Helsingin Sanomat 8.9.1994

Tiedon valtatie Suomeen?

HS kirjoitti 9. elokuuta amerikkalaisesta Tiedon valtatie-hankkeesta. Sen tarkoituksena on yhdistää amerikkalaiset kodit, koulut, yritykset ja valtion virastot toisiinsa nopealla tietoliikenneyhteydellä. Näin syntyvä tietoverkko mahdollistaa uudenlaiset sähköiset palvelut, kuten kotoa tehtävät ostokset ja tilausvideon. Tiedon jakamisen ansiosta verkko on myös merkittävä kilpailukykyä lisäävä tekijä.

Tiedon valtatie on hanke, jota Suomellakaan ei ole varaa ohittaa. Itse asiassa hanke sopisi erittäin hyvin juuri Suomeen, koska meillä on ennestäänkin vahva tietoliikenteen infrastruktuuri ja runsaasti alan osaamista. Suomen tietoliikenneyhteydet, mikroistumisen aste ja erilaisten verkkojen käyttö on jo nyt maailman huippua. Esimerkiksi Internetissä olevia tietokoneita meillä on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten koko maailmassa; enemmän niitä on vain piskuisessa Islannissa. Euroopan maista vain vanhanaikaiseen Miniteliin nojaava Ranska on meitä edellä sähköisten palvelujen toteuttamisessa.

Valitettavasti suomalaiset ovat aina olleet parempia hankkimaan ja rakentamaan uutta tekniikkaa kuin varsinaisesti hyödyntämään sitä. Vähäisiä voimavaroja on tuhlattu paitsi tarpeettoman tekniikan ostamiseen myös päällekkäisten järjestelmien rakentamiseen. Hyvä esimerkki tästä ovat Telen ja puhelinyhdistysten keskenään kilpailevat Telesampo- ja Infotel-verkot, joista molemmista pääsee aivan samoihin palveluihin.

Telmo ry on tehnyt kiitettävää työtä molemmissa verkoissa olevien palvelujen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi, mutta toistaiseksi vain pankkipalvelut ovat löytäneet käyttäjänsä. Eikä ihme, sillä kankeat merkkipohjaiset palvelut eivät enää kiinnosta helppokäyttöisiin mikroihin ja grafiikkaan tottuneita tavallisia käyttäjiä. Siksi olisi korkea aika unohtaa vanhat merkkipohjaiset palvelut ja ryhtyä rakentamaan kotimaista tiedon valtatietä mikrojen ja graafisten käyttöliittymien varaan. Suomessa ei ole amerikkalaiseen tapaan viihdealan jättiläisiä rahoittamassa verkkojen ja palvelujen rakentamista, mutta yhteistyössä tietoliikennealan yritykset sekä erilaiset palvelujen tarjoajat -- kuten pankit, kaupat ja tiedotusvälineet -- pystyisivät huolehtimaan verkon toteuttamisesta ja saamaan siitä myös taloudellista hyötyä.

Koska laajamittainen tietoverkko on merkittävä kansallinen kilpailutekijä, myös valtion tulisi osallistua hankkeeseen. Sen pitäisi nähdä, että verkko on tulevaisuudessa osa aluepolitiikkaa ja sopii erityisen hyvin Suomen kaltaiseen harvaan asuttuun maahan. Niin ikään verkko mahdollistaisi palautteen antamisen päättäjille ja nykyistä suoremman demokratian, kun esimerkiksi kansanäänestyksiä voisi järjestää vaikka joka viikko.

Viime aikoina runsaasti julkisuutta saanut Internet ei kohusta huolimatta riitä tiedon valtatieksi. Internetiä ovatkin julkisuudessa eniten kehuneet ne, joille nopea verkkoyhteys on opiskelupaikan tuoma itsestäänselvyys ja verkon käyttö pelkkää ajanvietettä. Tavalliselle käyttäjälle nykymuotoinen Internet on liian sekava, vaikeakäyttöinen ja kallis. Sen tietoturva on heikko eikä verkossa ole mekanismia palveluista laskuttamiseen. Puutteistaan huolimatta Internetin sähköposti ja graafiset World Wide Web-palvelut antavat jo nyt esimakua siitä, millaiseksi kotimainen tietotiemme pitäisi kehittää.

Kävi EU:n kanssa miten tahansa, kehitys vie väistämättä kohti tietoyhteiskuntaa. Siksi myös hanke koko kansan tietoverkon rakentamiseksi pitäisi käynnistää mahdollisimman pian. <takaisin