Tietokone-lehti 1/1997

Sota silmämunista

Viime vuoden marraskuussa Las Vegasissa järjestetty Comdex antoi jälleen hyvän kuvan siitä, mikä mikromarkkinoilla on in ja mikä out. Paljon voi päätellä siitä, mitä Comdexissa on näytteillä -- ja vielä enemmän siitä, mitä siellä ei ole.

Avajaispuheen pitänyt Intelin Andy Grove nosti julkisuuteen asian, josta tietotekniikkapiireissä ei ole juurikaan puhuttu. Insinöörivetoinen ala on kuvitellut, että yhä nopeammat Pentium Pro-piirit seuraavat toisiaan vuodenaikojen tapaan, automaattisesti ja säännöllisesti Mooren lakia noudattaen.

Näin ei välttämättä ole, sillä huippunopeiden prosessorien kehityskustannukset ovat nousemassa pilviin. Kun jokaisen uuden prosessorisukupolven kehitys maksaa kymmeniä miljardeja dollareita ja kun valmistustekniikka alkaa kolkutella fysiikan rajoja -- yksittäisten atomien kokoa, valon aallonpituutta ja sen nopeutta -- on selvää, ettei kehitystä voida enää maksattaa pelkillä PC-käyttäjillä.

Jotta prosessorit toisivat takaisin tuotekehitykseen käytetyt rahat, niiden hintaa on joko nostettava moninkertaiseksi nykyisestä tai sitten prosessorien ostajien määrää on huomattavasti laajennettava. Valmistajat ovat valitsemassa jälkimmäisen tien ja siksi Grove julistikin esityksessään sodan katsojien silmämunista -- war for eyeballs. Tulevaisuudessa Intelin pahin kilpailija ei ole PowerPC tai Alpha vaan televisio.

Televisio ja mikro sulautuvat

Viime vuosina ATK-alan yritykset ovat alkaneet lähestyä kotitalouksia markkinointikampanjoillaan samalla kun ne ovat laajentaneet toimintaansa viihde-elektroniikan suuntaan. Tämä on näkynyt esimerkiksi aktiivisena osallistumisena digitaalisen TV-tekniikan ja DVD-levyjen kehitykseen.

Kun vielä 1970-luvulla tietotekniikka-alaa ohjasivat yritysten tekemät järjestelmähankinnat, tulevaisuudessa IBM:n, Microsoftin ja Intelin toimintaa ohjaavat entistä enemmän kotitaloudet. Huipputehokkaita prosessoreita tarjotaan jatkossa suoraan kuluttajamarkkinoille. TV ja tietokone yhdistetään multimedia- ja keinotodellisuuslaitteeksi, jota ilman tulevaisuuden kotitaloudet eivät voi olla.

Kuluttajamarkkinoiden johtotrendi näkyi Comdexissa myös litteiden plasma- ja TFT-näyttöjen esiinmarssina. Seinälle ripustettava TV on vihdoin totta ja sen värit ovat huikaisevan kirkkaita ja puhtaita. Kuvaruutujen koot kasvavat ja jopa seinän kokoiset ruudut ovat kohta mahdollisia. Keinotodellisuus ja moniulotteiset äänimaailmat vangitsevat kotitaloudet yhä tiiviimmin neljän seinän sisään, mikä varsinkin Yhdysvalloissa on osa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Yhteiskunnan turvattomuutta vastaan suojaudutaan jäämällä kotiin ja hankkimalla elämykset yhä useammin keinotekoisesti.

Käsistä karkaavat tuotekehityskustannukset huolestuttavat varsinkin Inteliä, joka vanhan x86-yhteensopivuuden vuoksi joutuu kantamaan prosessoreissaan vanhaa painolastia kilpailijoitaan Alphaa ja PowerPC:tä enemmän. Kuin painetta lisätäkseen Comdexissa olikin näytteillä 533 megahertsin PowerPC-laite sekä 600 megahertsin Alpha-prosessori, joka oli erityisellä jäähdytinlaitteella ylikellotettu peräti 767 megahertsiin.

