Tietokone-lehti 3/1999

Linux-ilmiö

Vuosi 1998 jäi tietotekniikan historiaan Linuxin lopullisen läpimurron vuotena. Amerikkalaiset tiedotusvälineet nostivat Linus Torvaldsin julkisuuteen Microsoftin haastajana ja kesällä 1998 Linus poseerasi jo Forbes-lehden kannessa.

Kuten usein ennenkin, suomalainen media heräsi huomaamaan Linuxin arvon vasta ulkomailla saavutetun julkisuuden myötä. Linuxista alettiin kirjoittaa hype-juttuja, joista monet oli tehty puutteellisin tiedoin. Aivan vielä Linux ei mullista tietotekniikan markkinoita, mutta toden totta Microsoft tulee vielä yllättymään siitä.

Suurin vaikutus Linuxilla on ollut Unix-maailman sisällä. Aivan kuten Windows aikanaan, Linux on toteuttanut kaivatun yhtenäisen markkinastandardin, jonka edut ovat näkyneet kaikille käyttäjille. Laitevalmistajien omat, toinen toistaan "paremmat" Unixit, ovat saaneet väistyä Linuxin tieltä.

Linuxista on tullut Unix-maailman Microsoft.

Miksi Linux on ilmainen?

Suomalaisessa lehdistössä on näkynyt ihmettelyä siitä, miksi Linus alunperin laittoi käyttöjärjestelmänsä ilmaiseen jakeluun. Arvellaan, että jos Linus olisi Helsingin yliopiston sijaan opiskellut kauppakorkeakoulussa, hän olisi tajunnut rahastaa ohjelmallaan ja olisi nyt maailman toiseksi rikkain mies Gatesin jälkeen.

Näin ei tietenkään ole. Vaikka Linus pani koko hankkeen alulle, suurimman osan ohjelmointityöstä ovat tehneet tuhannet ohjelmoijat eri puolilla maailmaa. Myöskään idea ilmaisesta Unixista ei ollut Linusin oma, vaan markkinoilla oli jo muitakin ilmaisia Unix-klooneja kun Linus aloitti oman projektinsa.

Linus kertoi ensi kertaa asiasta news-keskusteluryhmässä syyskuussa 1991, jolloin Internet-käyttöä rajoitti vielä AUP-sopimus. Se kielsi jyrkästi kaiken kaupallisen toiminnan verkossa, joka oli verovaroin rakennettu ja tarkoitettu vain yliopistojen väliseen tietojen vaihtoon. Kaikki verkon koneet ja laitteet olivat verovaroin maksettuja ja yliopistojen omaisuutta.

Oli yleinen käytäntö, että kun joku käyttäjistä sai verkosta itselleen hyödyllistä tietoa, hän luovutti samalla periaatteella oman työnsä tulokset vastikkeetta muiden käyttöön. Tämä kaunis periaate vallitsee verkossa vieläkin, joskin verkon kaupallistuminen ja se, että suurin osa käyttäjistä joutuu nykyään itse maksamaan verkkokäyttönsä kustannukset, on muuttanut suhtautumista.

Kun tieto Linuxista levisi, kymmenet tuhannet ihmiset alkoivat imuroida sitä Otaniemen FTP-palvelimelta. Parhaimmillaan jopa kolmasosa koko palvelimen ulkomaanliikenteestä oli Linuxin jakelua. Tämä tapahtui aikana, jolloin ulkomaanliikenteen kustannukset olivat aivan toista luokkaa kuin nykyään.

Voikin sanoa, että suomalaiset veronmaksajat antoivat Linuxille sen maailmanvalloituksessa tarvittavan alkuvauhdin.

Jos Linus olisi kaupallistanut työnsä ja palkannut ohjelmoijia sitä kehittämään, Linux olisi jäänyt kuriositeetiksi ja yhdeksi monista huono-onnisista Unix-klooneista.

Ilmaisuus oli ainoa tapa tehdä Linuxista tunnettu - ja se strategia toimi hienosti.

