Tietokone-lehti 12/2008

Viipeetön maailma

Takavuosina epäiltiin, että pc-koneet olivat kehittymässä turhan nopeiksi. Moni uskoi, että prosessorikehitys saavuttaisi kohta pisteen, jonka yli ei kannattaisi mennä, koska kukaan ei pystyisi hyödyntämään järkevästi lisänopeutta.

He olivat sekä oikeassa että väärässä.

Oikeassa sikäli, että kolmen gigahertsin rajasta näyttää tulleen prosessorivalmistajille samanlainen kynnys kuin äänen nopeudesta tuli lentokoneiden valmistajille. Raja on teknisesti ylitettävissä, mutta vain epäkäytännöllisillä ja kalliilla ratkaisuilla.

Väärässä sikäli, että nopeille koneille on yhä enemmän kysyntää. Uusimmatkaan huippumikrot eivät ole tarpeeksi nopeita vaan pikemminkin liian hitaita.

Nykyisten koneiden vääntö riittää hyvin toimistosovellusten käyttöön. Jopa pieni miniläppäri pyörittää sujuvasti uusinta Word 2007 -versiota.

Mutta tämän päivän pc on paljon enemmän kuin kirjoituskone. Digikuvien käsittely ja hd-videoeditointi ovat kymmenkertaistaneet tehontarpeen, eivätkä pc-valmistajat ole pystyneet vastaamaan kysyntään.

Hankin äskettäin neliytimisen tehokoneen. Digikameran tuottamien raw-kuvien muunto on yhä liian hidasta, sillä kone rouskuttaa yhden kuvauskeikan saalista yli puoli tuntia. Hd-videon tallennus on vielä paljon hitaampaa. Ainoa ratkaisu on jättää kone töihin koko yöksi ja mennä itse nukkumaan.

Myös mikro-odottelu on ärsyttävää, vaikka jääkin usein huomiotta. Mikro-odottelulla tarkoitan aikaa, jonka kone varastaa käyttäjältään muutaman sekunnin erissä. Sovelluksen käynnistäminen, tiedoston kopiointi, nettisivun latautuminen -- näistä viipeistä kumuloituu työviikon aikana helposti tunti, ellei enemmänkin.

Kone on riittävän nopea vasta silloin, kun mitään ei tarvitse odottaa -- kun kaikki tapahtuu silmänräpäyksessä. Olemme selvästikin vielä kaukana tästä tavoitteesta.

Kehitys näyttää menevän suorastaan päinvastaiseen suuntaan. Viipeet ovat levinneet pc-koneista matkapuhelimiin, blu-ray-soittimiin ja digibokseihin. Kaikkea saa nykyään odottaa pidempään kuin ennen. Miten upeaa olisikaan, jos laitteet toimisivat ilman viipeitä!

Onko vaatimus kohtuuton? Odottamisen katsotaan ikään kuin kuuluvan tekniikan luonteeseen. Mutta niin ei tarvitsisi olla. Kun auton rattia kääntää vasemmalle, pyörät kääntyvät välittömästi eivätkä vasta sekunnin päästä. Kun painaa jarrua, vauhti alkaa hidastua välittömästi eikä vasta sitten, kun keula ottaa jo kiinni edellä ajavan perään.

Mitä autolla ajamisesta tulisikaan, jos ratti ja polkimet toimisivat kuten tietokoneet!

Tietotekniikassa viipeet lasketaan liian hitaan prosessorin syyksi -- aivan kuin se olisi jokin selitys. Prosessoriteho on niukka resurssi siinä missä keskusmuisti tai auton hevosvoimat. On hyväksyttävä, ettei sitä ole rajattomasti, ja suunniteltava tuote sen mukaisesti.

Vista on hidas, koska siinä on niin paljon toimintoja. Taustalla pyörii koko ajan hurja määrä erilaisia palveluita ja prosesseja. Vastaavasti älypuhelimet ovat hitaita, koska mobiililaitteen vähävirtainen prosessori ei jaksa pyörittää Symbian-käyttöjärjestelmää tarpeeksi sujuvasti.

Näissä tapauksissa vika ei ole prosessorissa vaan suunnittelussa, joka on mennyt takapuoli edellä puuhun. Hitaat tuotteet on suunniteltu väärässä järjestyksessä. Numeron 42 kenkään ei yksinkertaisesti mahdu numeron 44 jalka. Jalan voi toki työntää kenkään väkisin, mutta se sattuu.

Joidenkin mielestä muutaman sekunnin viipeet eivät haittaa mitään. Ihminen ei koskaan saisi olla niin kärsimätön, ettei jaksa odottaa lyhyttä hetkeä.

Olen eri mieltä. Vasteaika on keskeinen osa käytettävyyttä, jonka tärkeyden kaikki tunnustavat. Se, mitä selkeillä valikoilla, miellyttävillä väreillä ja havainnollisilla kuvakkeilla voitetaan, hävitään tökkivässä toiminnassa.

Nettisivujen visuaalisuuteen ja esteettömyyteen kiinnitetään paljon huomiota. Erilaisten kävijämittausten ja mainosnäyttöjen seurauksena sivujen latausajat ovat kuitenkin venyneet ärsyttävän pitkiksi. Sivun nopea latautuminen on keskeinen osa verkkopalvelun käytettävyyttä. Jatkuva odottelu tekee käytöstä epämukavaa.

Viipeet eivät suinkaan anna käyttäjälle ajatusaikaa, vaan pikemminkin sotkevat ajattelun ja työskentelyn rytmiä. Tauoista päättäminen kuuluu käyttäjälle, ei koneelle.

Asialla on toinenkin puoli. Koska kännykät ja tietokoneet käynnistyvät niin hitaasti, käyttäjät eivät viitsi sulkea niitä, vaan pitävät koneet aina päällä. Se tuhlaa sähköä.

Siksi tekniikassa on vielä paljon kehittämistä. Viipeetön maailma on tavoite, johon kannattaa ainakin pyrkiä.

<takaisin