Tietokone-lehti 12/1999

Hyvästi 1900-luku

Vuosituhannen loppuminen ja uuden alkaminen on taitekohta, joka pysäyttää miettimään taakse jäänyttä aikaa ja arvioimaan tulevaa. Tietotekniikka muuttaa ihmistä ja Suomea tavalla, josta olemme vasta saaneet kalpean aavistuksen. Jos opimme hyödyntämään uutta tekniikkaa oikein, seuraava vuosituhat on jälleen entistä paljon parempi.

Moni PC-ongelmiin ja Windowsin kaatuiluun kyllästynyt ei tule ajatelleeksikaan, miten paljon paremmaksi elämä on muuttunut tietotekniikan ansiosta.

Tietotekniikka parantaa asioita

Suomalaisten kannalta vuosituhannen lopun tärkeimpiä teemoja ovat olleet EU:n myötä toteutunut kansainvälistyminen sekä tietotekniikan nopea kehitys, joka on meillä kulminoitunut Nokian satumaiseen menestykseen.

Yli 60 prosentilla suomalaisista on kännykkä, mikä on maailmanennätys alallaan. Kännykkä onkin hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti ja huomaamatta tietotekniikka on muuttanut arkielämää ja käyttäytymistämme. Matkapuhelin on tänään erottamaton osa suomalaista identiteettiä.

Tietotekniikalla on ollut muitakin seurauksia. Sen ansiosta tuhoamme tänään vähemmän luontoa ja käytämme sen resursseja aiempaa tehokkaammin hyödyksi. Jätettä syntyy vähemmän, koska erilaiset tuotantoprosessit on helppo optimoida. Sulautettu elektroniikka vähentää niin autojen kuin kodinkoneidenkin energiankulutusta ja auttaa niitä palvelemaan käyttäjäänsä paremmin.

Tietojärjestelmät seuraavat kauppojen myyntiä ja pyrkivät optimoimaan niin varastojen koon kuin tuotteiden valmistuksenkin. Tavara voidaan yhä useammin valmistaa vasta tarpeen ilmetessä ja suoraan asiakkaan toiveiden mukaan. Turhaa kuljetusta, varastointia tai valmistusta pyritään välttämään viimeiseen asti.

Sähköposti on vähentänyt paperikirjeiden käyttöä. Postia ei tarvitse enää kuljettaa fyysisesti paikasta toiseen, vaan tieto siirtyy bitteinä valon nopeudella - lähes ilman energiaa ja saasteita. Web-julkaisu on tehnyt saman esitteille, hinnastoille ja käyttöohjeille.

Yhdysvalloissa uskotaankin, että 15 vuoden aikana toimistoautomaatioon tehdyt taloudelliset sijoitukset ja käyttäjien koulutus on alkanut tuottaa vasta nyt. Tulos näkyy pörssikursseissa, jotka itsepintaisesti jatkavat nousuaan ilman pelkoa inflaatiosta.

Kännykällä laatua elämään

Tietotekniikan laitteista eniten arkielämään on vaikuttanut kännykkä, jota ilman nuori sukupolvi ei tulisi enää toimeen. Kun itse olin peruskoulussa, minun piti lähettää luokassa kädestä käteen kiertänyt paperilappu viesteineen unelmieni tytölle. Tänään sama asia hoituu tekstiviestillä kännykästä toiseen.

Kännykkä onkin kiistatta lisännyt ihmisten kontaktimahdollisuuksia: kännykän avulla voi sopia treffit keskelle kaupunkia tietämättä tarkkaa paikkaa tai aikataulua etukäteen. Kännykkä tekee olon turvalliseksi, koska mahdollisen avainten katoamisen, eksymisen tai jonkin onnettomuuden sattuessa apu on aina käden ulottuvilla. Tulevaisuuden kännykkä tietää jopa oman sijaintinsa, mikä lisää turvallisuutta entisestään.

Vanhemmat ostavat kännyköitä lapsilleen, koska puhelimen avulla nuori saa aina yhteyden kotiin ja vanhemmat voivat tarkistaa, missä lapset liikkuvat. Tämä turvallisuus ja mielenrauha on korkeidenkin puhelukustannusten arvoinen. Kännykkä on aidosti parantanut ihmisten elämänlaatua.

Ei siis kannata vähätellä kännykän merkitystä, vaikka ruuhkabussissa kovaan ääneen omia joutavia asioita hölöttävä naapuri saisikin verenpaineen nousemaan. Kaikkea tekniikkaa voi käyttää myös väärin. Vika ei ole tekniikan, vaan ihmisen.

Kännykkä on myös oiva esimerkki kehityksen arvaamattomuudesta. Kukaan ei osannut ennustaa, miten nopeasti kännykät yleistyisivät. Vielä suurempi yllätys oli tekstiviestien suosio - varsinkin kun ottaa huomioon niiden vaikeakäyttöisyyden. Tekstiviestien lähettäminen puhelimen numeronäppäimistöltä on akrobatiaa vaativa suoritus, jonka rinnalla hankalatkin sovellusohjelmat tuntuvat helpoilta.

Hyvä vai huono netti?

Kännykän jälkeen hyvänä kakkosena arkielämän muutoksessa on Internet. Yhteydenpito sähköpostilla ja netissä surffaaminen on monille jo yhtä tärkeää kuin kännykkään puhuminen. Varsinkin nuorten keskuudessa netistä on tullut ykkösmedia.

Internetistä puhutaan paljon pahaa. Valtamedioiden otsikoissa netti näkyy yleensä pedofiilien, piraattien ja hakkerien temmellyskenttänä, jossa vallitsee villin lännen mentaliteetti ja oman käden oikeus. Vain huonot uutiset ylittävät julkisuuskynnyksen.