Kaatuuko Microsoft?

Linus on itse uneksinut olevansa ritari, joka surmaa pahan lohikäärmeen (Microsoftin) Linux-miekallaan. Vaikka tällainen unelmointi kertoo enemmän henkilöstä kuin todellisesta markkinatilanteesta, Linuxin uhka Microsoftille on todellinen ja tulee yrityksen kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Microsoftin lippulaivaksi tarkoitettu Windows 2000 on pahasti myöhässä ja paisunut ominaisuuksiltaan niin laajaksi, että monet Microsoftin isot yritysasiakkaat etsivät vakavissaan muita vaihtoehtoja.

Vanha suunnitelma rakentaa seuraava kotikäyttäjän Windows NT-version pohjalta on pantu takaisin hyllylle. Kun Windows 98:n seuraaja aikanaan julkistetaan, se pohjautuu vanhaan Windows-koodiin eikä käytä Windows NT:n ydintä.

Microsoft saa myös syyttää itseään. Sen itseriittoinen ja röyhkeäkin käytös selainkiistoissa johti oikeudenkäyntiin, joka on tuonut yritykselle roppakaupalla kielteistä julkisuutta.

Kun sovellusten kehittäminen käy yhä vaikeammaksi ja konkreettisia parannuksia, jotka saisivat isot yritykset päivittämään ohjelmansa, on yhä vaikeampi keksiä, Microsoftin on vaikea kerätä aiempaan tapaan rahaa pelkillä ohjelmapäivityksillä. Jotta liikevaihto kasvaisi ja pörssikurssi jatkaisi nousuaan, Microsoftin on joko laajennuttava jatkuvasti uusille bisnes-alueille tai keksittävä uusi tapa rahastaa vanhoja käyttäjiä.

Markkinoille onkin tihkunut tietoja Microsoftin suunnitelmista veloittaa jatkossa ohjelmiensa käyttäjiä vuosittaisella maksulla, joka ehkä antaisi oikeuden sähköisen päivityspalvelun (kuten Windows 98 Update), mutta joka ei olisi riippuvainen varsinaisista päivityksistä.

Tällainen mekanismi olisi paluuta keskuskoneajan vuosimaksuihin ja tyrmistyttäisi useimmat PC-käyttäjät.

Lopullista niittiä odoteltaessa

Tuore KDE-työpöydällä varustettu Linux-versio on hämmentävän hieno. Se muistuttaa läheisesti Windows 98:aa ja mukana on jopa Microsoftin tapaan selainkäyttöliittymä. Liki kaikki ylläpitotoimet voi tehdä graafisista valikoista helpoilla työkaluilla, ja viime vuoden lopulta lähtien jopa suomeksi käännetyillä ohjelmilla.

Jos Unixin leviämisen esteenä on aiemmin ollut hankalasti opittava merkkipohjainen käyttöliittymä, se este on nyt poistunut. Loppukäyttäjän kannalta Linux ei juurikaan häviä Windowsille. Vain leikepöytä ja työtiedostojen kytkentä sovelluksiin ontuu, koska käsitteet ovat perinteiselle Unix-ajattelulle vieraita.

Jotta Linux voisi lopullisesti lyödä itsensä läpi, se tarvitsisi laadukkaita toimistosovelluksia. Microsoftin Officesta lienee turha odottaa Linux-versiota, mutta uusia StarOfficen ja Corelin toimistopaketin kaltaisia kilpailijoita on tulossa.

Mikäli uudet sovellukset lukevat ja kirjoittavat suoraan Office-sovellusten työtiedostoja, kynnys vaihtoon on alhainen. Tiedostojen yhteensopivuus on tärkeintä; Wordin tai Excelin kilpailijoissa ei tarvitse olla kaikkia samoja toimintoja, koska suurin osa niistä on kuitenkin yksittäiselle käyttäjälle tarpeettomia. Mutta tiedostojen on siirryttävä ohjelmasta toiseen ongelmitta.

