Kauppalehden 100-vuotisjuhlanumero 24.11.1998

Kansallinen haaste

Suomen asema sekä kännykkä- että Internet-käytön ykkösmaana asettaa meidät uuteen ja outoon tilanteeseen: ensi kertaa joudumme toimimaan pioneereina ja suunnan näyttäjinä muille eurooppalaisille. Emme voi ottaa katsoa mallia muista, vaan muut tulevat katsomaan esimerkkiä meistä ja siitä, miten olemme sopeutuneet Internetin tuomiin haasteisiin.

Suomalaisten aktiivista Internet-käyttöä eivät riitä selittämään pelkät halvat hinnat ja telealan kilpailu. Jos hinta yksin olisi ratkaiseva, meillä ei olisi useita kansainvälisesti tunnettuja kilpa-ajajia, koska autot ja polttoaine ovat meillä huippukalliita.

Verkon käyttö sopii hyvin suomalaiselle, joka haluaa pitää hieman etäisyyttä naapuriin, mutta on silti tiedonhaluinen, utelias ja osaa hyvin englantia - Internetin virallista kieltä. Kun liikkuminen on kallista, sää ulkona huono ja etäisyydet pitkiä, on luonnollista turvautua sähköpostiin tai kännykkään.

Suomen lähtötilanteen kohti tietoyhteiskuntaa pitäisi olla erinomainen. Sveitsiläinen Institute of Management Development (www.imd.ch) arvioi kesällä ilmestyneessä raportissaan Suomen kilpailukyvyn olevan maailman viidenneksi paras, kiitos pitkälti koulutuksen ja teleliikenteen infran.

Todellisuudessa tietoyhteiskuntaan vievä Internet on kuitenkin suuri kansallinen haaste. Suuri nettikäyttäjien määrä on jopa vaaraksi, jos emme pysty luomaan verkkoon omia palveluita, vaan pakotamme käyttäjät surffaamaan amerikkalaisten ja ruotsalaisten luo.

Kehitys näyttää huolestuttavalta. Syksyllä ruotsalaiset avasivat Suomeen sekä levy- että kirjakaupan, kun suomalaiset itse eivät saaneet aikaiseksi kumpaakaan. Alan vakiintuneet toimijat eivät ymmärrä, miten nopeasti maailma muuttuu ja miten tärkeää oman nettibrandin luominen on.

Juhlapuheista huolimatta tietoyhteiskunta on ennen kaikkea viestintäyhteiskunta. Tällä alalla suomalaisilla on vielä paljon parantamista. Olemme huonoja viestimään tai kehumaan itseämme, olipa media sitten mikä tahansa. Ilahduttavan poikkeuksen tekee suomalaista alkuperää oleva Linux, joka ei suinkaan ollut ensimmäinen ilmainen Unix-klooni, mutta levisi Funetin tuella ja aktiivisella viestinnällä kaikkialle maailmaan. Linuxin menestyksen ansiosta Linus Torvalds poseerasi kesällä Forbes-lehden kannessa.

Sanotaan, että verkko on "great equalizer", joka antaa tasaveroiset mahdollisuudet myös pienille maille ja pienyrityksille. Näkemys on kuitenkin romantisoitu: verkkomarkkinoilla menestyvät isot yritykset ja ne, jotka ehtivät ensiksi luoda oman brandinsa. Tässä kisassa suomalaiset ovat jo myöhässä.

Pahimmassa tapauksessa netin myötä globaaleilla markkinoilla pääsevät valloilleen voimat, joita kukaan ei pysty ohjaamaan. Hakurobotit löytävät verkosta hetkessä halvimman myyjän maasta riippumatta eikä sähköisiä tieto- ja viihdevirtoja pysty valvomaan sen paremmin verottaja kuin tekijänoikeuksien haltijatkaan. Pandoran lipas-skenaario toteuttaisi taloudessa saman, minkä fyysikot tekivät ydinaseet kehittäessään ja tietäisi nykyisten markkinoiden voimakasta uusjakoa.

Voimme estää Pandoran lipasta avautumasta vain tarttumalla tosissaan tietoyhteiskunnan haasteisiin ja ymmärtämällä, että suuri käyttäjien määrä on vasta pitkän tien ensimmäinen askel.

<takaisin