Tietokone-lehti 6/2009

Seuraavat 15 nettivuotta

Näinä viikkoina tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun internet tuli Suomeen – tai ainakin tavallisten suomalaisten ulottuville. Kesän alussa 1994 sanomalehdissä ilmestyivät ensimmäiset nettiä käsitelleet jutut ja operaattorit alkoivat myydä yhteyksiä kotikäyttäjille.

Osa lukijoista muistaa vielä Mosaicin, Trumpet winsockin, slip-yhteydet ja modeemien at-komennot. Nuoremmat eivät ole niistä kuulleetkaan.

Alkuaikojen ennustuksista yllättävän moni on osunut oikeaan. Yhteysnopeudet ovat satakertaistuneet, verkkokauppa levinnyt kaikkialle, videopalvelut arkipäiväistyneet ja sanomalehdet ajautuneet vaikeuksiin. Juuri kuten ennustettiin.

Jopa mobiili internet on vihdoin alkanut toteutua, vaikka wap-fiaskon jälkeen monen usko olikin koetuksella.

Kaikki ei silti mennyt ihan odotetusti. Tekniikkalähtöisissä ennusteissa ei huomioitu riittävästi ihmisluontoa. Tämän päivän netti on täynnä huijareita, haittaohjelmia ja tiedonkalastelijoita. Sähköpostista on tullut roskapostin vuoksi törkyviemäri, jonka merkitys on kääntynyt laskuun. Sitä ei olisi kukaan uskonut vielä 10 vuotta sitten.

Meillä ei edelleenkään ole globaaleja pelisääntöjä tai yhteisiä lakeja, joilla netin lieveilmiöt saataisiin kuriin. Kirjava, kansallinen lainsäädäntö tarjoaa aivan liikaa piilopaikkoja huijareille. Jokainen maa haluaa edelleen säätää omat lakinsa, eikä ota huomioon edes naapurimaiden kokemuksia. Pää voi olla jo tietoyhteiskunnassa, mutta sydän on edelleen vanhassa maailmassa.

Rikolliset tekevät rahaa netissä, mutta laillinen ansainta on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Sen on havainnut varsinkin lehdistö, joka lähti nettiin suurin odotuksin. Uskottiin, että kun sisältöä tarjotaan ensin ilmaiseksi, käyttäjät saadaan tottumaan verkkolehtiin ja myöhemmin sivut voidaan muuttaa maksullisiksi.

Printtimedian bisnesmallia ei kuitenkaan pystytty siirtämään nettiin. Maksullisuutta kokeilleet lehdet ovat perääntyneet ja muuttuneet ilmaisiksi, tai yksinkertaisesti kuolleet pois.

Koska tuotanto- ja jakelukustannukset ovat nettiaikana alhaiset, jostain löytyy aina paikka, mistä halutun sisällön saa näennäisen ilmaiseksi. Ei ehkä juuri siinä muodossa tai sillä kielellä, mitä toivoisi, mutta kuitenkin riittävänä. Pääasia on, ettei siitä tarvitse maksaa.

Ilmaisuuden kulttuuri elää netissä vahvana. Juuri palvelujen ilmaisuus oli se juju, jolla käyttäjiä alkuvuosina houkuteltiin nettiin. Ihmiset olivat kyllästyneitä Compuserven, Telesammon ja Infotelin modeemipalveluihin, joista piti maksaa kallista minuuttihintaa. Netissä kaikkeen pääsi pelkällä yhteysmaksun hinnalla. Ilmaisuus oli avain netin suosioon 15 vuotta sitten. Ja on yhä vieläkin.

Netin piti olla "great equalizer". Sen piti synnyttää aivan uusia brändejä, jotka mullistaisivat alan vakiintuneet markkinat. Jenkeissä näin on käynytkin, mutta Suomessa kymmenen suosituimman www-palvelun joukossa on vain kaksi nettiajan omaa tuotetta: Suomi24.fi ja IRC-Galleria. Muut ovat perinteisiä media- tai ohjelmistoyhtiöitä.

Seuraavan kymmenen joukosta löytyy jo useampia portaaleja ja kauppapaikkoja, mutta nekin on ostettu perinteisten yritysten suojiin. Suomi oli netin pioneereja. Siitä huolimatta emme ole pystyneet tuottamaan maailmalle yhtään todellista netin menestystarinaa.

Kuluneet 15 vuotta ovat olleet yllättävän yllätyksettömiä. Mutta seuraavat 15 vuotta saattavat muuttaa kaiken. Tähän asti nettiin on yritetty siirtää vanhan maailman toimintamalleja, eikä se välttämättä toimi. Pian valta siirtyy ensimmäiselle nettinatiivien sukupolvelle. He ovat syntyneet suoraan Mesen, Youtuben ja Facebookin käyttäjiksi. Heillä ei ole vanhaa painolastia, vaan ajattelu lähtee puhtaalta pöydältä ja netin omilla ehdoilla.

Nettinatiivien ajattelua ohjaavat kolme y-kirjainta: ympäristö, yksityisyyden suoja ja yhteisöllisyys. YYY-sukupolvi kehittää uudenlaisia verkkopalveluita, joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa, mobiliteettia, digitaalista rahaa ja lyhenteitä, joista emme ole vielä kuulleetkaan. Ja jos verkkolehtiä ei saada kannattaviksi, ne voidaan lopettaa. Nettinatiivit eivät jää kaipaamaan aamun sanomalehteä. He keksivät tilalle jotain ihan muuta.

Netin ensimmäiset 15 vuotta kuluivat tekniikan kehittämiseen. Infrastruktuuri on nyt saatu valmiiksi. Sadan megabitin yhteydet riittävät vaikka millaisiin sovelluksiin. Koko nykyinen tietotekniikka voidaan tehdä tarpeettomaksi ja muuttaa myytäväksi nettipalveluksi.

Uudessa maailmassa palvelusta maksaminenkaan ei ole enää mahdoton ajatus.

<takaisin