Tietokone-lehti 9/1996

Elämää suurempi Notes

Notes on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta todella tunnetuksi se tuli vasta vuosi sitten, kun IBM osti Lotuksen Notesin vuoksi. Notes onkin monella tavoin elämää suurempi ohjelma.

Notesin ensimmäinen versio tuli markkinoille 1980-luvun loppupuolella. Silloin se edusti aivan uutta ohjelmakategoriaa, joka myöhemmin opittiin tuntemaan groupwaren nimellä. Kalliin hintansa ja vaikeasti sisäistettävän filosofiansa vuoksi Notes säilyi pitkään isojen yritysten sisäisenä työkaluna, jonka merkityksen vain harvat ymmärsivät.

Ymmärtäjiä ei tahtonut löytyä edes Lotuksen sisältä, sillä Notesin todellisena kehittäjänä toimi ulkopuolinen yritys nimeltä Iris Associates. Lotuksen johtokunta olisi halunnut pitää kiinni tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan avulla perinteisistä toimistosovellusten markkinoista, eikä aina ymmärtänyt Notesin vaatimaa panostusta.

Panostus alkoi kantaa hedelmää vasta 90-luvun puolivälissä, kun nopeasti yleistyneet tiimiajattelu, sähköposti ja ryhmätyöjärjestelmät lisäsivät Notesin merkitystä. Kun IBM viime vuoden kesäkuussa teki rohkean liikkeen ja osti koko Lotuksen, se halusi nimenomaan Notesin. Vaikka SmartSuite-toimistosovellukset sopivat IBM:lle hyvin - olihan se ainoa nimekäs toimistopaketti, josta oli myös OS/2-versio - ne tulivat ikään kuin kaupanpäällisinä. IBM tahtoi Notesin ja maksoi siksi Lotuksesta huippuhinnan eli tuplasti sen markkina-arvon verran.

Kauppa oli ATK-alan onnistuneimpia, sillä se antoi Notesille lisää uskottavuutta ja tasoitti tien moniin isoihin organisaatioihin. Kaupan jälkeen IBM on tyytynyt rikkaan sedän rooliin, eikä ole puuttunut Lotuksen toimintaan. Notes-ryhmä on saanut kehittää ohjelmaansa kaikessa rauhassa, mutta aiempaa paremmilla resursseilla.

Notes on erikoinen ohjelma myös siksi, ettei sillä ole edes kunnon kilpailijaa. Esimerkiksi Microsoftin hiljattain julkistama Exchange on lähinnä sähköposti, josta puuttuvat Notesin erikoispiirteet.

Mikä ihmeen Notes?

Toisin kuin 1-2-3 tai Excel, Notes ei ennen IBM-kauppaa yleensä esiintynyt otsikoissa tai uutisissa. Eräänä syynä hiljaiseloon oli se, että elämää suurempaa ohjelmaa on vaikea luokitella mihinkään kategoriaan.

Notesin pohjana on dokumenttien tietokanta. Dokumentit ovat tekstinkäsittelyn ja kortiston välimuotoja. Ne voivat olla hierarkkisia ja niissä voi myös olla kuvia sekä hyperlinkkejä toisiin dokumentteihin. Verkkokäytössä Notes pitää kirjaa siitä, mitä dokumentteja kukin käyttäjä on lukenut. Näin se osaa heti kertoa, montako uutta dokumenttia kantaan on tullut edellisen käyttökerran jälkeen.

Dokumenttien katselua varten määritellään erilaisia näkymiä, jotka luokittelevat ja lajittelevat dokumentit halutulla tavalla. Näkymäotsikot ovat hierarkkisia, joten käyttäjä voi selata nopeasti pääotsikot ja avata lisää tietoa vain kiinnostavista kohdista. Notes-palvelin indeksoi kaikki dokumenteissa olevat sanat, joten mikä tahansa dokumentti löytyy muutamassa sekunnissa.

Notes toteuttaa oman tietosuojan pitämällä itse kirjaa käyttäjistä ja heidän oikeuksistaan. Tieto palvelinten ja asiakasohjelmien välillä liikkuu salattuna. Myös tietokannat voidaan tallentaa salattuina, jottei niitä pysty lukemaan suoraan levyltä urkkimalla.

