Tietokone-lehti 9/2007

Wikipedian käsikirja liftareille

Google ja Wikipedia ovat yhdessä kuin Batman ja Robin: voimakaksikko, joka auttaa kaikkia tiedonhaussa pulaan joutuneita.

Google on huikean menestyvä pörssiyritys, Wikipedia taas perustuu vapaaehtoistyöhön. Erilaisista lähtökohdista huolimatta ne toimivat yhdessä ja täydentävät toisiaan.

Asiahakusanoilla Wikipedian linkit ovat yleensä Googlen tuloslistan kärjessä, joten Google ohjaa liikennettä Wikipediaan.

Google määrää, mitä netistä löytyy. Wikipedia puolestaan kertoo, miten asiat ovat.

Yhdessä voimakaksikko muovaa satojen miljoonien nettikäyttäjien kuvaa maailmasta ja todellisuudesta.

Pikavauhdilla kuuluisuuteen

Wikipedia nousi julkisuuteen raketin lailla. Tietokone-lehden online-uutiset mainitsivat Wikipedian ensimmäisen kerran lokakuussa 2004, kun suomenkielisten artikkelien määrä oli juuri ylittänyt 10 000 rajapyykin. Englanninkielisiä hakusanoja oli tuolloin 175 000.

Vuotta myöhemmin Wikipedia oli jo kaikkien tuntema ja käyttämä. Vastaavaan ei ole pystynyt mikään toinen palvelu Youtubea lukuun ottamatta – ja sekin pitkälti yrityskaupan ansiosta.

Tänään suomenkielisten artikkelien määrä on yli kymmenkertaistunut ja englanninkielisten artikkelien määrä lähentelee jo kahta miljoonaa. Wikipediasta on kasvanut kaikkien tietosanakirjojen äiti, joka on syrjäyttänyt kalliit, paperille painetut kirjasarjat.

Monelle nettikäyttäjälle Wikipediasta on tullut tärkein yleistiedon lähde. Opiskelijat täydentävät sillä koulukirjojaan, mutta myös ammattilaiset kääntyvät yhä useammin sen puoleen. Wikipedian määritelmiä siteerataan yhä useammin televisiossa, radiossa, esitelmissä ja kirjallisuudessa.

Wikipedia on kuin linnunradan käsikirja liftarille: se tietää kaiken. Jos kirjan ja todellisuuden välillä on ristiriita, vika on todellisuudessa.

Wikipedisoituminen

Niin oiva apuväline kuin Wikipedia onkin, tiedon keskittymisessä yhteen lähteeseen on omat vaaransa. Wikipedisoitumisen haitat kumpuavat samoista lähteistä palvelun vahvuuksien kanssa.

Perinteinen tietosanakirja pyritään tekemään lukijoiden ehdoilla. Tiedot esitetään tavalla ja laajuudella, jonka uskotaan palvelevan maksavia asiakkaita -- siis lukijoita.

Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla. Tiedot esitetään siten kuin ne kiinnostavat kirjoittajia. Mitätönkin asia saattaa saada laajasti tilaa tai monimutkaisesta asiasta esitellään vain kirjoittajaa kiinnostanut puoli.

Osa suomenkielisistä artikkeleista on käännetty hätäisesti englannista. Into on ollut suurempaa kuin osaaminen, eikä tietoja ole sovitettu Suomen oloihin.

Wikipedian paperi ei koskaan lopu. Aihetta voidaan käsitellä niin laajasti kuin tarpeen, ja tilaa löytyy myös keskenään kilpaileville näkemyksille.

Tiedon tarvitsijan kannalta laajuus voi kuitenkin olla raivostuttavaa. Joistakin artikkeleista näkee, että ne on kirjoittanut asian harrastaja, jolle yksityiskohdat ovat kokonaisuutta tärkeämpiä. Tiedon määrä ja tuoreus eivät korvaa laatua.

Luonnollisesti Wikipedian maailmankaikkeudesta antama kuva on tekijöidensä näköinen. Valtaosa kirjoittajista on länsimaisia nuoria, jotka opiskelevat teknistä tai luonnontieteellistä alaa. Tämän alan tiedot ja näkemykset ovat Wikipediassa korostetusti esillä.

Ajankohtaiset ja kiistanalaiset aiheet näkyvät Wikipediassa nuorten silmälasien läpi. Tieto on valtaa ja Wikipedian avulla nuoret ovat hamunneet sitä itselleen roppakaupalla.

Voiko Wikipediaan luottaa?

Fanit jaksavat kehua, miten painetuista kirjoista poiketen Wikipedian tiedot ovat aina ajan tasalla.

On toki hienoa, että tunnetun henkilön kuollessa joku sairaalan henkilökunnasta päivittää tiedot saman tien Wikipediaan. Ajantasaisuus on kuitenkin vain yksi tiedon mittareista, eikä edes sieltä tärkeimmästä päästä.

Tiedon peruspilarit ovat pysyneet paikoillaan kymmeniä tai satoja vuosia. Nettimaailmasta tuttu alituinen kiire ja reaaliaikaisuuden vaatimus sopivat huonosti yhteen tiedon olemuksen kanssa.

Nopeutta tärkeämpää on tiedon oikeellisuus. Vertailuissa tietosanakirjojen kanssa Wikipedia on pärjännyt hyvin, mutta tiedon kä yttäjän on silti oltava valppaana.

Artikkeleita sotketaan säännöllisesti, mutta yleensä ilkivalta on helppo havaita ja korjata. Pahimpia ovat tapaukset, joissa kirjoittaja muokkaa ensin Wikipedian artikkelia tukemaan omia näkemyksiään, ja vetoaa sen jälkeen väittelyssä kyseiseen Wikipedian artikkeliin.

Yleensä kuvitellaan, että artikkeleita tuottava yhteisö havaitsee ja korjaa virheet nopeasti. Avoimen lähdekoodin puolelta saadut kokemukset kertovat toista: isojenkin virheiden havaitsemiseen voi kulua pitkä aika.

Avoimen lähdekoodin etu ei olekaan virheettömyydessä, vaan havaittujen virheiden helpossa korjaamisessa. Sama pätee Wikipediaan.

Etsin keväällä tietoa Vihreän puolueen perustamisvuodesta. Wikipedian artikkeli antoi samalla sivulla kaksi eri vuotta. Vaikka virhe oli näin ilmeinen, kukaan ei ollut ilmeisesti havainnut sitä.

Ei siis kannata vielä hylätä paperikirjoja kokonaan. Ja tärkeissä kysymyksissä kannattaa googlata Wikipedian linkkejä pidemmälle.

<takaisin