Tietokone-lehti 12/2009

Porot datan vartijoina

Suomi kaipaa kipeästi uusia bisnesideoita taantuvan metsäteollisuuden ja kiinalaistuvan elektroniikkaosaamisen korvaajaksi. Parhaita ovat alat, joilla Suomella on luontaista kilpailuetua. Jotain sellaista, mitä halvan työvoiman ja korkean teknisen osaamisen Aasia ei pysty ikinä meiltä viemään. Matkailu on ilmiselvästi tällainen ala. Toinen ovat datakeskukset. Suomi on kuin tehty konesaleja varten.

Tietotekniikan käyttö kasvaa koko ajan. Pilviajattelu siirtää datan ja sovellukset asiakkaiden omilta koneilta verkkoon, jolloin sijainti menettää merkityksensä. Data on "tuolla jossain" – vaikkapa Suomessa.

Pilvimallin toteuttaminen vaatii suuren määrän uusia konesaleja. Niiden sijoittelussa perinteisellä maantieteellä ei ole juurikaan merkitystä. Verkkomaailmassa kartta määräytyy kaapelien paksuuden eikä fyysisen etäisyyden mukaan. Mitä nopeammat piuhat ja mitä useampia vaihtoehtoisia reittejä, sitä läheisempi sijainti.

Silloinkin kun sovellukset ja data ovat omissa koneissa, ne halutaan varmistaa fyysisesti toiseen paikkaan. Kriittiset sovellukset edellyttävät, että tieto on turvassa niin terrori-iskulta kuin meteoriitiltakin. Hätätilassa toimintaa on voitava jatkaa toisaalta lyhyellä varoitusajalla.

Google, Capgemini, Hewlett-Packard sekä monet muut yritykset ovat jo löytäneet Suomen datansa kotipesäksi. Metsäteollisuuden jäljiltä Suomella on edullista energiaa, jota palvelimet tarvitsevat. Kylmässä maassa jäähdytys on helppo järjestää ja tulee halvaksi.

Tärkein tekijä on kuitenkin turvallisuus. Suomi saa täydet pisteet: ei maanjäristyksiä, ei poliittisia levottomuuksia, ei juuri edes häiritseviä ihmisiä.

Seuraavan konfliktin sattuessa tulilinjalla ovat sähköiset palvelut. Terroristit ja erilaiset aktivistiryhmät haluavat iskeä verkkopalveluihin. Pommi konehuoneessa on tehokkaampi kuin madot tai virukset.

Siksi datakeskukset kannattaa perustaa kauaksi asutuksesta. Paras fyysinen turvallisuus saavutettaisiin Lapin tuntureilla. Mikä pohjoisen kunta hoksaa ensimmäisenä louhia koneenhuoneen tunturin uumeniin? Konesaliin yrittävä terroristiryhmä erottuisi Lapin valkoiselta hangelta kuin punainen virhepikseli lcd-näytöltä. Ellei sitten jäätyisi hengiltä jo puolimatkassa.

Datakeskuksen ei tarvitse olla operatiivisessa käytössä. Pitkäaikaissäilytys on yhtä tärkeää. Huippuvuorilla on jo siemenpankki, jonka luoliin pyritään säilömään koko maailman viljelykasvien siemenet. Samanlainen arkisto tarvitaan jatkossa dataa varten. "Ihmiskunnan digitaalinen perintö tallessa Lapin tunturissa". Mikä tahansa kunta olisi ylpeä tällaisesta lehtiotsikosta ja kuvasta, jossa porot vartioivat arkiston porttia. Korvatunturi saa seuraajan Datatunturista.

Suomella on muitakin valtteja. Puolueettomuudesta on hyötyä, kun yritykset ja valtiot miettivät, kenen maaperälle ne uskaltavat datansa antaa. Yhdysvallat ei selvästikään ole kovin houkutteleva. Maan halu urkkia dataliikennettä ja suojata omia yrityksiään tiedetään kaikkialla. Juristiarmeija ja raskas lainsäädäntö herättävät pelkoa Euroopassa asti. Suomen sijainti lähellä Venäjää on plussaa. Sinne palveluita tarjoavat länsiyritykset sijoittavat datan mieluusti Suomen puolelle. Niin tekevät myös paikalliset yritykset.

Ruotsi pilasi maineensa ja mahdollisuutensa fra-urkintalailla. Suomen kannattaa toimia täsmälleen päinvastoin ja tehdä omasta tietosuojastaan kansainvälinen kilpailuetu. Lisäksi on rakennettava maasta ulos uusia yhteyksiä, jotka eivät kulje Ruotsin kautta.

Monissa Euroopan maissa on käsittämättömiä lakeja, jotka voivat asettaa paikallisten yhtiöiden johdon vastuuseen nettipalvelun sisällöstä. Italiassa neljää Googlen johtajaa uhkaa jopa vankeustuomio videopalveluun ladatun koulukiusaamisvideon vuoksi.

Myös Sveitsissä on ongelmia, koska maa ei halua sallia katunäkymien kuvaamista. Belgiassa Googlelta vaaditaan miljoonia online-uutisten kopioimisesta. Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa natsiaiheet ovat tuoneet haasteita muun muassa Ebayn johtajille. Suomi on näissä asioissa pragmaattinen ja neutraali. Kunhan kyse ei ole lapsipornosta, kaikki käy.

Suomen kannattaakin nyt pitää pää kylmänä, lainsäädäntö selkeänä ja varmistaa, että suunnitelma 100 megabitin laajakaistan saamisesta koko maahan vuoteen 2015 mennessä todella toteutuu.

<takaisin