Netti ei kuitenkaan itsessään ole hyvä eikä paha. Se on vain väline, jota ihminen voi käyttää omien pyrkimystensä toteuttamiseen. Netti on ihmisen ja koko maailman peili.

Suurin osa netin sisällöstä on tietenkin roskaa, mutta niin on kaikkialla muuallakin. Sekin on totta, että netin miljardista www-sivusta on vaikea löytää juuri sitä oikeaa - aivan kuten elämässäkin. Oikeiden vastausten ja totuuden etsiminen on aina ollut vaikeaa kirjojen tarjoamasta näennäisestä helppoudesta huolimatta.

Netin ansiosta aktiivisella ja kiinnostuneella kansalaisella on tänään liki rajattomat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Tieto, virikkeet ja kansainvälisen keskustelun mahdollisuudet ovat ensi kertaa kenen tahansa ulottuvilla. Mikron ja nettiyhteyden omistajat saavat kaiken tämän suoraan kotiinsa.

Ketään ei voi tietenkään pakottaa käyttämään näitä hienoja mahdollisuuksia. Mutta ainakin ne ovat olemassa. Aloite, aktiivisuus ja vastuu jää käyttäjälle itselleen.

Erinomaista on myös se, että netin käytön kasvu on johtanut television katselun vähenemiseen. Oman henkisen vireyden ja kehityksen kannalta on parempi surffata tunti netissä kuin katsoa tunti televisiota. Passiivisen TV-median seuraaminen passivoi myös katsojansa. Netin vaatima oma-aloitteisuus on siten erittäin terveellistä.

Tuleva vuosituhat korostaa entisestään oman aktiivisuuden merkitystä.

Tietoyhteiskunnasta viestintäyhteiskunta

Suomalaista ajattelua leimaa yhä tiedon autuaaksitekevyyteen liittyvä harha. Me uskomme yhä sokeasti tiedon mahtiin, vaikka esimerkit puhuvat omaa kieltään. Suurin osa viime aikojen näennäisestä kehityksestä on ollut pelkkää tiedonvälityksen nopeutumista. Saamme yhä nopeammin tiedon maailmalla tehdyistä keksinnöistä ja ajatukset leviävät valon nopeudella koko maailmaan, synnyttäen samalla uusia ajatuksia.

Paljon puhuttu tietoyhteiskunta on kuluttajamarkkinoiden näkökulmasta ennen kaikkea viihde- ja viestintäyhteiskunta. Parhaiten eivät menesty ne, jotka tietävät eniten vaan ne, jotka viestivät parhaiten. Ne, jotka erottuvat joukosta ja saavat oman sanomansa tehokkaimmin perille.

Neuvostoliiton romahtaminen kertoo paljon viestinnän mahdista. Maa, joka pohjautui tiukkaan kontrolliin ja tiedon salaamiseen, romahti faksien, mikrotietokoneiden ja satelliittien yleistyessä. Netin vapaa tiedonkulku, jota valtaa pitävien on mahdotonta rajoittaa, tulee jo 2000-luvun alussa murentamaan viimeisetkin totalitarismin linnakkeet.

Uuden vuosituhannen haaste on säilyttää kotimainen kieli ja kulttuuri elinvoimaisena kansainvälisen tarjonnan paineesta huolimatta. Ainakin suomalaisten tv-ohjelmien tekijöiden on yritettävä parhaansa, jotta heidän ohjelmansa pystyisivät kilpailemaan X-filesin, Ally McBealin ja kymmenien muiden jenkkisarjojen kanssa.

Sisällön kilpailua ei ratkaista rakentamalla digitaalitelevisiota. Uudet kanavat vain lisäävät ulkomaisen tuotannon määrää, koska sen kustannukset jäävät omaa tuotantoa halvemmiksi. Kotimaisen osaamisen turvaamiseksi resursseja pitäisi tekniikan sijaan keskittää sisältöön.

Uudelle tuhatluvulle

Vuosituhannen vaihtuessa Suomi on hieno maa. Tekninen infrastruktuuri on maailman parhaita, väestö hyvin koulutettua ja tulevaisuuden näkymät lupaavia. Jos kännykkäbuumi jatkuu ja etenee Nokian toivomaan WAP-suuntaan, suomalaisilla on ensi kertaa mahdollisuuksia vallata myös ohjelmisto- ja palvelutuotannon markkinoita perinteisen laite- ja raaka-ainetuotannon sijaan.

Monet niistä asioista, joita Suomessa pidetään itsestään selvinä - kuten tasa-arvo, turvallisuus ja puhdas luonto - nousevat vielä arvoon muuallakin maailmassa.

Silti kehityksessä on myös omat uhkakuvansa. Tähän asti Nokia on kulkenut voitosta voittoon, mutta niin ei voi käydä loputtomiin. Kännykkäkehityksen johtoaseman siirtyminen japanilaisille, kiistaton osoitus kännyköiden aiheuttamasta syövästä tai WAP-protokollan häviö amerikkalaisten omille standardeille olisi kohtalokas isku koko Suomelle.

Myöskään tie tietoyhteiskuntaan ei tule olemaan helppo. Kehitys synnyttää uusia menestyjiä, mutta myös suuren joukon häviäjiä. Suuri kysymys onkin, miten estää suomalaisia jakautumasta A- ja B-kansalaisiin ja miten levittää uuden teknologian luomaa vaurautta nykyistä tasaisemmin koko maahan.

Suurin haaste on hallita kehitystä niin, että voimme ohjata sitä itse, emmekä vain ajaudu virran vietäväksi.

<takaisin