Tietokone-lehti 12/2010

iPad on nettiajan kommunikaattori

Kun Applen iPad julkistettiin tammikuussa, olin monen muun tavoin pettynyt. Laitteen tekniikka vaikutti suorastaan tylsältä, eikä siinä ollut mitään uutta tai innovatiivista.

Tavallaan minulla oli jo iPad mini. Olin kaksi vuotta aiemmin ostanut iPod Touchin, joka oli lähes sama laite kuin iPad, mutta taskukoossa. Eikö Apple todellakaan keksinyt mitään muuta kuin kasvattaa laitteen koon nelinkertaiseksi?

Epäilyksistä huolimatta hankin varsinaisen iPadin syksyllä ja sen filosofia alkoi hiljalleen avautua. Yksinkertaisesta tekniikasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – iPad on käänteentekevä laite.

It-maailma on jämähtänyt oman historiansa vangiksi. Laitevalmistajat kehittävät yhä nopeampia pc-koneita ja Microsoft kehittää niihin yhä monipuolisempia Windowseja. Kehitys on jatkunut samanlaisena 1990-luvun alusta lähtien, sillä nykymenon jatkaminen on valmistajien oman edun mukaista. Kukaan ei ota huomioon käyttäjien tarpeiden muuttumista.

Pc on hyvä laite silloin, kun ohjelmoidaan tai pelataan Call of Dutyn kaltaisia raskaita toimintapelejä. Mutta kuinka moni enää tekee niin? Ylivoimainen enemmistö ei ohjelmoi eikä pelaa, vaan surffaa netissä ja käyttää toimistosovelluksia. Muutaman sivun dokumentteihin tai tavallisiin laskentamalleihin ei todellakaan tarvita kehittynyttä 3d-näytönohjainta, monen gigatavun muistia eikä neliydinprosessoria.

Myös nettikäyttö on muuttunut. Emme enää käytä internetiä vaan sen palveluita: Gmailia, hakukonetta, Facebookia, Twitteriä, Hesaria tai Tietokone-lehden uutispalvelua. Nuoret eivät välttämättä edes tiedä, mikä internet on. Kun pitää lähettää sähköpostia, ei mennä nettiin vaan Gmailiin. Kun halutaan pitää yhteyttä kavereihin ja päivittää statusta, mennään Facebookiin.

Laitteena voi olla pc, mutta yhtä hyvin älypuhelin tai televisio – jatkossa ehkä auto tai jopa leivänpaahdin. Netistä on tullut pelkkä tekninen siirtotie, joka ei mitenkään näy käyttäjälle. Internet on yhtä automaattinen ja näkymätön kuin sähkö itse.

Tähän ajatteluun iPad sopii täydellisesti. Se ei ole tietokone vaan internetajan kommunikaattori. Sillä ei käytetä nettiä vaan palveluita. Moni kysyy ensimmäiseksi, mitä iPadillä oikein voi tehdä. Kysymys on väärä. Oleellista ei ole se, mitä laitteella voi tehdä vaan miten sillä voi tehdä.

iPadissä toimivat samat palvelut kuin pc:ssä, mutta niitä voi käyttää uusilla tavoilla. Itse käytän laitetta koiraa ulkoiluttaessani. Sähköposti, Facebook ja uutispalvelut kulkevat mukana kaikkialle ja käyttö onnistuu hyvin yhdelläkin kädellä.

iPadin voi ottaa esiin liikenneruuhkassa tai tylsässä kokouksessa. Pian sillä voi lukea lehden aamiaispöydässä tai nousematta sunnuntaiaamuna sängystä. iPad mahdollistaa saumattoman nettielämän. Tietoyhteiskunta muuttuu yhtä todelliseksi kuin reaalinen yhteiskunta. Näkymät ovat sekä houkuttelevia että pelottavia.

Ilman nettiyhteyttä iPad on torso. Siksi kannattaa ehdottomasti valita 3g-malli. Wlan-versio on hieman halvempi, mutta siltä puuttuu sydän.

iPadissa yksinkertaisuus on hyve. Windowsista tuttua asennusta, päivitystä, varmuuskopiointia ja muuta ylläpitoa ei tarvita. Turvallisuutta ei paranneta lisäämällä tietoturvaohjelmiin yhä uusia ominaisuuksia vaan riisumalla pois kaikki ylimääräinen. Tässä iPadin filosofia on pistämätön. Vähemmän onkin enemmän.

Helppouden kääntöpuolena on riippuvuus yhdestä valmistajasta. Flashiä tai usb-tikkuja ei voi käyttää, koska Apple on päättänyt olla tukematta niitä. Tiedostoja ei voi kopioida mihinkään, kaikki täytyy siirtää iTunesin kautta.

Suljettu arkkitehtuuri ja valmistajan ehdoton kontrolli ovat myrkkyä nykyisessä avoimuutta korostavassa ilmapiirissä, mutta jos niillä saavutetaan tietoturva ja toimintavarmuus, valtaosa käyttäjistä hyväksyy asian mukisematta. Jokainen voi itse valita, ollako mieluummin Microsoftin vai Applen vanki.

Toivottavasti Apple valmistaa iPadista myös pöytämallin – sellaisen, jossa on näppäimistö ja hiiri. Yksinkertainen, vähän tilaa vievä ja ulkoisesti sievä pöytäkone sisäisellä 3g-datayhteydellä olisi oikea laite kytkemään jokaisen suomalaisen kotitalouden tietoyhteiskuntaan.

<takaisin