Helsingin Sanomat 4.3.1997

Verkkokauppa pakottaa palveluun

Kauppojen aukioloajoista käytävässä keskustelussa on unohtunut kokonaan tietoverkkojen merkitys. Se on yllättävää kun muistaa, että suomalaiset ovat maailman aktiivisimpia Internet-käyttäjiä ja tottuneita itsepalveluun. Toisaalta se osoittaa, ettei verkottumisen todellista merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia osata nähdä tarpeeksi laajalti. Monien mielestä netti on yhä pelkkä viihteen ja satunnaisen surfailun lähde.

Verkon käyttö kaupankäyntiin lisääntyy kuitenkin koko ajan eikä ihme, sillä käyttäjä voi omalta koneeltaan selata kauppojen tuotevalikoimaa ja tehdä nopeasti hintavertailuita. Kun sopiva tavara löytyy, posti tai kuriiri tuo sen kotiovelle. Ja verkkokauppa on aina auki – 24 tuntia vuorokaudessa, joten tilauksen voi jättää kun itselle parhaiten sopii.

Periaatteessa verkosta voi ostaa mitä tahansa. Ajatus maidon ja leivän tilaamisesta verkon kautta saattaa kuulostaa vielä kaukaiselta, mutta juuri tällaisten vakiotuotteiden tilaamiseen verkko sopii erinomaisesti. Tavaroissa, joiden ostamiseen liittyy elämyksellisyyttä – kuten naisilla vaatteiden ja miehillä autojen – verkkokaupan osuus tulee tuskin koskaan olemaan merkittävää.

Vielä tällä hetkellä verkkokauppojen toimintaa rajoittaa nettikäyttäjien pieni määrä. On arvioitu, että Suomessa olisi noin puoli miljoonaa aktiivista verkossa liikkujaa. Tämä joukko on kuitenkin hyvin profiloitunutta: sen ansio- ja koulutustaso on selvästi koko kansan keskiarvoa korkeampi. Siksi verkossa liikkujat ovat kaikkien kauppiaiden kannalta mieleistä kohderyhmää ja heidän osuutensa tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta on huomattavasti suurempi kuin heidän osansa väkiluvusta.

Lisäksi jo nyt on Yhdysvalloissa myynnissä laitteita, jotka muuttavat television Internet-päätteeksi. Surfaus tapahtuu kaukosäätimellä, joten laite on erittäin edullinen ja helppokäyttöinen. Jos tällaiset Web-TV:t yleistyvät, nettikäyttäjien määrä saattaa moninkertaistua.

Verkkokaupan suurin houkutus on siinä, että se pystyy myymään tavaran huomattavasti perinteistä kauppaa halvemmalla. Verkkokauppa ei tarvitse varastoa, ei myyjiä eikä kalliita tiloja. Verkostomallin mukaisesti se voi yhdistää eri tuottajat, koota asiakkaiden tilaukset ja toimittaa tavarat perille. Tällä periaatteella toimittaessa tuote tulee kotiinkuljetettunakin halvemmaksi kuin kaupasta ostettuna.

Verkkokaupat tulevat menestymään erityisen hyvin juuri Suomessa, koska meillä ei ole amerikkalaista tai keskieurooppalaista palvelukulttuuria. Palvelun sijaan suomalaiset ovat tottuneet itsepalveluun. Äärimmilleen itsepalvelu on viety niissä uusissa marketeissa, joiden ostoskärryt toimivat kolikoilla, jotta asiakkaat saadaan palauttamaan kärryt itse takaisin paikalleen.

Itsepalveluun tottunut suomalainen asiakas arvostaa eniten halpaa hintaa. Siinä on verkkokaupan suurin kilpailuetu.

Valitettavasti myös yhteiskunta tekee työtä verkkokauppojen puolesta. Suomi on iso maa, jossa on pitkät etäisyydet. Siitä huolimatta liikkuminen on erittäin kallista ja jos bensan hinta nousee tulevaisuudessa 10 markkaan litralta kuten on ennustettu, verkkokauppojen houkutus kasvaa entisestään ainakin maaseudulla. Kaupungeissa asioinnissa on muita ongelmia, sillä pysäköintipaikkoja vähennetään jatkuvasti ja Helsinkiin on jo pitkään suunniteltu tietulleja. Myös työvoiman piilokustannukset ovat edelleen liian korkeat.

Tällä hetkellä suomalaisia verkkokauppoja on vasta muutamia, koska vahvojen keskusliikkeiden maassa yrittäjät eivät ole vielä ymmärtäneet verkottumisen seurauksia. Mutta elleivät suomalaiset yrittäjät lähde mukaan markkinoille, meikäläisten kuluttajien markat ohjautuvat jatkossa suoraan ulkomaille. Verkko ei tunne maantieteellisiä rajoja ja jos saman tavaran saa halvemmalla yhdysvaltalaisesta verkkokaupasta, miksi ostaa sitä Suomesta? Tekemäni koeostot osoittivat, että CD-levyt, kirjat, kamerat ja monet muut tavarat tulevat kuljetuskustannuksista huolimatta halvemmiksi kuin vastaavat tavarat Suomesta ostettuna. Ja kuriiri tai posti tuo tavaran kotiovelle saakka.

Rahaliikenne ei ole ongelma, jos omistaa VISAn tai jonkin muun kansainvälisen luottokortin. Kortin numeron välittäminen netissä on vähintään yhtä turvallista kuin kortin käyttäminen lomamatkan aikana ulkomailla. Lisäksi syksyllä tuleva SET-standardi, jonka takana ovat suuret luottokorttiyhtiöt, poistaa viimeisenkin verkkomaksuihin liittyvän epävarmuustekijän.

Verkkokauppojen yleistyminen on väistämätöntä. Se ei ole yksistään hyvä asia, sillä verkkokaupat työllistävät hyvin vähän ihmisiä. Rajusti työntekijöitä vähentäneet pankit ovat jo antaneet esimakua siitä, millainen rakennemuutos on edessä kaupankin alalla, jos verkosta ostaminen ja sähköinen itsepalvelu yleistyy liian nopeasti. Perinteisten kauppojen säilyttämiseksi meidän onkin opittava arvostamaan palvelua ja oltava myös valmiita maksamaan siitä.

Nykyistä joustavammat aukioloajat ovat yksi osa paremman palvelun tiellä.

<takaisin