Helsingin Sanomat 14.6.1998 (lyhennettynä)

Microsoft vs. USA

Syyskuun 19. päivänä 1986 hotelli Haagassa järjestettiin tilaisuus, johon Microsoftin silloinen maahantuoja oli kutsunut paikalle satakunta ATK-alan ammattilaista. Tilaisuudessa esiintyi ensi kertaa Suomessa vieraileva 30-vuotias Bill Gates, joka hieman ujosti ja jankkaavalla äänellä kertoi alan tulevaisuudennäkymistä. Eräs ennustuksista oli CD-ROMien yleistyminen. Ennustus toteutui aikanaan, mutta paljon hitaammin kuin mitä Gates oli odottanut.

Gatesin ensimmäinen (huom.) Suomen-vierailu ei herättänyt sen suurempaa kiinnostusta edes alan ammattilaisten keskuudessa, olihan Microsoft vain yksi ohjelmavalmistaja monien muiden joukossa. Sen tärkein tuote oli yksinkertainen DOS-käyttöjärjestelmä. Sovelluksissa se oli kaukana Ashton-Taten, WordPerfectin ja Lotuksen jäljessä.

Tänään tilanne on aivan toinen. Microsoftin menestys on tehnyt sen toimitusjohtajasta ja suurimmasta omistajasta maailman rikkaimman yksityishenkilön, jonka nimi tunnetaan kaikkialla. Gates pystyy päätöksillään vaikuttamaan tietotekniikan tulevaisuuteen, joka puolestaan vaikuttaa epäsuorasti meidän jokaisen elämään. Tietoverkkojen ja tietoyhteiskunnan nopea kehitys lisää entisestään Gatesin vaikutusvaltaa.

Bill Gates perusti ystävänsä Paul Allenin kanssa Microsoftin vuonna 1975 pian sen jälkeen, kun ensimmäinen kuluttajille suunnattu mikrotietokoneen rakennussarja oli tullut myyntiin. Ensimmäiset vuodet Microsoft keskittyi ohjelmointikieliin ja saavuttikin niissä johtavan aseman. Isot yritykset pitivät mikrotietokoneita leluina, eivätkä vaivautuneet edes pyrkimään mukaan kilpailuun.

Todellisen onnenpotkun Microsoft koki 80-luvun alussa, kun avautuville PC-markkinoille lähtenyt IBM etsi yritystä, joka tekisi käyttöjärjestelmän sen ensimmäiselle mikrotietokoneelle. Neuvottelut oman aikansa markkinajohtajan, Digital Researchin, kanssa epäonnistuivat ja IBM päätyi lopulta sopimukseen Microsoftin kanssa.

Käyttöjärjestelmä on tietokoneen perusohjelmisto, jonka varaan varsinaiset sovellukset rakennetaan. Ilman käyttöjärjestelmää tietokone on hyödytön. Microsoftilla ei ollut mitään kokemusta käyttöjärjestelmien tekemisestä, mutta se ei Gatesia pelottanut. Microsoft osti pilkkahintaan valmiin käyttöjärjestelmärungon paikalliselta seattlelaiselta ATK-yritykseltä ja muokkasi siitä PC-DOSin IBM:n koneita varten.

Sopimuksen mukaan Microsoft sai oikeuden myydä käyttöjärjestelmää MS-DOS -nimellä myös muille laitevalmistajille. Vastoin odotuksia IBM:n PC-koneesta tuli valtava menestys ja se syrjäytti nopeasti Digital Researchin CP/M-järjestelmän. DOSin menestyksen myötä sai alkunsa koko nykyinen mikrotietokoneteollisuus. Microsoftille tämä tiesi helppoa rahaa, koska jokainen IBM:n tai sen kilpailijan myymä kone oli varustettu DOS-käyttöjärjestelmällä.

Käyttöjärjestelmän menestyksestä huolimatta Microsoft säilyi pienenä tekijänä. Microsoft hallitsi selvästi käyttöjärjestelmien markkinoita, mutta sen yritykset laajentaa toimintaa sovellusohjelmiin eivät tuottaneet odotettua tulosta. Wordin ja Excelin ensimmäiset versiot jäivät selvästi aikansa markkinajohtajien, WordPerfectin ja Lotus 1-2-3:n varjoon.

Kaikki muuttui kuitenkin toukokuussa 1990, kun Microsoft sai valmiiksi Windows 3.0:n. Se laajensi vanhaksi käynyttä DOS-järjestelmää helppokäyttöisellä graafisella käyttöliittymällä ja poisti DOSia vaivanneen kiusallisen muistirajoituksen.

