puhuminen kuulemma sotkee markkinoita ja hyvin käyvää laitekauppaa.

Digisiirtymän ollessa kriittisessä vaiheessa kansalaisten päitä ei saisi sekoittaa kertomalla heille tulevasta järjestelmästä, vaikka se on jo olemassa.

Kaikki länsimaat ovat Suomen tavoin päättäneet siirtyä digitelevisioon, mutta isojen maiden aikataulut ulottuvat ensi vuosikymmenen puolella. Aikatauluja ehditään lykätä ja suunnitelmia muuttaa niin, että katsojat pääsevät suoraan teräväpiirtoon. Muualla on jo hd-koelähetyksiä dvb-t-verkossa.

Suomessa kaikki joutuvat ensin hankkimaan suttupiirtoon pystyvän digiboksin ja vaihtamaan ne myöhemmin teräväpiirtoon.

Se on kansantaloudellista tuhlausta.

Uusi siirtymäaika tulossa

Hd-kanavia näkee jo nyt satelliitin ja kaapeliverkkojen kautta. Bittien siirto on kuitenkin kallista ja teräväpiirto tarvitsee niitä paljon suttupiirtoa enemmän.

Kustannustehokkaat kaapeli- ja satelliittiverkot ovat hd-tekniikan suhteen etulyöntiasemassa. Tämä kehitys uhkaa jättää antenniverkon katsojat lapsipuolen asemaan.

Yle toimi vanhan digiprojektin veturina, mutta kokemuksista viisastuneena ja rahansa käyttäneenä se haluaa jäädä teräväpiirron sivustakatsojaksi. Yhtiö panostaa mieluummin edullisiin internet-palveluihin, joissa kuvanlaadulla ei ole niin väliä.

Olisi radikaali päätös jättää tv:n kehittäminen nyt yksinomaan kansainvälisille yhtiöille ja antaa antenniverkon näivettyä karvalakkimalliksi, jota katsotaan vain vanhoilla laitteilla.

Jos Ylen kuva näyttää jatkossa nuhjuiselta ja heikkolaatuiselta, koko julkisen palvelun rooli vaarantuu. Samalla romuttuu se kansallisen infrastruktuurin periaate, jonka varassa televisiotoimintaa on digitalisoitu vuodesta 1996 lähtien.

Hd-aikaan siirtyminen tulee olemaan hankalaa, sillä niin paljon taajuuksia on jo ehditty antaa vanhan digitekniikan kanaville. Jatkossa kaikki uudet muksit tulisi varata teräväpiirrolle.

Siitä huolimatta edessä on siirtymäkausi, jonka aikana ohjelmat joudutaan lähettämään rinnakkain kahdella eri tekniikalla ja jakelusta maksamaan tuplahinta. Päällekkäiset kustannukset heikentävät entisestään antenniverkon kilpailukykyä.

Enpä totisesti haluaisi olla ministeriön edustajana selittämässä parin vuoden päästä, miksi kaikkien pitäisi nopeasti vaihtaa digiboksinsa uusiin, jotta suttutarkkuuden digilähetyksiä voidaan vähentää ja taajuudet säästää teräväpiirtoon.

Kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitäminen kun on niin kovin kallista...

Mitä teräväpiirron jälkeen?

Nykyisen digi-hankkeen puuhamiehet vähättelevät teräväpiirtoa sanomalla sen olevan vain välivaihe, josta ei kannata meuhkata. Teräväpiirron jälkeen tulee taas jotain uutta, kenties superteräväpiirto. Ja niin edelleen.

Se ei pidä paikkaansa. Teräväpiirto säilyy vallitsevana standardina pitkään, sillä se edustaa nykymuotoisen television päätepistettä. Jos tarkkuutta halutaan yhä kasvattaa, kuvan näyttämiseen tarvitaan kokonainen seinä.

Tieteiskirjallisuudessa videoseinät ovat arkipäivää, mutta kuinka moni voisi rakentaa sellaisen kotiinsa? Videoseinien käyttöönotto edellyttää radikaalia muutosta olohuoneiden suunnitteluun ja asuntojen rakentamiseen. Se ei tapahdu yhdessä sukupolvessa.

Kun teräväpiirto joskus korvautuu uudella tekniikalla, emme enää tunnista sitä televisioksi.

Entä haju-tv? Tai kolmiulotteinen kuva?

Teräväpiirtotekniikan tie laboratoriosta kuluttajille kesti yli 20 vuotta. Vaikka 3D-televisiota esitellään jo messuilla, se yleistyy aikaisintaan vuonna 2027.

Leviämistä hidastaa muna-kanaongelma: kaikki sisältö on kuvattu kaksiulotteisena, joten uusi televisio vaatii kokonaan uudet ohjelmat. Teräväpiirron suhteen on toisin: teräväpiirtoa on tuotettu jo vuosikymmeniä, tosin filmille tallentamalla. Sisältö on siis valmiina.

<takaisin