Tietokone-lehti 13/2008

Kriisiviestintää netissä

Mitä teet, jos kuulet lentokoneen pudonneen Vantaan kentällä, tsunamin pyyhkäisseen Ahvenanmaan yli tai ydinlaskeuman lähestyvän Suomea? Älä ainakaan mene nettiin lukemaan uutisia.

Vaikka suosittujen uutispalvelujen laitekapasiteettia lisätään jatkuvasti, äkillisten kuormituspiikkien sattuessa palvelimet putoavat polvilleen, eivätkä sivut lataudu.

Netti sopii moniin tarkoituksiin, mutta kriisiviestintä ei ole yksi niistä. Virallinen hätätiedotuksen kanava on edelleen Ylen Radio Suomi. Jos kansalaisten henki ja terveys ovat vaarassa, viranomaiset keskeyttävät lähetyksen ja antavat kanavalla toimintaohjeita. Siispä radio auki ja kuuntelemaan.

Mutta kuinka moni pystyy kuuntelemaan radiota päiväsaikaan? Turha yrittää ainakaan työpaikalla, sillä avokonttoreissa radiot on kielletty. Moni kylläkin kuuntelee radiota kuulokkeilla -- netin kautta.

Toinen viranomaiskanava on teksti-tv:n turvasivu 866. Harva on ikinä kuullutkaan kyseisestä palvelusta. Vielä harvempi pystyy katsomaan teksti-tv:tä työpaikalta -- paitsi taaskin netin kautta (www.yle.fi/tekstitv/html/P866_01.html).

Viranomaiset ovat radiossa, kansalaiset netissä. Työpaikoilla on nettiyhteys, ja ulkotöissä olevilla kännykkä, jolla voi surffata nettiin. Niinpä hätätilan sattuessa miljoona ihmistä kirjoittaa selaimeensa Hesarin, Ylen, Maikkarin tai iltapäivälehden osoitteen ja huomaa, että mikään niistä ei toimi.

Sivut ovat tukossa, koska jokainen merkittävä www-palvelu haluaa tarjota mahdollisimman runsaan ja näyttävän aloitussivun. Uutisten kylkiäisenä ladataan kasa kuvia, mainosvideoita ja muuta tauhkaa.

Lisäksi html-sivun mukana tulee javascript-pätkiä, jotka mittaavat kävijöiden määrää, sivulatauksia ja käyttäjien teknistä profiilia. Toiset skriptit valitsevat katsojalle kohdistettavia mainoksia.

Osa mainos- ja mittauspalveluista on ulkoistettu. Vaikka sisältöpalvelin kestäisi ruuhkan, pullonkaulaksi muodostuu yhteys mainosten jakelijaan tai mittauspalvelimeen. Eri palveluita lukevien käyttäjien liikenne kanavoituu lopulta muutamalle koneelle.

Netin alkuaikoina sivut olivat kevyitä ja yksinkertaisia. Laajakaistan myötä sivujen koko on räjähtänyt kasvuun, jolloin niiden efektiivinen latausaika on pysynyt likipitäen ennallaan.

Testasin asiaa muutamalla tunnetulla uutissivulla. Iltasanomien kansisivulta latautui 665 ja Iltalehdestä 2202 riviä html-koodia. Helsingin Sanomat työnsi selaimeen ennätykselliset 7826 koodiriviä; niistä tosin suuri osa oli tyhjiä.

Mittasin myös siirtyvän datamäärän. Ensimmäisellä latauskerralla toisesta iltapäivälehdestä työnnettiin koneelle peräti 2,84 megatavua. Uusi käynti tai sivun päivityspyyntö pudotti datamäärän noin puoleen megatavuun.

Lasketaanpa: jos 100000 surffaajaa käy näissä kolmessa palvelussa uusinta tietoa etsimässä, he aiheuttavat vähintään 150 gigatavua dataliikennettä, vaikka käynti jäisi pelkän aloitussivun lataamiseen.

Kauhajoen ampumisen jälkeen ainakin Taloussanomat ja Digitoday siirtyivät hetkeksi tekstisivujen käyttöön ja vähensivät siten verkon kuormitusta. Paluu tekstisivuihin oli kuin raikas tuulahdus netin menneisyydestä.

Mobiilikäyttäjiä varten monista uutispalveluista on jo nyt kevyempi vaihtoehto. Se onkin tarpeen, sillä Nokia N73-puhelimeni ei pysty edes näyttämään Hesarin tavallista aloitussivua, vaan kaatuu joka kerta kesken latauksen.

Useimpia kevytpalveluita voi käyttää myös pöytäkoneella. Esimerkiksi Ylen uutissivut löytyvät osoitteesta fi.yle.mobi/uutiset.

Toisaalta kaupalliset toimijat eivät halua surffaajien pakoilevan mainoksia. Hesari ohjaa hellästi mutta päättäväisesti mobiilipalveluunsa pyrkivät pc-surffaajat perinteiselle aloitussivulle.

Viranomaisilla pitäisi olla paniikkinappula, joka riisuisi uutissivuilta kaiken ylimääräisen. Samalla se lisäisi uutissivulle ikkunan virallista tiedotetta varten -- eräänlainen moderni versio Radio Suomesta siis.

Asiaa pohdittiin viimeksi tsunamin jälkimainingeissa. Silloin laadittiin Internetin hyödyntäminen kriisiviestinnässä -selvitys, ja viranomaistiedotteille varattiin toukokuussa 2005 domain-nimi tilannekuva.fi.

Paljon muuta ei sitten tapahtunutkaan. Netin kriisiviestintä hautautui muiden hankkeiden alle, eikä tilannekuva.fi-sivusto vastaa vieläkään. Ymmärtääkseni projektia on tänä kesänä herätelty uudelleen eloon.

Hyvä niin, sillä hätätila ei tule kello kaulassa vaan puun takaa ja yllättäen. Surffaajat ovat valmiina -- toivottavasti myös tiedon tuottajat.

<takaisin