Tietokone-lehti 4/98

Kokenut Java-ohjelmoija saa paikan

Tietotekniikka-alan vauhti kiihtyi viime vuonna ennätysmäiseksi. Euron, vuoden 2000 ja uusien Internet-tekniikoiden ansiosta alalla vallitsee nyt ennen näkemätön ja ennen kokematon buumi. Lisäksi näyttää siltä, ettei kyseessä ole ohimenevä piikki, vaan että alan korkeasuhdanne jatkuu pitkälle ensi vuosituhannen puolelle. Yhä suurempi osa yritysten toiminnasta siirtyy tietoverkkoihin, mikä tietää uuden liiketoiminnan syntymistä ja edellyttää suuria muutoksia vanhoihin tietojärjestelmiin.

Valtava kysyntä saa alan ammattilaiset myhäilemään tyytyväisinä, sillä töitä riittää ja palkat pysyvät korkealla. Ja jos palkka tai työympäristö alkaa kyllästyttää, voi aina vaihtaa firmaa. Yritykset suorastaan kilpailevat hyvistä työntekijöistä, minkä huomaa parhaiten lehtien ylitse pursuavista työpaikkasivuista.

Vaihdon yhteydessä palkka tietenkin nousee ja ainahan voi palata takaisin alkuperäiseen firmaan, ellei uusi työnantaja miellytä. Käymällä välillä vieraissa voi omaa palkkaansa hilata ylöspäin usealla tuhannella markalla.

Paikanvaihto ei vaadi omaa aktiivisuutta, sillä parhaita työntekijöitä houkutellaan suoraan kilpailijoilta ostamalla. Osa alan yrityksistä on jopa luopunut henkilökunnan esittelemisestä WWW-sivuillaan, koska liian tarkat tiedot henkilöiden osaamisesta ja taustoista auttavat headhunterien ja ihmisiä etsivien kilpailijoiden työtä.

Ylikuumentunut tilanne on hankala sekä ostajan että myyjän kannalta. Ostajan on ikävää huomata, että alalla vallitsevat myyjän markkinat: hinnat ovat korkealla, toimitusajat pitkiä, eikä palvelua saa aina edes rahalla. Myyjällekään tilanne ei ole herkkua, sillä projektit viivästyvät työntekijöiden vaihtuessa eikä eioota ole mukava myydä. Työntekijöistä joudutaan ottamaan irti kaikki mahdollinen, eivätkä keski-iän saavuttaneet tahdo enää pysyä vauhdissa mukana.

Kun tähän vielä lisätään alan nopea kehitys, ollaan tilanteessa, jossa ostaja ei aina tiedä mitä on ostamassa eikä myyjä täysin ymmärrä, mitä on myymässä. Ei ihme, että osa kehityshankkeista ei koskaan valmistu tai on susia jo syntyessään. Kiireessä määrä korvaa laadun.

Java ja Notes arvossaan

Epätavallisesta tämän hetkisessä buumissa on se, että lähes kaikelle ATK-osaamiselle löytyy nyt markkinoita. Uudet Internet-tekniikat ovat luonnollisesti listalla ykkösiä, mutta eurovaluutan ja vuoden 2000 myötä myös vanhoille Cobol-konkareille on kysyntää. Vanhat järjestelmät vaativat ylläpitoa myös jatkossa, sillä niiden elinikä on osoittautunut odotettua pidemmäksi.

Uusista tekniikoista kaivataan erityisesti ASPin, IIS:n, Javan ja Notesin osaajia. Javan tapaus on mielenkiintoisin ja kuvaa hyvin kehityksen nykyistä nopeutta. Yritykset maksaisivat mitä tahansa kokeneista Java-ohjelmoijista, mutta heitä ei yksinkertaisesti ole, koska koko teknologia syntyi vasta pari vuotta sitten ja kehittyy koko ajan. Kokenut Java-ohjelmoija on looginen paradoksi.

Javan kohdalla ongelmaa helpottaa se, että korkeakouluista valmistuvat ihmiset tuntevat hyvin Internetin, TCP/IP:n ja C-kielen. Näillä valmiuksilla Java ja erilaiset Internet-tekniikat on helppo omaksua.