Näiden rinnalla Intelin 200 megahertsin Pentium Pro tuntuu mopoluokan laitteelta. Sillä ei silmämunien sotaa voiteta.

Gates otti rennosti

Ennakkoon odotettuja verkkomikroja Comdexissa ei näkynyt juuri lainkaan. Siinä, missä suomalaisen tietohallinnon ja ATK-johdon reaktiot NC-laitteita kohtaan ovat olleet yllättävänkin myönteisiä, heidän amerikkalaiset kolleegansa eivät ole vielä ottaneet lainkaan tulta ja myös paikallinen lehdistö on pysynyt skeptisenä.

Ei ihme, että Bill Gates pitikin toisena päivänä oman esityksensä hyväntuulisena ja leppoisana, ilman pukua ja ilman avustajia, kehuen perinteisen PC-arkkitehtuurin ruusuista tulevaisuutta. Gates oli niin varma PC:n loistavasta tulevaisuudesta, ettei ottanut puheeksi edes omaa tuoretta NetPC-hankettaan.

Onko Gatesin tyytyväisyys ansaittua vai onko se vain ensimmäinen merkki siitä, että Suuri Muutos on jo alkanut nakertaa sen perusteita? Aiemminkin on käynyt niin, että kun yritys on tullut tyytyväiseksi itseensä, sen alamäki on alkanut.

Gates ja amerikkalaisten ATK-lehtien kolumnistit uskovat, että PC:n voima on sen rikkaudessa. Rikkaus-termi tarkoittaa sitä, että PC soveltuu moniin eri tehtäviin, että siihen on helppo asentaa uusia ohjelmia ja että käyttäjällä itsellään on vapaus päättää koneensa toiminnasta, hakemistoista, taustakuvasta, värivalinnoista ja muista yksityiskohdista.

Vapaus kiehtoo Gatesia ja ATK-alan ammattilaisia, mutta tavalliset peruskäyttäjät luopuisivat siitä mielellään ja suorastaan toivoisivat, että joku muu tekisi päätökset ja hoitaisi järjestelmän ylläpidon heidän puolestaan. Vapaus on mukava asia, mutta siihen liittyy myös vastuu, eivätkä loppukäyttäjät yleensä halua lisää vastuuta. Heillä on tarpeeksi ajattelemista omassa työssään.

Netscape kuplii jälleen

Comdex-matkan yhteydessä oli tilaisuus tehdä muutamia yritysvierailuita, joista varsinkin Netscape-käynti ilahdutti. Vielä viime vuoden keväällä Netscapen asema näytti tukalalta. Pelkkänä selainvalmistajana sillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia Microsoftin ilmaista Exploreria vastaan. Käynti Netscapella osoitti kuitenkin, että yritys kuplii jälleen muutakin kuin Javaa.

Vuosi sitten käydessäni Netscapella oli kaksi rakennusta. Nyt niitä oli noin kymmenen. Siitä huolimatta pioneerihenki ja innostus tuntui säilyneen -- ehkä ainoana Piilaakson suurista yrityksistä Netscapella on edelleen vaatimaton vastaanottoaula, käsin kirjoitetut vierailijatarrat ja vain Netscapella voi saada kahviinsa maitoa, joka on niin vanhaa, ettei tule ulos purkista.

Netscape on vihdoin saanut valmiiksi kokonaisen groupware-arkkitehtuurin, joka pohjautuu yleisiin ja avoimiin Internet-standardeihin ja toimii lähes kaikissa eri käyttöjärjestelmissä. Tässä arkkitehtuurissa WWW-selaus on enää marginaalinen huvi, vaikka esimerkiksi sähköposti pohjautuukin HTML-koodeihin. Valitettavasti Netscapen avoimuus ja standardien noudattaminen näyttää ulottuvan juuri niin pitkälle, kuin niistä on sille itselleen hyötyä: heti kun silmä välttää, Netscape menee keksimään uusia ja kyseenalaisia HTML-laajennuksia selaimensa tueksi. Nelosversion myötä Navigatorista Communicatoriksi muuttuvan selaimen lopulliset ominaisuudet ovat kuitenkin vielä työn alla, joten katsotaan ensin, miltä lopullinen ohjelma näyttää.