Windowsissa ei sinänsä ollut mitään uutta. Macintosh oli tehnyt graafisen käyttöliittymän idean tunnetuksi jo kuusi vuotta aikaisemmin. Tarjolla oli myös Microsoftin ja IBM:n yhteistyössä kehittämä OS/2, joka oli teknisesti paljon parempi. Valmiit sovellukset, siirtymisen helppous ja pienemmät laitevaatimukset saivat yritykset kuitenkin valitsemaan Windowsin. Ikkuna Microsoftin menestykselle oli auki ja Gates hyödynsi sen taitavasti.

Kun yritykset siirtyivät käyttämään Windowsia, Microsoftin omat sovellukset olivat etulyöntiasemassa. Microsoftilla oli itsellään eniten kokemusta Windows-ohjelmoinnista ja se sai ensimmäisenä valmiiksi omien sovellustensa graafiset Windows-versiot.

Todellinen oivallus oli myös sovellusten niputtaminen niin, että Word-tekstinkäsittely, Excel-taulukkolaskenta, Access-tietokanta ja PowerPoint-grafiikka käärittiin yhteen ja pakettia myytiin edullisesti Microsoft Office-nimellä. Paketointi sekä yritysten usko siihen, että Microsoft Windowsin kehittäjänä päätyisi markkinoiden voittajaksi ja takaisi tulevaisuuden, nostivat Microsoftin ensi kertaa myös sovellusten markkinajohtajaksi.

Joskus väitetään, että Microsoftin sovellukset olisivat menestyneet ainoastaan vahvan markkinoinnin myötä tai että ne olisivat olleet kilpailijoita heikompia. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Sovellukset olivat ominaisuuksiltaan kilpailijoita parempia eikä markkinointikaan ylittänyt kilpailijoiden tasoa. Syyt menestykseen olivat muualla.

Minään innovaattorina Microsoftia ei voi pitää. Sen ohjelmat ovat lähes poikkeuksetta olleet tavanomaisia ja yllätyksettömiä. Microsoft on antanut muiden yritysten hoitaa pioneerin raskaan osan. Jos idea on menestynyt, Microsoft on joko ostanut yrityksen tai kehittänyt itse vastaavan tekniikan. Toisaalta juuri ohjelmien tasaisuus ja sovinnaisuus on miellyttänyt yritysten tietohallintoa.

Lisäksi Bill Gates on alan henkilöistä ainoa, joka on johtanut omaa yritystään alusta asti. Hän on toteuttanut pitkän tähtäimen strategiaa ja pelannut kilpailijat ulos markkinoilta, kun nämä ovat vaihtaneet johtajiaan, strategioitaan ja tehneet siinä samalla pahoja virheitä.

Vuonna 1995 myös Microsoft oli vähällä tehdä kohtalokkaan erehdyksen. Muiden yritysten tavoin se ei aluksi kiinnittänyt mitään huomiota Internetin leviämiseen, vaan kaikki panostus suunnattiin elokuussa julkistettuun Windows 95-käyttöjärjestelmään.

Microsoftin uinuessa pieni Netscape toi markkinoille ensimmäisen kaupallisen selainohjelman, jolla voitiin lukea Internetissä olevia WWW-sivuja. Internetin varaan syntyi nopeasti aivan uusi tietoverkkoteollisuus, joka pyrki siirtämään tietotekniikan Microsoftin hallitsemasta Windows-ajasta selainaikaan ja Java-kieleen.

Joulukuussa 1995 Microsoft tunnusti virheensä ja teki täyskäännöksen. Se ilmoitti jatkossa panostavansa kaikkensa Internet-tekniikoiden käyttöön ja alkoi aktiivisesti markkinoida omaa selaintaan. Selainohjelmaa jaettiin verkossa ja lehtien välissä ilmaiseksi. Microsoft lisäsi sen myös jokaisen myydyn Windows 95- ja Windows NT-käyttöjärjestelmän mukaan ujuttaen selaimen näin miljoonien käyttäjien työpöydälle.

Kun käyttäjä sai Windowsin mukana ilmaiseksi Microsoftin selaimen, hänen kiinnostuksensa hankkia kilpaileva Netscapen selain - ja vieläpä maksaa siitä - väheni oleellisesti. Microsoftin strategia toimi tehokkaasti ja vuoden 1997 lopulla sen selain oli jo kaapannut itselleen yli puolet selainten markkinoista. Selain oli teknisesti Netscapen selainta parempi, mikä ajoi Netscapen taloudellisiin vaikeuksiin ja pakotti myös sen aloittamaan selaimensa ilmaisjakelun tämän vuoden maaliskuun viimeisenä päivänä.