Notesin käyttämä salaustekniikka on niin tehokasta, että jopa CIA on uskaltanut ottaa ohjelman käyttöönsä. Koska USAn viranomaiset ovat kieltäneet yli 40 bittiä pitkien salausavainten maastaviennin, Lotus on keksinyt näppärän tavan kiertää rajoitusta: salausavaimen pituus on 64 bittiä, mutta 24 ylintä bittiä on annettu USAn viranomaisille. Hakkerien tai kilpailevien yritysten on käytännössä mahdotonta purkaa kahden Notes-palvelimen välistä tietoliikennettä, vaikka se kulkisi suojaamattoman Internetin läpi, mutta USAn tiedustelupalvelulta purkaminen onnistuu tarvittaessa.

Myös Notesin hinnoittelu on ollut elämää suurempaa. Ensimmäinen versio maksoi ilmestyessään 62500 dollaria, mutta nyt hinta on pudonnut muutamaan tuhanteen markkaan. Vielä rajumpi hintakehitys on ollut Web Publisher-lisäosalla, josta piti sen valmistuttua yli 50000 suomalaista markkaa. Muutaman kuukauden kuluttua hinta puolittui ja edelleen muutaman kuukauden kuluttua katosi kokonaan, kun Web Publisher muuttui osaksi Notes-palvelinta.

Replikointi

Replikointi on Notesin hienoimpia piirteitä. Se tarkoittaa tietokantojen automaattista päivitystä paikasta toiseen siten, että vain muuttuneet osat kopioidaan. Jokainen tietokanta voi sijaita usealla eri palvelimella tai yhdessä palvelimessa ja useassa työasemassa. Kun johonkin kantaan tehdään muutoksia, Notes päivittää automaattisesti muutokset kaikkiin muihin kantoihin.

Replikoinnista on suurta hyötyä lähiverkossa, koska tärkeät kannat voidaan sijoittaa usealle eri palvelimelle. Replikointi takaa, että kaikkien kantojen tiedot pysyvät ajan tasalla, joten varmuuskopiointi tapahtuu lähes automaattisesti. Ja koska jokainen käyttäjä voi tehdä muutoksensa aina itseään lähimpään palvelimeen, nopeus pysyy hyvänä.

Erityisen hyvin replikointi kuitenkin toimii matkakäytössä, koska liikkuvat käyttäjät voivat pitää kantoja oman koneensa levyllä ja tehdä niihin muutoksia kentällä liikkuessaan. Kun sitten verkkoyhteys avautuu joko modeemin tai Internetin kytkemisen kautta, Notes replikoi paikallisiin kantoihin tulleet muutokset palvelimella oleviin kantoihin. Koska vain muuttuneet kohdat replikoidaan, isonkin tietokannan päivittäminen onnistuu hyvin tavallisella modeemiyhteydellä.

Notes on ollut replikointitekniikan kehittäjä ja osoittaa suunnan, mihin muutkin sovellukset ovat menossa. Esimerkiksi Microsoftin Accessissa ja Exchange-sähköpostissa on samankaltainen, joskin yksinkertaisempi replikointimahdollisuus. Lotus onkin tarjonnut Notesin käyttämää replikointia alan yleiseksi standardiksi.

No-lotus

Tuorein Notes-versio on 4.0, jonka Lotus julkisti tammikuussa Floridassa pidetyssä Lotussphere-tilaisuudessa. Tilaisuus huipentui pitkiin aplodeihin ja suosionosoituksiin, jotka Notesin isänä pidetty Ray Ozzie otti vastaan seisaaltaan ja silmin nähden tyytyväisenä.

