IT-viikko 14.10.2004

Mhp:stä puuttuu aito imu

Esa Alhola epäili (IT-viikko 7.10.) etten ehkä tietäisi Suomen digi-tv -verkon olevan laajennettavissa teräväpiirtotekniikkaan. Toki tiedän asian. Olisihan peräti merkillistä, jos digitaalinen DVB-standardi ei mahdollistaisi hd-lähetyksiä, kun ne onnistuivat analogisessa verkossa jo vuonna 1988.

Koska teräväpiirtotekniikan tulo on ollut tiedossa jo vuosia, on pakko ihmetellä, miksi Suomi lähti digiaikaan keskeneräisellä tekniikalla. Miksi ei odotettu muutamaa vuotta ja tarjottu kuluttajille houkuttelevaa, aidosti paremman kuvanlaadun hd-tekniikkaa? Nyt kuluttajat tuntevat tulleensa petetyiksi, kun lastentaudeista kärsivät boksit ja digitelevisiot eivät tarjoa todellista parannusta mihinkään ja ovat vanhanaikaisia jo vuoden päästä.

Silti ne on pakko hankkia, koska Suomi on sitoutunut lopettamaan analogialähetykset jo kolmen vuoden päästä. Esimerkiksi Itävallassa aikataulu on vuodessa 2012 ja Irlannissa 2015. Mikä ihmeen kiire Suomella on?

Lupaukset digitekniikan kustannussäästöistä eivät lämmitä katsojia, joiden lupamaksut nousevat joka vuosi. Taajuusalueiden säästyminenkin on kyseenalaista, sillä tulevat hd-lähetykset vievät kaiken analogiatelevisiolta vapautuvan kapasiteetin. Silti juuri taajuudet olivat syy, jolla valtio aikanaan perusteli digitalisoinnin välttämättömyyttä ja omaa osuuttaan siinä.

Pakkoa parempi tapa olisi ollut hoitaa asia markkinavetoisesti ja tehdä digi-tv:stä riittävän houkutteleva, mutta sille tielle Suomi ei jostain syystä halunnut lähteä.

On totta, että hd-tekniikka vaatii kalliimman näyttötekniikan. Toisaalta nykyinen digijärjestelmä perustuu laajakuvaan, mikä sekin nostaa vastaanotinten hintoja. Lisäksi hd-lähetykset voidaan toteuttaa alaspäin yhteensopivina, jolloin tavalliset kuvaruudut riittäisivät nykyisen, heikkotasoisen kuvan katseluun.

Mitä selkään puukottamiseen tulee, on tuskin pienen maan edun mukaista kehittää teknologiaa, jolle ei tunnu löytyvän kysyntää. Kuvaavaa on, että keväällä opetusministeriö ja nyt liikenne- ja viestintäministeriö käynnistivät hankkeet, joilla yritetään keksiä käyttöä mhp:lle. Jos tekniikassa olisi aidosti imua, käyttökohteet löytyisivät internetin tapaan asiakkaiden ja käyttäjien aloitteesta. Ei nettiäkään ministeriöiden projekteilla rakennettu.

Keskeneräistä digijärjestelmää ajetaan Suomeen edelleen kepillä eikä porkkanoilla. Tästä syystä en voi todellakaan yhtyä Alholan väitteeseen, että Suomi olisi hoitanut digitalisoinnin esimerkillisesti - päinvastoin.

<takaisin