Tietokone-lehti 2/1996

Kilpailu kaupallisesta Internetistä

Internetin kaupallinen suosio on tuonut verkkoon lukuisia uusia palveluita ja entistä parempia ohjelmia niiden käyttöön. Mutta kehityksellä on myös varjopuolensa: idealistinen ajatus Internetistä pyyteettömänä tiedonjakokanavana on auttamattomasti mennyttä. Edessä on kova kilpailu siitä, kenen standardien ja sovellusten varassa WWW-tekniikka jatkossa toimii.

Vuosi 1995 oli Internetin lopullisen kaupallistumisen vuosi. Se oli samalla käännekohta koko verkon historiassa. Yhtenäisten ja avointen standardien aika on väistämättä ohi, sillä kaupalliset valmistajat yrittävät erottua kilpailijoistaan kehittämällä omia standardeitaan ja sitomalla näin asiakkaat tiiviimmin itseensä.

Tänä vuonna kilpailu tulee keskittymään WWW-tekniikan ympärille. Kovin kilpailu käydään Netscapen ja Microsoftin leirien välillä.

Ilmiömäinen Netscape

Parhaan alun nettikilpailussa on saanut Piilaakson Netscape, joka perustettiin vasta kaksi vuotta sitten. Kun yritys listautui pörssiin viime elokuussa, sen osakkeen arvo oli 28 dollaria. Vuoden loppuun mennessä kurssi oli noussut jo yli 130 dollariin.

Talouselämän lait eivät riitä selittämään Netscapen rakettimaista nousua, sillä Netscape tuotti vasta vuoden lopulla ensi kertaa hieman voittoa. Selausohjelman ilmiömäinen menestys avautuvilla Internet-markkinoilla on tehnyt Netscapesta digitaalisen kultakuumeen keulakuvan, johon tietoverkoista ja hitecistä mitään ymmärtämättömät sijoittajat ovat panostaneet rahansa pelkkien tulevaisuuden odotusten vuoksi.

Netscapesta on tullut Piilaakson johtotähti myös sijaintinsa vuoksi. Netscapen konttorilta on vain kivenheiton matka Sunille ja vähän pidempi Borlandille. Sähköpostista ja videoneuvotteluista huolimatta yhteistyö on helpointa silloin, kun osapuolet ovat lähellä toisiaan.

Monet toivovat Netscapen menestyvän jo pelkästään siksi, ettei Microsoftin menestys jatkuisi liian pitkään. Microsoftille halutaan vastavoima. Sellaista ollaan nyt luomassa Netscapesta ja sen taakse ryhmittyvistä yrityksistä.

Netscapen suosio perustuu sen selausohjelmaan, jolla arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa käyttäjää. Vastoin yleistä uskomusta ohjelma ei kuitenkaan ole ilmainen kuin opiskelijoille ja oppilaitoksissa työskenteleville. Muille Netscape on maksullinen ja sillä on Suomessa maahantuojana TT-Microtrading. Facidatan hinnastossa yhden selaimen hinta on 208 markkaa. Vastaavasti 50 verkkokäyttäjän lisenssin hinta on 9794 markkaa.

Tieto Netscapen maksullisuudesta on tullut yllätyksenä varsinkin yrityksille, joiden työntekijät ovat pitkään käyttäneet ohjelmaa ikään kuin se olisi Internetin luontaisetu.

Netscapen tulevaisuus?

Selainten lisäksi Netscape valmistaa palvelinohjelmia ja muutamia Internet-käytön sovelluksia. Kilpailu on kovaa, sillä kaikista ohjelmista on saatavissa myös ilmaisia versioita. Kuinka kauan Netscapella on varaa pitää palkkalistoillaan 700 ammattilaista aivan Piilaakson sydämessä, jossa kysyntää on yllin kyllin? Työntekijät pysyvät tyytyväisinä niin kauan, kuin heille jaetut osakeoptiot tuottavat voittoa, mutta entä kun kasvu taittuu?

Netscapella onkin nähdäkseni vain kaksi vaihtoehtoa selvitä tulevaisuudesta. Se voi tehdä Netscape-selaimestaan täysin kaupallisen, laittaa sille kunnon hinnan ja kieltää kokonaan jakelun Internetissä. Viittauksia tähän suuntaan on jo olemassa, sillä versiosta 1.22 lähtien ohjelmassa on sisäänrakennettu takaraja, jonka jälkeen se pitää vaihtaa uuteen. Netscape on myös rajoittanut ohjelmansa levitystä, eikä sitä enää saa jaella Netscapen oman palvelimen lisäksi kuin ennalta sovittujen oppilaitosten palvelimista. Suomessa tällainen paikka on ftp.funet.fi.

Toinen vaihtoehto on sitoa oma selainohjelma entistä tiiviimmin palvelimiin, proxy-välimuisteihin ja WWW-työkaluihin sekä yrittää kerätä niistä riittävästi liikevaihtoa. Kilpailu palvelimissa ja oheistuotteissa on kuitenkin kovaa, koska tarjolla on monia täysin ilmaisia ohjelmia, jotka ajavat lähes saman asian.

On kolmaskin skenaario. Siinä Netscape käyttää nykyistä vahvaa asemaansa oman toimintansa laajentamiseen. Se ostaa tukun muita Internet-alalla toimivia yrityksiä ja pyrkii nousemaan niiden avustuksella Microsoftin, IBM:n ja Novellin rinnalle. Ryhmätyöohjelmistaan tunnetun Collabran ostaminen voisi vihjata tähän suuntaan.