Neljä isoa versiomuutosta on johtanut väistämättä kerroksellisuuteen, jossa samoja asioita voi tehdä monilla eri tavoilla. Historia on tuottanut päällekkäisyyksiä ja kummallisuuksia, joiden vuoksi aloitteleva Notes-ohjelmoija tuntee todella olevansa tekemisissä elämää suuremman ohjelman kanssa. Monet asiat, jotka muilla välineillä ovat erittäin yksinkertaisia, ovat Notesilla lähes mahdottomia – ja päinvastoin. Esimerkiksi kentille voi määritellä tyypin, mutta ei enimmäispituutta. Kannassa olevien dokumenttien määrää on erittäin vaikea selvittää. Ja näkymien sekä kenttien määrittelyssä on monia kömpelyyksiä. Ei ihme, että ohjelmoijaa välillä suorastaan nolottaa.

Kummallisuuksistaan huolimatta Notes on ainutkertainen kehitysympäristö, koska se tarjoaa valmiit toiminnot dokumenttiarkistoon, verkkoon, salaukseen, käyttäjätunnusten hallintaan, tekstinhakuun, sähköpostiin ja tietokantojen monistukseen. Näiden ominaisuuksien ohjelmointi itse olisi lähes mahdotonta.

Notesin varaan on rakennettu laajoja yrityssovelluksia, mutta itselleni on ollut eniten hyötyä pienistä apuvälineistä. Eräs sellainen on tekemäni yksinkertainen hajatiedon hallintaohjelma, johon tallennan WWW-sivuja, news-viestejä, tiedotteita ja mitä tahansa tiedonpalasia. Teen jokaisesta oman Notes-dokumentin ja luokittelen sen aiheen mukaan. Kanta on replikoitu sekä palvelimeen, kotikoneeseen, työkoneeseen että matkakoneeseen. Näin sama tieto on käytettävissä jokaisella niistä neljästä koneesta, joita päivittäin käytän. Palvelimen indeksoimana oikea dokumentti löytyy minkä tahansa hakusanan perusteella.

Toinen yksinkertainen, mutta yhtä hyödyllinen sovellus on WWW-osoiterekisteri, joka näkyy palvelimellani WWW-sivuina. Rekisterissä on yli tuhat WWW-osoitetta luokiteltuna puoleen sataan eri aihealueeseen. Notes järjestää linkit automaattisesti aiheen mukaisesti aakkosjärjestykseen ja luo niistä WWW-palvelimella näkyvät sivut. Törmätessäni uuteen, hyödylliseen WWW-palvelimeen lisään sen osoitteen heti Notes-rekisteriin, jolloin se päivittyy automaattisesti WWW-sivulle.

Uhkana intranet

Internet on muuttanut Notesin edustaman groupwaren globalwareksi ja mullistanut kaiken, mikä liittyy tietoliikenteeseen. Notesille Internet on ollut kaksiteräinen miekka, koska Notes on joutumassa intranetin uhriksi. On jopa epäilty, että IBM osti Notesin liian myöhään, sillä Internet mahdollistaa jatkossa monet sellaiset asiat, jotka ennen vaativat Notesia.

Hiljattain julkistetun Domino-laajennuksen ansiosta Notes-kantoja voi käyttää tavallisella WWW-selaimella. Aiempi valmistajakohtainen asiakas-ohjelma käy lähes tarpeettomaksi, sillä Notes-palvelimeen asennettava Domino muuntaa lennossa Notesin oman käyttöliittymän HTML-koodiksi. Juuri tätä on intranet: aiemmat, valmistajakohtaiset protokollat ja asiakasohjelmat korvautuvat Internetissä kehitetyillä standardeilla, joita käytetään ilmaisilla tai ainakin lähes ilmaisilla WWW-selaimilla.

Asiakasohjelman korvautuminen selaimella on käyttäjän kannalta hyvä asia, koska silloin samalla ohjelmalla päästään kiinni sekä yrityksen sisäisiin tietojärjestelmiin että maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon ja sen palveluihin. Lisäksi tekniikka toimii kaikkialla, mihin vain on saatavissa Internet-yhteys – siis myös matkalla oltaessa tai tehtäessä töitä kotoa.

Notesin kannalta selaimien voittokulku on kuitenkin kiusallinen asia, sillä asiakasohjelmien myyntitulot vähenevät ja vain palvelinversioiden myynti tuo rahaa. Silti on kaikki syyt uskoa, että IBM:n tuella elämää suurempi ohjelma selviää tästäkin mullistuksesta voittajana.

<takaisin