Tietokone-lehti 9/2010

Apple mullistaa sähköiset lehdet

Runsas 20 vuotta sitten Applella oli pahoja talousvaikeuksia. Yhtiön pelastukseksi koitui desktop publishing. Macintosh, lasertulostin ja PostScript muodostivat ylivoimaisen ympäristön esitteiden, julkaisujen ja lehtien taittamiseen.

Pc-maailmassa elettiin yhä dosin ja merkkipohjaisten sovellusten aikaa. Kesti kymmenen vuotta kuroa Applen etumatka umpeen, eikä se silloinkaan täysin onnistunut.

Nyt Apple tavoittelee vieläkin suurempaa markkinaa. Tälläkin kertaa kyse on julkaisuista, mutta nyt ne ovat sähköisiä. Apple haluaa itselleen tulevaisuuden lehtibisneksen.

Strategian kulmakiviä ovat iPad ja App Store -sovelluskauppa. Kustannusyhtiöt ympäri maailmaa rakentavat parhaillaan omista lehdistään sähköisiä versioita iPadille. Ilmaiset nettisivut ovat tuhoamassa vanhan lehtibisneksen, joten tarve löytää uusi bisnesmalli on huutava.

Messiasta odottava kustannusala on nähnyt pelastuksen iPadissa. Se on ensimmäinen laite, joka mahdollistaa nettilehdistä laskuttamisen. Alustan ja jakelun lisäksi Apple tarjoaa myös valmiin asiakassuhteen ja laskutuskanavan. Lisäät vain sisällön.

Mikä parasta, käyttäjät tuntuvat olevan samaa mieltä. Moni iPadin käyttäjä sanoo olevansa ensi kertaa valmis maksamaan sähköisistä lehdistä, kunhan ne saa ladattua vaivattomasti yhdellä sormen painalluksella.

Tähän asti Apple on kieltäytynyt tukemasta www-sivuilla yleisesti käytettyä Flash-tekniikkaa. Lähes kaikki verkkolehdet on toteutettu Flashillä, joka Applen virallisen selityksen mukaan on turvaton ja epästandardi.

Flashin puuttuessa nettipalvelut ovat joutuneet rakentamaan palveluistaan iPhonea ja iPadia varten erilliset asiakasohjelmat eli appsit. Ehkä juuri siinä onkin syy Flashin puuttumiselle? Appsien kautta Applella säilyy kontrolli nettipalvelujen kehittämiseen.

Käytännössä Apple pyrkii sulkemaan avoimen internetin. Tämän luulisi herättävän tavatonta kohua ja vastustusta, mutta Steve Jobsia ympäröivä todellisuuden vääristymiskenttä on tähän asti riittänyt vaientamaan kritiikin. Laitekohtaisia sovelluksia vaativa tietoverkko on paluuta 25 vuotta ajassa taaksepäin. Se on tuhoamassa www-tekniikan tärkeimmän periaatteen siitä, että samoja sivuja voi katsoa eri päätelaitteilla.

Juuri se on edellytys sivujen muuttamiseksi maksulliseksi.

Jos Applen iPad-monopoli toteutuu, maailmanlaajuinen sähköisten lehtien rahaliikenne alkaa kiertää yhtiön kautta. Se toisi luultavasti enemmän voittoa kuin Mac-, iPhone- ja iPad-myynti yhteensä. Applesta tulee lehtimaailman Microsoft.

Periaatteessa appsin jakamisen jälkeen lehtiyhtiö voisi laskuttaa lukijaa myös suoraan, mutta ainakin tähän asti Apple on suhtautunut nuivasti ajatukseen. Rahan pitää kiertää iTunes-tilin kautta.

Rahan lisäksi Apple saa vallan päättää, mitkä lehdet pääsevät mukaan. Jobs on Disneyn suurin osakkeenomistaja, ja se näkyy myös Applen toiminnassa. Vain koko perheelle sopivat ja harmittomat sisällöt kelpaavat. Lienee turha odottaa Playboyn iPad-versiota. Jopa Seiska voi olla liikaa.

Monopoli on mahdollinen vain kilpailun puuttuessa. Mikä tahansa yritys voi helposti rakentaa paremman iPadin, mutta laitetekniikka ei olekaan homman juju. Kun kustantajat nyt lähtevät iPad-maailmaan, ne eivät pysty eivätkä halua tukea erimerkkisiä laitteita ja jakelutekniikoita. Kymmenen erilaista sovelluskauppaa ja päätelaitetta veisi pohjan koko toiminnalta. Winner takes it all – ainakin ensimmäisen vuosikymmenen ajan.

Tähän asti Apple on toiminut kaikkien yleisesti hyväksyttyjen bisnesoppien vastaisesti. Kaikki muut kehuvat avoimuutta, mutta Apple-maailma on suljettu ja keskitetysti hallittu. Apple ei käytä open sourcea, ei crowdsourcingia eikä tunne avoimen viestinnän käsitettä. Applen brändi on blogosfäärin haukutuin. Kaikesta tästä huolimatta asiakkaat rakastavat sen tuotteita ja myynti kasvaa kohisten. Siksi Apple jos kuka pystyy halutessaan mullistamaan viestinnän markkinat.

Taas kerran.

<takaisin