Helsingin Sanomat 12.10.2001 Vieraskynä

Teknologia - politiikan jatke?

Pelkkä terrorismin pelko ei saa tuhota tietoyhteiskunnan perusteita, kirjoittaa Petteri Järvinen.

Terrori-isku Yhdysvaltoihin nosti esiin kysymyksen tietoliikenteen salauksesta. Maailman johtavana teknologiamaana Yhdysvallat on panostanut järjestelmiin, joiden uskotaan kuuntelevan liki kaikkea data- ja puheliikennettä.

Terroriteko kuitenkin osoitti, ettei elektroninen valvonta ole kattavaa; teknologian nopea kehitys on ajanut lainsäätäjien ja rikostutkintamenetelmien ohi. Nykyiset telekuuntelusäädökset on luotu lankapuhelinta varten - matkapuhelimia ja sähköpostiviestintää ei ole huomioitu riittävästi.

Emme vielä tiedä, miten terroristit saivat ohjeet ulkomailta ja miten he pitivät yhteyttä keskenään. Siitä huolimatta Yhdysvalloissa alettiin heti iskun jälkeen vaatia salausohjelmien käytön rajoittamista.

Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Louis Freeh maalaili lainsäätäjille jo muutama vuosi sitten uhkakuvia terroristeista, jotka pystyvät peittämään jälkensä tehokkailla salausohjelmilla. Kaksi päivää iskun jälkeen republikaanisenaattori Judd Gregg esitti globaalia sopimusta, joka sallisi vain sellaisten salausohjelmien käytön, joissa on takaportti viranomaisia varten.

Ehdotus torjuttiin, mutta ilmapiiri on nyt otollinen uusille rajoituksille. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 72 prosenttia amerikkalaisista uskoo salauslakien kiristämisen auttavan terrorismin torjunnassa.

Avoimessa tietoverkossa salaus korvaa lukot ja muurit; se mahdollistaa turvallisen tietojen siirron, joka on esimerkiksi yritysten välisen sähköisen kaupankäynnin perusta. Salaus on tarpeen myös silloin, kun halutaan varmistaa luottamuksellisen sähköpostin perillemeno. Viranomaisetkin käyttävät salausta oman liikenteensä turvaamiseen.

Salausohjelmien käytölle ja maastaviennille on asetettu rajoituksia esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Suomikin on mukana 1995 luodussa Wassenaarin järjestelyssä, jolla pyritään rajoittamaan mm. salausohjelmien vientiä.

Jos Yhdysvallat alkaa tosissaan vaatia salausohjelmien käyttörajoituksia, vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Erityisesti kärsii alan kotimainen teollisuus, joka pitkään sai kilpailuetua Suomen vapaasta salauspolitiikasta.

Kun Yhdysvallat nyt vaatii salausohjelmille maailmanlaajuisia rajoituksia ja takaporttia viranomaisia varten, se puhuu tietenkin omista viranomaisistaan eikä esimerkiksi YK:sta. Yhdysvallat haluaa, että sen sähköinen tiedustelu pystyy jatkossakin seuraamaan kaikkea puhe- ja dataliikennettä omien kansallisten etujen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Muiden valtioiden kannalta tilanne on ongelmallisempi, sillä niillä ei ole yhtä kattavaa valvontajärjestelmää.

Yhdysvallat haluaa turvata salausrajoituksilla omat etunsa teknologian kautta. Näin teknologia on korvaamassa sodan politiikan jatkeena.

Muutos on itse asiassa jo tapahtunut. Esimerkiksi lentokoneet, laivat, henkilöautot ja kohta myös matkapuhelimet suunnistavat taivaalta tulevan gps-satelliittipaikannuksen varassa. Yhdysvallat tarjoaa miljardeja dollareita maksaneen järjestelmän ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Mahdollisen kriisitilanteen sattuessa Yhdysvallat voi kuitenkin sulkea järjestelmän napin painalluksella, jolloin suuri osa maapallon tavara- ja henkilöliikenteestä pysähtyy. Vastaava avainrooli Yhdysvalloilla on myös internetin nimipalveluiden hallitsijana.

Euroopan unioni on suunnitellut omaa Galileo-paikannusta vähentääkseen teknologista riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Liki 20 miljardia markkaa maksavan järjestelmän on määrä olla täydessä toiminnassa vuonna 2008. EU:ssa on myös vaadittu oman kuuntelujärjestelmän rakentamista.

Sitä mukaa kuin yleinen liike- ja kansalaistoiminta siirtyy verkkoon, siellä alkavat vaikuttaa myös reaalimaailmasta tutut pelisäännöt ja lait. Valvonnan ja yksityisyyttä suojaavan salauksen tasapaino on tulevaisuuden tietoyhteiskunnan vaikein ongelma. Terrori-isku antoi vasta esimakua siitä, millaisia valintoja ja päätöksiä jatkossa joudumme tekemään.

Siksi on tärkeää, ettei valvonnan ja salauksen tasapainoa horjuteta hätäisillä ja huonosti mietityillä toimilla, joiden motiivit ja vaikutukset saattavat osittain jäädä hämärän peittoon. Toimien on oltava harkittuja ja vaikutuksiltaan suhteessa uhkien todennäköisyyteen. Pelkkä terrorismin pelko ei saa tuhota tietoyhteiskunnan perusteita.

<takaisin