Helsingin Sanomat 26.2.1999

Digitv-odotukset kyseenalaisia

Suomi on tähän asti pitänyt itseään johtavana tietoyhteiskuntana, koska meillä netin käyttäjätiheys on maailman suurin. Ilmassa on kuitenkin huolestuttavia merkkejä siitä, että Suomi on menettämässä johtoasemansa. Tuorein esimerkki tästä oli Kanadan päätös (HS 19.2.99) käyttää miljardeja dollareita verovaroja päästäkseen "maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi."

Meillä Suomessa tietoyhteiskuntavisiot ovat viime aikoina kohdistuneet lähes yksinomaan digitv:hen. Nykyisen TV-toiminnan edustajat ovat onnistuneet vakuuttamaan poliitikot siitä, että juuri vuorovaikutteinen digitv on Heikki Lehmuston sanoin "sininen bussi tietoyhteiskuntaan".

Julkisuudessa digitv:n vuorovaikutteisuudesta ja Internet-käytöstä annetut lupaukset ovat osittain harhaanjohtavia. Digitv ei itsessään ole sen vuorovaikutteisempi kuin nykyinenkään analogia-tv, sillä se tarvitsee paluukanavakseen puhelinlinjan. Digitv:n suurin etu on sen kyky pakata videosignaali aiempaa pienempään tilaan ja näin mahdollistaa jopa tusina uutta TV-kanavaa, mutta mikään jokakodin tietoyhteiskuntalaite se ei ole.

Digitv:tä ajavien omassakin piirissä on vihdoin herätty kysymään, mistä Suomen kaltaisessa pienessä maassa hankitaan rahoitus, mainostajat ja katsojat uusille TV-kanaville, kun television katseluun kulutettu aika on muutenkin tasaantunut eikä enää kasva edellisvuosien malliin. On suuri vaara, että digitv:n uudet kanavat täytetään amerikkalaisella halpatuotannolla, jonka vaikutus kotimaiseen sisältötuotantoon on yksin kielteinen.

Digitv on eurooppalainen järjestelmä ja siihen suunnitellaan kansallista käyttöliittymää. Historia on osoittanut, että tällaiset markkinavoimia vastaan tehdyt kansalliset ratkaisut ovat vaarallisia ja kääntyvät ennen pitkää haitaksi. Internet on osoittanut, että markkinavoimien mukana toimiminen ja avoimet standardit ovat avain menetykseen.

Digitv-verkon tekninen rakentaminen maksaa noin miljardin. Jos Suomi todella haluaisi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä, voisimme luoda tällä hinnalla Finitelin. Siinä Nokialta tilattaisiin jokaiseen kotitalouteen avointa Internet-tekniikkaa käyttävä multimediapääte. Jokainen suomalainen, jolla on kotonaan tavallinen televisio ja puhelinlinja, saisi heti käyttöönsä sähköpostiosoitteen ja voisi asioida sähköisissä kaupoissa ja viranomaispalveluissa.

Kun infrastruktuuri olisi luotu, suomalaiset yritykset voisivat luoda Internetiin tuotteita ja palveluita, joita sitten markkinoitaisiin ulkomaille. Näin suomalainen verkko-osaaminen saataisiin hyödyttämään kansantaloutta ja Suomesta tulisi ensimmäinen todellinen tietoyhteiskunta. Digitv:ssä Suomelle on varattu pelkkä maksajan osa.

Kaikissa tietoyhteiskuntavisioissa on kuitenkin yksi suuri ongelma, josta julkisuudessa ei ole keskusteltu lainkaan: suomalaiset kotitaloudet luopuvat kiihtyvällä vauhdilla lankaliittymistä ja vaihtavat ne kännyköihin. Nykyisillä GSM-puhelimilla on mahdoton käyttää tietoverkkopalveluita järkevästi ja seuraavan sukupolven puhelimien yleistyminen kestää vielä pitkään.

Niinpä yhä kasvava joukko suomalaisista kotitalouksista on jäämässä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Suuntaus on erityisen voimakas juuri niissä sosiaaliryhmissä, joita on muutenkin hankalinta saada tietoyhteiskunnan palveluiden piiriin. Eikä digitv ainakaan edesauta asiaa, päinvastoin.

Jos Suomi haluaa säilyttää asemansa ykköstietoyhteiskuntana, on toimittava nopeasti. Digitv:n odottelu voi osoittautua kohtalokkaaksi. Miksi odottaa, kun Finitel olisi toteutettavissa jo tänään?

<takaisin