Notesin tilanne on vaikeampi, sillä se on yleistynyt huomaamatta. Vaikka Lotus julkisti Notesin jo 10 vuotta sitten, siitä tuli salonkikelpoinen vasta IBM:n ostettua Lotuksen ja kun Internetin ja Notesin kohtalonyhteys selvisi yrityksille. Siksi Notes-osaaminen on nyt todella arvossaan.

Notes on muutenkin elämää suurempi ohjelma, sillä sen ajatusmaailma ja toimintaperiaate poikkeavat kaikista muista. Vuosien kehityksessä siitä on tullut sekava ja epälooginen, mikä nostaa oppimiskynnystä. Lisäksi Notes on jäänyt opiskelijoille vieraaksi - Notes-koulutusta on aloitettu kouluissa vasta aivan hiljattain, kun Notesin kaupallinen menestys on selvinnyt koulutusohjelmien laatijoille.

Java ja Notes ovat tämän hetken kuumat nimet, mutta parin vuoden kuluttua tilanne on todennäköisesti jo muuttunut. Silloin kaivataan kokeneita ihmisiä aloilta, jotka eivät vielä ole edes syntyneet.

Apua koulutuksesta?

Vaikka korkeasuhdanne miellyttää alalla toimivia, kyseessä on vakava kansantaloudellinen ongelma. Samalla, kun maassa on korkea työttömyys, tietotekniikan alalla vallitsee paha resurssipula. Monia hankkeita joudutaan lykkäämään tai jopa hylkäämään siksi, ettei niille löydy tekijöitä. Pieni joukko ihmisiä joutuu tekemään työtä työttömienkin edestä.

Kyseessä on kansantaloudellinen ongelma myös siksi, että samaan aikaan kun ATK-alalla vallitsee huutava pula tekijöistä, yliopistoista valmistuu suuri määrä akateemisen koulutuksen saaneita ihmisiä, joille ei löydy koulutusta vastaavaa työtä. Merkitykseltään vähenevien ammattien koulutusresursseja pitäisikin nopeasti siirtää tulevaisuuden kasvualoille. Koulutus ei voi olla itsetarkoitus, vaan sen on vastattava markkinoiden tarpeisiin.

Hyvistä palkoistaan huolimatta ATK-ala houkuttelee vain tietyntyyppisiä nuoria, jotka ovat jo valmiiksi suuntautuneet tietokoneisiin. Useimmilla heistä on jo lukion jälkeen monen vuoden kokemus oman kotimikron ohjelmoinnista. Esimerkiksi naisia ATK-ura ei tunnu kiinnostavan, sillä heidän osuutensa alan opiskelijoista on laskussa. He haluavat mieluummin vaikkapa lääkäreiksi, joita jo nyt valmistuu enemmän kuin mitä maa tarvitsee.

Koulutuksen asema ATK-kysynnän täyttäjänä on epätavallinen. Monet nykyiset alalla toimivat ovat itseoppineita, mikä esimerkiksi lääkäreillä tai juristeilla ei tulisi kysymykseenkään. Ja vaikka takana olisi muodollinen tutkinto, tietotekniikka kehittyy niin nopeasti, ettei oppilaitosten koulutustarjonta mitenkään pysy markkinoiden tarpeiden perässä. Koulusta valmistuvat opiskelijat saavat huomata, että heidän saamansa opetus on vanhentunut jo ennen kuin ura työelämässä ehtii edes alkaa.

Onkin selvää, ettei opiskelu suinkaan lopu koulun loppumisen myötä. Päinvastoin, jokainen joutuu jatkuvasti päivittämään tietojaan työn ohessa. Itseopiskelun lisäksi yritykset ovat pyrkineet kouluttamaan omaa henkilökuntaansa, mutta harva ehtii istua kursseilla, kun kaikki työaika on myyty asiakkaiden projekteihin ja työtehtävät on joka tapauksessa hoidettava - vaikka sitten iltaisin ja öisin.

