Helsingin Sanomat 26.8.2001

Digi-tv aloittaa, katsojat puuttuvat

Digi-tv aloittaa lähetyksensä maanantaina, vaikka maasta puuttuvat niin katsojat, vastaanottimet, paluukanava kuin kannattavat liiketoimintamallitkin. Hullunkurinen tilanne on seurausta poliitikkojen halusta ohjata media-alan kehitystä sekä suuruudenhullusta uskosta, että Suomi saataisiin tälläkin alalla kansainväliseen kärkeen.

Hallitus päätti jo vuosia sitten, että Suomi siirtyy ensimmäisten maiden joukossa digitaaliseen televisioon ja kiirehtii nykyisen analogisen verkon sulkemista. Tämän seurauksena suomalaiset joutuvat seuraavan viiden vuoden aikana vaihtamaan kaikki televisionsa uusiin tai hankkimaan jokaiseen tuhansien markkojen lisälaitteen.

Tiedossa on valtavat kustannukset niin tv-kanaville kuin kuluttajillekin. Mahdollisista hyödyistä voidaan esittää vain toiveikkaita arvioita. Toisin kuin poliitikot, kuluttajat eivät ole erityisemmin innostuneet digi-tv:stä edes näyttävän mainoskampanjan jälkeen.

Jos digi-tv olisi puhtaasti kaupallinen hanke, se uppoaisi nykyisessä tilanteessa jo alkumetreillä.

Päätös siirtymisestä digitaaliseen televisioon oli merkillinen. On vaikea kuvitella, että hallitus päättäisi vastaavalla tavalla nykyisten GSM-verkkojen sulkemisesta ja pakottaisi kansalaiset hankkimaan uudet seuraavan sukupolven matkapuhelimet -- vaikka juuri tällainen päätös voisi Nokian kautta hyödyttää Suomea paljon digi-tv:tä enemmän.

Niin ikään on vaikea ymmärtää, mikä kansallinen etu vaati kiirehtimään television digitalisointia. Päinvastoin, pioneerin osa nopeasti muuttuvan tekniikan markkinoilla on usein raskas ja johtaa helposti kalliisiin virheisiin. Ei ole mitään takeita edes siitä, että pohjoismaiden valitsema MHP-järjestelmä yleistyy maailmalla.

Koko Suomessa on saman verran potentiaalisia katsojia kuin yhdessä suuressa eurooppalaisessa kaupungissa. Suurten sisältötuottajien ja kielialueiden resurssit kestävät kanavamäärän moninkertaistumisen, mutta Suomen kaltaisessa pienessä maassa tilanne on toinen. Määrän sijasta pienen toimijan pitäisi mieluummin panostaa laatuun.

Suomi on ollut edelläkävijä Internet-käytön ja matkapuhelinten määrässä. Edelläkävijän asema voidaan saavuttaa kuitenkin vain vapaalla kilpailulla ja kansalaisista itsestään lähtevillä tarpeilla, ei hallinnollisilla päätöksillä. Toisin kuin matkapuhelimissa, televisioalalla Suomelle on kansainvälisessä kilpailussa luvassa vain maksumiehen osa.

Paljastavaa oli, että kun pääministeri Lipponen 25. huhtikuuta puhui Ficomin kevätkokouksessa, hän sanoi digi-tv -hankkeen onnistumisen tulevan kertomaan paljon suomalaisten kiinnostuksesta ja kyvystä omaksua uutta.

Puhumalla "hankkeen onnistumisesta" pääministeri otti kantaa digi-tv:n puolesta. Samalla hän asetti kansan hyvyyden mittariksi sen, miten nopeasti suomalaiset siirtyvät uuteen, testaamattomaan ja Suomen oloissa ylimitoitettuun järjestelmään.

Eiköhän asia ole päinvastoin: olisi pikemminkin osoitus kansan kypsyydestä, jos se ei lähtisi suin päin uuteen tekniikkaan, vaan antaisi muiden maiden maksaa oppirahat ja hankkisi digivastaanottimen vasta sitten, kun se on aidosti perusteltua.

<takaisin