Selainpohjaiseen tekniikkaan siirtyminen on tietotekniikassa valtava muutos. Sitä voi verrata tilanteeseen, jossa jokin autovalmistaja yhtäkkiä keksisi toimivan ja taloudellisen sähköauton. Muutamassa vuodessa autoteollisuus kaikkialla maailmassa siirtyisi sähköautojen käyttöön ja ne valmistajat, jotka eivät saisi ajoissa omia sähköautojaan valmiiksi, huomaisivat bensamallien menekin romahtavan.

Microsoftin tulevaisuuden kannalta oli välttämätöntä päästä hallitsemaan myös uutta selaintekniikkaa. Siksi yritys meni vielä pidemmälle: kesällä julkaistavassa Windows 98-käyttöjärjestelmässä selain on kytketty kiinteäksi osaksi itse Windowsia. Käyttöjärjestelmän ohjaus tapahtuu aina selaimen kautta, vaikkei tietokone edes olisi kiinni Internetissä.

Kilpailu- ja oikeusviranomaiset kiinnostuivat Microsoftin selainpolitiikasta lukuisten valitusten jälkeen. Kilpailevat ohjelmatalot valittivat, että Microsoft ajoi ne ahtaalle lisätessään Windowsiin ilmaiseksi samat toiminnot, joita ne yrittivät myydä. Microsoft sitoi myös PC-valmistajien kädet ja käytännössä pakotti ne jakamaan omaa selaintaan käyttöjärjestelmän mukana.

Toukokuussa viranomaiset esittivät vaatimuksen, jonka mukaan Microsoftin piti joko riisua selain pois Windows 98:sta tai alkaa toimittaa Windows 98:n mukana myös kilpailevaa Netscapen selainta. Microsoft kieltäytyi.

Vaikka riita näyttää keskittyvän selaimeen ja Windows 98:aan, loppujen lopuksi kyse on periaatteista. Microsoft haluaa itselleen oikeuden päättää, mitä ominaisuuksia sen tuotteissa jatkossa on. Hyväksyisikö autoteollisuus sen, että viranomaiset määräisivät miltä autojen pitää näyttää ja mitä lisävarusteita niissä saa olla? Tai elokuvateollisuus sen, että viranomaiset määräisivät sallitut ja kielletyt elokuvien aiheet?

Periaatteista pidetään kiinni myös toisella puolella. Viime vuosina lähes kaikki yritykset ovat siirtyneet Microsoftin käyttöjärjestelmiin ja sovelluksiin. Microsoftin ylivoimainen markkina-asema on johtanut siihen, ettei monella alueella ole enää muita vaihtoehtoja. Yritysten toiminta pyörii Microsoftin valmistamien ohjelmien varassa, eikä ohjelmia voi vaihtaa. Jos Microsoft päättää jatkossa esimerkiksi nostaa hinnat kaksinkertaisiksi, yritykset eivät voi muuta kuin maksaa.

Siksi asiakkaat haluavat pitää kiinni vapaasta valinnasta ja kilpailusta - edes periaatteessa.

Tilannetta mutkistaa tietotekniikka-alan erikoinen luonne. Vain nopeasti kasvavalla tietotekniikka-alalla on mahdollista tehdä laajoja uusia tuotteita, joita kuitenkin jaetaan ilmaiseksi käyttäjille. Perinteisiä tuotteen valmistukseen kuluvia kustannuksia ei ole, sillä ohjelma on joukko bittejä, jotka voidaan siirtää tietoverkossa käytännössä ilmaiseksi. Vain suunnittelu- ja ohjelmointityö maksaa. Ohjelmien jako verkossa ilmaiseksi on alan yleinen käytäntö. Jakamalla ohjelma tai sen kokeiluversio nyt ilmaiseksi saadaan hankittua asiakkaita, joista jonain päivänä voidaan hyötyä taloudellisesti.

Jonkinlaisena vertauskohtana voisi käyttää lehdistöä. Oletetaan, että markkinoille ilmestyy uusi yleisaikakauslehti, joka saa runsaasti lukijoita. Lehti laajentaa sisältöään niin, että siihen tulee myös TV-sivut. Aiemmat, pelkkiin TV-ohjelmiin keskittyneet lehdet joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, kun saman sisällön saa yleislehden mukana eivätkä uudet sivut nosta lehden hintaa.