Tässäkin kehitys on menossa Microsoftin kannalta huolestuttavaan suuntaan, sillä mahdollisuus tallentaa työtiedostot HTML-muotoon poistaa vähentää sovelluskohtaisten työtiedostojen merkitystä.

Viimeinen valtti Linuxin hihassa on WINE, joka on ollut työn alla jo pitkään. Tavoitteena on saada Linux ajamaan suoraan Windows-sovelluksia. Uusimmat WINE-emulaattorin versiot ajavat jo yleisimpiä ohjelmia, mutta täyteen Windows-tukeen on vielä matkaa.

Kunnolla toimiva WINE voi olla se lopullinen niitti, jonka Linux tarvitsee lyödäkseen itsensä lopullisesti läpi myös toimistokäyttäjien työpöydillä.

Linuxin opetukset

Linuxin menestyksen tarkastelu herättää monia ajatuksia. On selvää, ettei Linuxia voisi olla olemassa ilman Internetiä. Netin ansiosta tuhannet koodaajat eri puolilla maailmaa ovat voineet toimia yhteistyössä ja tuottaa laajan, mutta silti luotettavan käyttöjärjestelmän. Yhteydenpito puhelimella, faksilla tai kirjeillä olisi ollut täysin mahdotonta.

Linuxin esimerkki osoittaa, miten kauaskantoisia seurauksia tiedonkulun nopeutumisella on. Se helppous, millä ihmiset voivat ruohonjuuritasolla keskustella keskenään ajasta ja paikasta riippumatta, tulee vaikuttamaan myös yritysten - ja koko yhteiskunnan - toimintaan.

Tätä kehitystä on tutkittu vain vähän, koska henkilökohtaisen viestinnän tehostumisen vaikutuksia on vaikea mitata. Valmiita mittareita ei ole.

On myös oireellista, että IBM hävisi OS/:lla käyttöjärjestelmäkilpailun, vaikka upotti kamppailuun satoja miljoonia markkoja. Vain ilmaiseksi työtään tekevät ohjelmoijat voivat kilpailla jättimäisen, markkinoita liki monopolin lailla hallitsevan yrityksen kanssa. Ilmaistyö on jatkossakin kuluttajien paras ase globaaleiksi kasvavia yrityksiä vastaan.

Suuri kysymys kuitenkin on, voivatko ohjelmoijat koskaan rahastaa Linux-sovelluksillaan. Kun käyttöjärjestelmä on ilmainen, asiakkaita on vaikea saada maksamaan sovelluksista. Verkosta löytyy aina riittävän hyviä ohjelmia ilmaiseksi ja sovellukset voidaan käyttöjärjestelmän tapaan tehdä vapaaehtoisvoimin.

Ilmiö on tuttu Internetistä. Verkko aiheutti tietopalveluille inflaation, kun aiemmin maksullista tietoa alkoi saada netistä joko täysin ilmaiseksi tai mainoksin rahoitettuna. Sama kehitys toistuu Linuxissa.

Loppukäyttäjän kannalta on tietenkin hienoa, että verkosta saa ilmaiseksi hyviä ohjelmia. Alan yritykset eivät kuitenkaan voi elää ilmaisia ohjelmia tekemällä, joten ohjelmistomarkkinat ovat melkoisen mullistuksen edessä. Vain hyvin pitkälle erikoistuneet ohjelmat voivat edes yrittää säilyä maksullisina.

Pitkällä tähtäimellä maksuttomat ohjelmat voivat kääntyä käyttäjien omaa etua vastaan. Harrastajien on esimerkiksi helppo matkia Microsoftin ohjelmia, mutta omaan käytettävyystutkimukseen heillä ei ole varaa. Microsoft on sentään panostanut asiaan miljoonia dollareita ja tutkinut vuosia käyttöliittymien toimivuutta.

Siksi Linuxin ilmaisuus voi loppujen lopuksi olla kaksiteräinen miekka myös käyttäjille itselleen.

<takaisin