Tietokone-lehti 7/2009

Pilven varassa

Miltä kuulostaisi maailma, jossa tiedostot ja ohjelmat ovat aina käden ulottuvilla, ilman että käyttäjän tarvitsee välittää asennuksista, päivityksistä, varmistuksista tai muista ikävistä rutiineista?

Jo 15 vuotta sitten Oraclen ja Sunin johtajat ennustivat, että jonain päivänä koteihin ostetaan tietojenkäsittelyä verkosta aivan kuten vettä hanasta tai sähköä töpselistä. Pilvitekniikka on nyt tekemässä lupauksista totta, ainakin paperilla.

Paholainen on yksityiskohdissa. Hyvän ajatuksen toteuttaminen käytännössä voi osoittautua hankalaksi. Sovellusten kompleksisuus on jo ajat sitten ylittänyt käyttäjän omaksumiskyvyn. Asetuksia, toimintoja ja ominaisuuksia on yksinkertaisesti liikaa, jotta tavallinen käyttäjä ehtisi perehtyä niihin ja ymmärtäisi, mistä on kyse.

Windowsissa ongelmaa on yritetty ratkaista automatiikkaa lisäämällä. Käyttöjärjestelmä yrittää arvata, mitä käyttäjä haluaa tehdä. Joskus arvaus on oikea, useimmiten ei. Silloin koneen toiminta muuttuu käyttäjän näkökulmasta entistä kummallisemmaksi.

Ainoa tapa selvitä monimutkaistumisesta olisi ulkoistaa koko roska ammattilaisten hoidettavaksi ja ostaa tietotekniikka palveluna. Moni on jo harjoitellut pilvitekniikan käyttöä. Hotmail ja Gmail ovat sähköpostipalveluita, joita voi käyttää kaikkialta, missä vain on nettiyhteys. Ne toimivat mainiosti. On hienoa, kun voi lukea sähköpostinsa miltä koneelta tahansa – tai vaikka mobiilisti kännykällä.

Miksei sama malli toimisi muissakin sovelluksissa? Miksei koko tietokoneen sisältöä voisi siirtää nettiin, niin että kotiin jäisi vain yksinkertainen pääte?

Ensimmäinen ongelma on todennus. Jos kaikki henkilökohtaiset tiedostot ovat verkossa, pelkkä salasana ei riitä niiden suojaamiseen. Tarvitaan vahvaa todennusta, kuten sormenjälkeä tai sähköistä henkilökorttia. Todennuksen saa toimimaan omassa koneessa, mutta kestää vuosia, ennen kuin tekniikka toimii myös muualla.

Pääsyä voitaisiin rajoittaa ip-osoitteen perusteella niin, että tiedostojen käyttö sallitaan vain etukäteen määritellyistä paikoista. IPv6-protokollassa riittää niin paljon vapaita osoitteita, että jokaiselle kotitaloudelle voidaan antaa kiinteä ip-osoite. Samalla kuitenkin menetetään pilven myötäsyntyinen hyöty, joka oli juuri tietojen saatavuus kaikkialla.

Toinen ongelma on puhtaasti tekninen. Nettiyhteyksien toimintavarmuus on kohentunut vuosien kuluessa, mutta aina välillä yhteys on poikki, eikä sille voi mitään. Nykytilanteessa linjan katkeaminen on kiusallista, mutta pilvimaailmassa yhteys on kaikki kaikessa. Ilman sitä mikään ei toimi.

Mobiilikäyttö on myös oma haasteensa. Tuskin koskaan pääsemme tilanteeseen, jossa nopea nettiyhteys toimisi aivan kaikkialla: junassa, lentokoneessa, ruotsinlaivalla, maan alla... Näissä paikoissa on vaikea saada edes sähköä. Vanhanaikainen läppäri omine tiedostoineen toimii kuitenkin kaikkialla. Siinä on jopa akut sähköomavaraisuuden turvaamiseksi.

Mobiilikäyttöä varten osa pilvisovelluksista ja tiedostoista pitäisi vähintäänkin synkronoida paikallisesti, jotta ne toimisivat myös ilman yhteyttä.

Käyttäjän kannalta suurin kysymys on kuitenkin luottamus. Voimmeko luottaa yritykseen, jonka haltuun uskomme työtiedostomme ja ohjelmamme? Onko yritys olemassa vielä viiden vuoden päästä ja onko varmaa, ettei kukaan henkilökunnasta urki tiedostojamme?

Entä jos urkkija on viranomainen? Haluaisitko tallentaa taloustietosi, henkilökohtaiset muistiinpanosi ja intiimit tiedostosi palveluun, josta viranomainen voisi käydä tutkimassa niitä?

Todentamiseen kytketty automaattinen salaus ratkaisisi ongelman, mutta sekin edellyttää luottamusta. Käyttäjä ei voi omin silmin nähdä, miten salaus on toteutettu, ja voi pelätä, että viranomaisella on tiedostoihin jonkinlainen vara-avain.

Edes ammattilaiset eivät ole erehtymättömiä. Jos tiedostot kaikesta huolimatta tuhoutuvat tai joku murtautuu niihin, kuka korvaa vahingon?

Todennäköisyys sille, että samanlainen vahinko sattuu omassa koneessa, on varmasti suurempi. Kyse onkin psykologiasta: palvelutarjoajille sattuvat vahingot uutisoidaan näyttävästi ja ne saavat paljon julkisuutta.

Oman koneen tiedostot on varmistettu huonosti, mutta ihmisellä on valheellinen usko siihen, että asiat ovat hänen omissa käsissään ja siksi hyvin. Vastaava ilmiö on lentoturvallisuudessa. Autoilu on paljon vaarallisempaa kuin lentäminen, mutta silti harva pelkää ajaa autoa.

Pilvimallin edut ovat ilmeiset, mutta sen itsensä yllä on vielä tummia pilviä. Psykologisia esteitä ei ratkaista pelkällä tekniikalla.

<takaisin