Seuraavaksi sama lehti laajentaa sisältöään naistenlehtien alueelle ajaen ne vaikeuksiin. Miksi tilata naistenlehtiä, kun samat jutut ja juorut saa jo aiemmin tilatun lehden liitteenä? Seuraavaksi lehteen lisätään automaailman osuus, jolloin sama kohtalo uhkaa autolehtiä. Ja niin edelleen.

Jos kuvatun kaltainen menettely johtaa lehden hallitsevaan markkina-asemaan, onko se epäreilua kilpailua ja haittaako se lukijoita? Juuri tätä pohtii nyt Yhdysvaltojen oikeuslaitos.

Vertaus lehdistöön on kuitenkin keinotekoinen, sillä lehden sivumäärän kasvattaminen lisää väistämättä valmistuskustannuksia. Lehti on myös käsitteenä helppo määritellä. Käyttöjärjestelmä puolestaan on käsitteenä suhteellisen uusi ja tulkinnanvarainen. On mahdotonta sanoa, mitä käyttöjärjestelmään lopulta kuuluu tai ei kuulu.

Esimerkiksi verkko-ominaisuudet piti DOS- ja Windows-aikana ostaa erikseen ja usein ne maksoivat enemmän kuin itse käyttöjärjestelmä. Windows 95:n ja Windows NT:n myötä verkko-ominaisuudet lisättiin käyttöjärjestelmän peruspalveluihin, mikä helpotti suuresti verkon asentamista ja alensi kustannuksia. Samoin on käynyt monille muille toiminnoille: aiemmin erikseen myydyt ohjelmat ovat sulautuneet osaksi käyttöjärjestelmän peruspalveluita. Näin voidaan katsoa käyvän myös selainominaisuuksien kohdalla.

Kiistassa on periaatteiden lisäksi tukku muita ulottuvuuksia. Aikanaan Bill Gatesia ihailtiin amerikkalaisen unelman toteuttamisesta, mutta nyt henki on kääntymässä Gatesia vastaan. Monet pitävät häntä ahneena ja häikäilemättömänä ja sanovat, että vain Gatesilla on vähemmän ystäviä kuin Saddam Husseinilla.

Vaikutelmaa tukevat Gatesin julkiset esiintymiset: miehellä ei tunnu olevan lainkaan henkilökohtaista elämää tai muita ulottuvuuksia. Gates ei harrasta mitään eikä vaikuta muualla kuin liike-elämässä. Työ ja kilpailu ovat hänelle kaikki kaikessa. Kun Microsoft samalla laajentaa toimintaansa tiedonvälitykseen ja globaaliin verkkobisnekseen, Gatesin persoonattomuus tuntuu jopa pelottavalta.

Taloudellisen menestyksen myötä Microsoftista on tullut yleinen maalitaulu ja sen hallitsevaa markkina-asemaa on helppo syyttää tietotekniikka-alan yleisistä ongelmista. Silloin kuitenkin unohdetaan, että vasta DOSin ja Windowsin myötä PC-maailmaan saatiin kaivattu yhteinen perusta. Ilman yhtenäistä markkinastandardia mikrotietokoneista ei olisi tullut nykyisen kaltaista teollisuutta, vaan ala olisi hajaantunut keskenään kilpaileviin ryhmittymiin, aivan kuten amerikkalaisten ja eurooppalaisten matkapuhelinstandardien kohdalla on käynyt.

PC-maailman Windows-standardi on hyödyttänyt eniten tavallista käyttäjää, sillä sen tuloksena koneiden ja ohjelmien hinnat ovat pudonneet. Ongelmistaan huolimatta nykyiset mikrot ja ohjelmat ovat valtavasti parempia kuin vielä 5-10 vuotta sitten. Suuri osa tästä kehityksestä on Microsoftin ansiota.

Tietoverkot ja niiden varaan syntyvä uudenlainen, kansainvälinen ja nopeasti kasvava liiketoiminta saa kuitenkin käyttäjät ja viranomaiset kysymään, onko Microsoftin asema tämän kaiken hallitsijana kasvanut liian suureksi ja onko aiempi etu nyt kääntymässä käyttäjien tappioksi.

Kirjoituksen julkaisun jälkeen Pertti Ruosaari oikaisi, että kyseessä oli itse asiassa Gatesin toinen Suomen vierailu. Ensimmäinen vierailu oli tapahtunut toukokuussa 1984 Nokia Datan kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä.

<takaisin