Työntekijät ovat vaikeassa tilanteessa, kun heidän pitäisi yhtä aikaa sekä opiskella uutta että toteuttaa vanhaa. Valitettavan usein ongelma on kierretty niin, että asioita opiskellaan niitä tekemällä. Se taas näkyy työn lopputuloksessa, kun järjestelmät eivät toimi odotetulla tavalla tai niihin jää sammakon kokoisia aukkoja.

Lisäksi kokeneen työntekijän uudelleenkoulutus on hidasta, sillä kerran opituista työtavoista ei hevillä pääse irti. Kun on juuri sisäistänyt pitkään muodissa olleen client-server -tekniikan edut ja toteuttanut sillä ensimmäiset järjestelmät, pitäisikin unohtaa kaikki vanha ja oppia tekemään uudenlaisia intranet- ja thin client-sovelluksia.

Siksi taito unohtaa vanhaa on yhtä tärkeää kuin kyky oppia uutta.

Miten pitää tekijät Suomessa?

Riittävän monen pätevän ihmisen kouluttaminen on ensimmäinen haaste. Kun resurssipula joskus poistuu, on edessä toinen haaste: miten saada heidät pysymään Suomessa myös tulevaisuudessa?

Vaikka Suomi onkin monin tavoin tietotekniikan kehityksen kärkeä, Euroopasta ja kauempaakin löytyy yllin kyllin työtä ja kysyntää. Varsinkin vastavalmistuneita nuoria houkuttaa mahdollisuus muuttaa töihin lämpimämpiin maihin, joissa palkka on korkea, verotus kevyempää, asunnot halpoja, viiniä myydään ruokakaupoissa ja laatuauton saa puolella Suomen hinnoista.

Kielitaitokaan ei ole ongelma, sillä englanti on ATK-alan ihmisille sama kuin latina lääkäreille. Jopa ranskalaiset ATK-ammattilaiset osaavat yleensä englantia, vaikka vieras kieli onkin ranskalaisille yleensä kauhistus.

Ulkomaille muuttaminen ei välttämättä edellytä edes työpaikan vaihtoa. Isot ATK-yritykset toimivat jo nyt vapaasti EU:n sisällä, osa jopa maailmanlaajuisesti. Eikä edes suomalaista työnantajaa ole pakko hylätä asuinmaan vaihtuessa. Sähköpostin, videoneuvottelun ja etätyön ansiosta työnantaja voi säilyä Suomessa, vaikka itse asuisi Rivieralla tai Espanjan aurinkorannikolla.

Eikö olisikin mukava aloittaa työpäivä kävelyllä rantabulevardilla ja nauttia café au lait annos kahvilan terassilla? Kyllä se aina aamun lumityöt ja työmaakuppilan voittaa.

Miten siis pitää osaavat ihmiset fyysisesti Suomessa, niin että he myös maksaisivat veronsa Suomeen ja maksaisivat kansantaloudelle takaisin saamansa korkeatasoisen ja liki ilmaisen koulutuksen?

Onneksi Suomi on loppujen lopuksi varsin kilpailukykyinen ja hyvä maa, vaikka myönteiset asiat tahtovatkin usein unohtua. Ruoho näyttää aina houkuttelevammalta aidan toisella puolella.

Tiheään asutussa Euroopassa ongelmana ovat saasteet, liikenneruuhkat, rasismi ja työttömyyden myötä kaikkialla lisääntyvä poliittinen levottomuus. Jos pystymme pitämään Suomen olot vakaina ja rauhallisina, saatamme jopa houkutella tänne ulkomaalaisia alan osaajia, jotka tekevät työnsä Suomesta käsin omaan kotimaahansa. Pohjoisen kaamos, puhdas luonto ja lakeuksien rauhoittavat maisemat voisivat hyvinkin vetää puoleensa keski-eurooppalaisia, jos niitä heille markkinoitaisiin.

Korkea verotuskaan ei ole ongelma, jos sen tuotot käytetään viisaasti Suomen hyvien puolien vahvistamiseen ja yhteiskuntarauhan säilyttämiseen.

Säälle emme tosin voi mitään, mutta kuka nyt jatkuvaa aurinkoa haluaisikaan? Suomen kesä on ihana juuri siksi, että se on niin lyhyt.

<takaisin