Helsingin Sanomien vieraskynä 1.12.2001

Ei sensuuria verkkosivuille

On tärkeää, että nuorille internetin käyttäjille opetetaan alusta pitäen vastuullisuutta sekä oman harkinnan merkitystä, kirjoittaa Petteri Järvinen.

Internet-yhteys on nykyään lähes välttämätön, jos aikoo hankkia ajan tasalla olevaa tietoa tai hoitaa esimerkiksi pankkiasioitaan. Kustannussyistä suuri osa tiedonvälityksestä ja asiakaspalvelusta on jo siirtynyt verkkoon.

Kaikilla ei kuitenkaan ole nettiyhteyttä eikä tietokonetta kotonaan, joten internetiä on tarjottava myös julkisena palveluna. Tässä kirjastot ja erilaiset oppilaitokset ovat avainasemassa.

Internet on kuitenkin paljon muuta kuin pelkkä asiointi- ja tietokanava. Netissä voi pelata pelejä, keskustella reaaliajassa muiden kanssa tai kuluttaa aikaansa kyseenalaisilla seksisivuilla. Sellaista käyttöä ei tietenkään pidä tukea verovaroilla.

Rajanveto hyödyllisten ja asiattomien palveluiden välillä on vaikeaa. Yhdysvalloissa käytetään paljon suodatinohjelmia, jotka estävät joidenkin sivujen lataamisen kokonaan. Sivuja suodatetaan joko osoitteiden tai sivulla esiintyvien sanojen perusteella esimerkiksi niin, että kaikki seksi-sanan sisältävät sivut jätetään hakematta.

Suodatinohjelman käyttö on hyvin amerikkalainen ratkaisu - pyritään kehittämään tuote, jonka ostaminen ratkaisee takana olevan monitahoisen ongelman. Internetin rajoittamisesta on tehty bisnestä.

Suodatinohjelmien käytössä on useita ongelmia, joista tärkein on se, etteivät ne koskaan toimi kovin hyvin. Suodattimet eivät mitenkään voi tuntea kaikkien kiellettyjen sivujen osoitteita, ja pelkkä sanojen perusteella tapahtuva suodatus johtaa helposti aiheettomiin kieltoihin.

Esimerkiksi Suomessa seksi-sanan kieltäminen estäisi näyttämästä sivuja, joilla luvataan jotain ilmaiseksi. Huume-, satanismi- tai seksisanojen sensurointi estäisi myös aiheeseen liittyvien asiallisten valistussivujen lukemisen.

USA Today -lehti kertoi helmikuussa suodatinohjelmien tutkimuksesta, jossa tehokkaimmaksi suodattimeksi todettiin AOL:n ohjelma. Se karsi 86 prosenttia testiin kuuluneista päihde- ja seksisivuista, mutta esti samalla pääsyn myös 63 prosenttiin hyötysivuista.

Siinäkin tapauksessa, että sivujen suodatus olisi teknisesti toimivaa, jäisi vielä useita avoimia kysymyksiä. Kuka päättää, mitä sivuja saa lukea ja mitä ei? Mihin vedetään sallitun ja kielletyn raja? Miten kielletty informaatio ylipäätänsä voitaisiin määritellä? Seksi- ja huumesivujen lisäksi opettaja tai kirjastonhoitaja haluaisi ehkä estää pääsyn myös hakkerointia, eläinaktivismia, kansalaistottelemattomuutta, Harry Potteria tai jopa vääränlaisia puolueita käsitteleville sivuille.

Lisäksi tiedetään, että nuoret ovat erityisen kiinnostuneita kaikesta siitä, minkä vanhemmat yrittävät heiltä kieltää. Joidenkin sivujen sulkeminen saa nuoret etsimään kiertotiet, joilla juuri kielletyt hedelmät avautuvat.

Internet on muuttanut perinpohjaisesti tiedonvälityksen ja viestinnän maailman. Vielä 1980-luvulla, kun Suomessa oli vain kaksi tv-kanavaa, jotka molemmat lähettivät uutiset puoli yhdeksältä, tiedon kulkua oli helppo ohjailla. Nyt netissä on noin kaksi miljardia www-sivua, ja niiden määrä lisääntyy 7,3 miljoonalla joka päivä. Julkaisukynnystä ei ole, sillä kuka tahansa saa tekstinsä ja kuvansa globaaliin levitykseen.

Tässä uudessa tilanteessa oikea ratkaisu ei ole, että joidenkin sivujen katselu estetään. Kieltoyritykset tuottavat yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä, ja viimeistään kotona tai työpaikalla internet avautuu kuitenkin koko laajuudessaan.

Koulujen ja kirjastojen verkkoyhteydet on tarkoitettu ennen kaikkea asialliseen tiedonhankintaan. Laitteita ja verkkokapasiteettia on rajallisesti. Järjestelmien käyttö pelaamiseen tai chattailuun on pois muilta käyttäjiltä, koska laitteet ovat yleensä hyvin varattuja.

Onkin tärkeää, että nuorille opetetaan alusta pitäen vastuullisuutta sekä oman harkinnan merkitystä. Se, että internetissä on paljon roskaa ja kyseenalaista informaatiota, ei tarkoita, että juuri sitä pitäisi lukea. Käyttäjällä on vapaus, mutta myös siihen liittyvä vastuu - vastuu käyttämänsä tiedon oikeellisuudesta, omasta ajankäytöstä ja muista ihmisistä.

<takaisin