Ellei mikään näistä toteudu, on jäljellä vielä varasuunnitelma 4. Siinä yrityksen perustaja Jim Clarke ja alkuperäisen Mosaicin kehittäjä Marc Andreessen myyvät yrityksensä eniten tarjoavalle ja tekevät molemmat useiden satojen miljoonien voitot. Ostajista ei ole pulaa, sillä ainakin Sunin, Oraclen, Novellin ja IBM:n luulisi olevan kiinnostuneita.

Haastajana Microsoft

Vielä vuosi sitten Bill Gates vakuutti Microsoftin välttävän aiempien isojen ATK-yritysten virheet. Gates lupasi, että Microsoft olisi jatkossakin kehityksen aallonharjalla ja sopeutuisi isosta koostaan huolimatta markkinoiden nopeaan muuttumiseen. Joulukuussa Gates joutui myöntämään, että Internetin suosio oli yllättänyt yrityksen ja Internet-strategiansa julkistustilaisuudessa Microsoft huomasi joutuneensa haastajan asemaan.

Sekä Netscape että Microsoft tarjoavat nyt täyden ohjelmavalikoiman, joka kattaa WWW-tekniikan koko tuotantoketjun. Asiakkaat sidotaan oman tekniikan käyttäjiksi lisäämällä standardeihin sen verran epästandardeita laajennuksia, että oma tuote erottuu kilpailijasta, mutta niin, että yhteensopivuus säilyy ainakin nimellisesti.

WWW-dokumenttien tuottamiseen Microsoft tarjoaa Internet Assistantia, joka perustuu Wordiin. Netscapella vastaava työkalu on Netscape Gold. Ketjun toisessa päässä on selausohjelma, jonka tuntemaan HTML-kieleen sekä Microsoft että Netscape ovat tehneet tukun omia laajennuksiaan. Näitä laajennuksia tukevat myös omat tuottamisohjelmat. Ketjun keskimmäisiä lenkkejä ovat WWW- ja proxy-palvelimet, jotka on nekin viritetty toimimaan parhaiten juuri oman selausohjelman kanssa.

Staattinen HTML ei jatkossa enää riitä ja siksi Netscape on tehnyt läheistä yhteistyötä Sunin kanssa laiteriippumattoman Java-ohjelmointitekniikan kehittämiseksi. Microsoftin vastine Javalle on Visual Basicillä tehdyt objektit, jotka ovat kuitenkin hyvin PC-väritteisiä. Vasta aivan hiljattain Microsoft on luvannut tukea myös Javaa.

Historiallisista syistä Internet on ollut laiteriippumaton. Avoimia standardeja noudattaneet ohjelmat ovat toimineet kaikissa koneissa, joihin on saanut C-kääntäjän ja TCP/IP-protokollan. Myös Microsoft mainostaa omaa Internet-tuoteperhettään cross-platform -tuella, mutta sanan merkitys on kokonaan toinen. Internet-ohjelmat tehdään sekä Windows- että Mac-versioina, mutta OS/2- tai Unix-versioista Microsoftilla ei ole mitään suunnitelmia. Unix-käyttäjille Netscape on jatkossakin ainoa vaihtoehto.

Viimeisenä kilpailutekijänä ovat vielä salausstandardit, joilla esimerkiksi WWW-kauppojen rahastus ja asiakkaan henkilöllisyyden varmistaminen tapahtuu. Netscapen tekniikka on SSL, Microsoftin STT.

Kuluva vuosi tulee osoittamaan, miten Microsoftin Internet-strategia puree. Alku ei ole ollut kovin vakuuttava, sillä Internet Explorerin markkinaosuus on puolen prosentin luokkaa eikä netissä ole Microsoftin itsensä lisäksi yhtään palvelinta, joka käyttäisi HTML-kielen Microsoft-laajennuksia.

Toisaalta markkinat kasvavat vielä nopeasti, joten yllätyksiä voi sattua puolin ja toisin. Varsinkin yrityksille, joiden pitäisi ostaa satoja tai tuhansia lisenssejä kerrallaan, Microsoftin selaimen ilmaisuus on merkittävä houkutin. Lisäksi on mahdollista, että nykyistä Internet-hypeä seuraa tänä vuonna järkiintymisvaihe, jolloin myös alan yritysten osakekuplat puhkeavat.

Häviäjinä käyttäjät

Kaupallisten intressien myötä WWW-tekniikka on ajautumassa yhä kauemmaksi alkuperäisestä tarkoituksestaan, joka oli tekstisisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan laiteriippumattomalla tavalla. Virallinen HTML:ää kehittävä W3-konsortio on jäänyt sivustakatsojan rooliin, kun Netscape ja Microsoft ovat tuoneet kieleen yhä uusia, tarpeellisuudeltaan kyseenalaisiakin laajennuksia. Netscapen kehykset ja Microsoftin taustaäänet vievät WWW-tekniikkaa kohti laitesidonnaista julkaisu- ja multimediakäyttöä, jolla ei ole enää mitään tekemistä informaation jakamisen kanssa.

Kävipä Netscapen ja Microsoftin välisessä kamppailussa miten tahansa, häviäjät ovat jo selvillä: me käyttäjät. WWW-tekniikan pirstoutuminen useaan, keskenään kilpailevaan ja yhteensopimattomaan leiriin ei ole kenenkään edun mukaista. Se on kuitenkin hinta, joka entistä paremmista selausohjelmista ja kaupallisista palveluista on maksettava.

Nähtäväksi jää, miten Internet selviää tämänkertaisesta kaupallisten voimien myllerryksestä.

<takaisin