Tietokone-lehti 2/2008

Sensuurin pitkä koura

Pääministeri Vanhanen tapasi tammikuussa USA:n matkallaan Googlen perustajat. Lehtiuutisten mukaan hän sanoi kannustaneensa googlelaisia etsimään keinoja, joilla netin epäilyttävät viestit voitaisiin tunnistaa.

Vanhanen piti keskusteluja luottamuksellisina eikä valottanut niitä sen enempää, mutta kertoi kuitenkin, että asiaa oli Googlella jo mietitty.

Mietitäänpä mekin. Siis Google etsimässä epäilyttäviä viestejä verkosta?

Epäilyttäviä kenen mielestä? Pääministerin? Suomen? Englannin? Vai Turkin?

Eihän tällainen voi toimia.

Tervetuloa viestintäyhteiskuntaan

Elämme viestintäyhteiskunnassa, jossa tieto on vapaasti kaikkien saatavilla. Tieto liikkuu rajattomasti ja viestintä on käytännössä ilmaista. Maailma on mullistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.

Poliitikot eivät ole joko huomanneet kehitystä tai eivät vain halua hyväksyä sitä. Yritykset ohjata yhteiskunnallista kehitystä tiedonkulkua rajoittamalla on tuomittu epäonnistumaan.

Yrittäjiä kyllä riittää. Melkein jokainen valtio haluaa suodattaa netistä jotain omasta mielestään sopimatonta. Syyria estää kansalaisiaan käyttämästä Facebookia, Kiinalle on pitänyt räätälöidä kokonaan oma versio Googlesta.

Turkissa viranomaisilla on oikeus estää pääsy sivuille, joilla loukataan maan entistä presidenttiä Kemal Atatürkiä. Brasilia ja Thaimaa ovat rajoittaneet vastaavista syistä pääsyä YouTubeen.

Britanniassa alettiin tammikuussa pohtia keinoja, joilla voitaisiin estää pääsy terrorismia tukeville sivuille. Australiassa käytetään valtion tekemää suodatusohjelmaa ja hallitus laatii parhaillaan listaa sopimattomista sivuista, jotka operaattorien tulisi estää lastensuojelun nimissä.

Todellinen pohjanoteeraus oli EU:n oikeus- ja turvallisuuskomissaarin Franco Frattinin syksyllä esittämä ajatus siitä, että EU-maiden pitäisi estää kansalaisia hakemasta netistä vaarallisia hakusanoja, kuten pommi, terrorismi tai kansanmurha.

Onkohan Frattini koskaan käyttänyt itse nettiä tai hakukoneita? Luuleeko hän todella, että 2000-luvulla voidaan estää "vaarallisen" tiedon löytyminen hakusanoja blokkaamalla?

Suomikin sensuroi

Suomi on muiden pohjoismaiden tavoin aloittanut sensuroinnin lapsipornosta. Kukaan ei halua puolustella lapsipornoa, joten suodatinjärjestelmän pystyttäminen on herättänyt vain vähän julkista keskustelua - siitä huolimatta, että salaiset sulkulistat ovat ristiriidassa perustuslain ja länsimaisen oikeuskäsityksen kanssa. Ja kun tekniikka ja prosessit on kerran saatu valmiiksi, suodatusta on helppo laajentaa uusille aloille.

Suodatushaluja löytyy esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöiltä, jotka ovat vaatineet estämään käyttäjien pääsyä piraattisivuille. Myös rasistisia sivuja on haluttu listalle.

Uusin ja hieman yllättäväkin pyrkijä estolistalle ovat netin rahapelit. Stakesin tuoreessa raportissa (Kalle Määttä: Etärahapelien säätelystä, http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/paihde/peli/index.htx.i407.pdf) pohditaan mahdollisuuksia estää pelaamiseen käytettäviä tietoliikenneyhteyksiä ja viitataan lapsipornon estolakiin.

Raportissa esitetään jopa valmis tekstiluonnos otsikolla Laki etärahapelien levittämisen estotoimista ja etärahapeleihin liittyvän maksujenvälityksen estotoimista.

Ovatko verkon rahapelit todella uhka suomalaisten hyvinvoinnille, vai ainoastaan suomalaisille pelimonopoleille? Löytyisikö kansan pelihimoon jokin muu ratkaisu kuin tehottomat ja kömpelöt estoyritykset?

Väkivallan syyt syvällä

Vanhasen huoli netin epäilyttävistä viesteistä on ymmärrettävä. Henkilökohtaisista syistä hänellä saattaa olla myös jotain hampaankolossa nettikirjoittelua vastaan.

Periaatteessa Google voisi hyvinkin seurata netin tapahtumia. Sen hakurobotti kahlaa läpi ja analysoi joka tapauksessa www-sivuja 24 tuntia vuorokaudessa kaikkialta maailmasta.

Analyysin tuloksista on hyötyä: havaittuaan jonkin palvelimen tyrkyttävän haittaohjelmia, Google lisää hakutuloksiinsa kyseisen sivuston kohdalle varoitustekstin "this site may harm your computer".

Haittaohjelmat on helppo tunnistaa koneellisesti. Eri kielisten, eri maissa ja kulttuureissa haitallisiksi katsottujen viestien tunnistaminen olisi kuitenkin mahdotonta.

Mitä Suomeen tulee, tavoitekin on kyseenalainen. Jokelan järkyttävät tapahtumat pakottavat etsimään syyllistä. Netti on helpompi kohde kuin vaikkapa Nietzschen tai Linkolan kirjoitukset.

Suomi on pitkään ollut eurooppalaisten väkivaltatilastojen kärjessä. Tyypillisessä tapauksessa humalainen puukottaa ryyppykaverinsa tai oman puolisonsa. Ulkopuolisen henkilön riski joutua henkirikoksen uhriksi on ollut pieni.

Viime vuonna koettiin poikkeuksellisen monia väkivallantekoja, joissa nuoret miehet surmasivat raa'asti vieraita henkilöitä ilman selvää motiivia. Alkoholin sijaan tekijät olivat pilleritokkurassa tai jopa täysin selviä.

Näissä oloissa netin syyllistäminen on vain huomion kääntämistä pois todellisista ongelmista. Järjettömät väkivallanteot eivät johdu netistä eikä niitä ratkaista nettivalvontaa lisäämällä. Ongelmien syyt ovat paljon syvemmällä.

Niistä pääministerinkin soisi olevan huolissaan.

<takaisin