Syksyllä alkanut selainsota näyttää edenneen asemasotavaiheeseen. Microsoftin Explorer valtasi nopeasti noin 20 prosenttia suomalaisista selainkäyttäjistä, mutta ainakin loppusyksystä ja alkutalvesta Netscapen markkinaosuuden lasku pysähtyi ja vakiintui noin 70 prosenttiin. Comdexissa kaikki yllättänyt Constellation-esittely oli juuri sellainen rohkea veto, jota Netscape tarvitsee säilyttääkseen kiinnostavuutensa ja uskottavuutensa myös jatkossa.

Tämän vuoden kuluessa nähdään, miten Microsoftin ja Netscapen välisessä kädenväännössä käy. Kohteena ovat paitsi selaimet ja Internet-palvelimet, myös Constellationin kaltaiset työpöydän laajennokset. Siellä Microsoftin vastaus on Active Desktop. Koska kukaan ei ole vielä edes nähnyt sitä, Netscape on jälleen ehtinyt ensiksi ja Microsoftille tulee kiire.

Viime vuoden syksyllä näytti siltä, että Netscape olisi Microsoftille pelkkä suupala, mutta nyt Netscape näyttää vakiinnuttaneen asemansa muiden isojen ohjelmatalojen joukossa.

NC:n kätilöt

Epäviralliset vierailut Oraclelle ja Sunille jättivät minut siihen käsitykseen, että jos NC-koneiden tulevaisuus on näiden kahden yrityksen varassa, koko asia saattaa kaatua jo alkumetreillä. Nyt kun Oraclella ja Sunilla olisi vihdoin tilaisuus lyödä kunnolla kiilaa PC-maailmaan, ne eivät halua muuttua tai ottaa riskiä, vaan pelaavat edelleen vanhoilla Unix-maailmassa opituilla säännöillä.

Oracle -- NC-konseptin isä -- voisi nyt nousta todelliseksi mahtitekijäksi, mutta sen tavoitteena on ainoastaan tukea tietokantojensa myyntiä levittämällä NC-tekniikkaa muille, lähinnä aasialaisille kotipäätteiden valmistajille. Oracle ei halua pilata tietokantavalmistajan imagoaan sitoutumalla liiaksi epävarmoihin NC-markkinoihin. Siksi NC-tekniikan levittämisestä huolehtii tytäryhtiö, joka ei yritäkään valmistaa omia NC-laitteita, vaan lisensioi tekniikkaa muille.

Myös Sunin tavoitteet Java-prosessorien suhteen vaikuttavat kovin varovaisilta. Sen sijaan, että Sun pyrkisi toden teolla kehittämään Java-prosessoreistaan vaihtoehdon Intelille, se markkinoi picoJavaa, josta kulutuselektroniikan laitevalmistajat saavat sulautetun järjestelmän omiin laitteisiinsa. Sun ei edes pyri valtaamaan laitemarkkinoita Java-prosessoreilla, vaan pyrkii levittämään Javaa sen alkuperäisen idean mukaisesti kaukosäätimiin ja älykkäisiin kännyköihin.

Tällaisilla resepteillä ei tietojärjestelmien arkkitehtuuria mullisteta eikä paradigmoja käännetä. Eikä uskottavuutta ainakaan paranna Sunin toimitusjohtajan lausunto, jonka mukaan sen tavoitteena on Microsoftin tappaminen. Henkilökohtaiset kaunat tai tunteenomaiset lausunnot eivät ainakaan lisää kaupallisten piirien uskoa.

Jos asiat jäävät tälle tasolle, Gates voi vielä pitkään nukkua yönsä rauhassa.

<takaisin