Talouselämä 10.10.2003

Laajakaista kuuluu kaikille

Tavoitteena on saada kohtuuhintainen laajakaistayhteys kaikkien EU-kansalaisten ulottuville vuoteen 2005 mennessä.Suomessa asia on nähty aivan toisin. Liikenne- ja viestintäministeriö on keskittynyt säädösympäristön luomiseen, mutta yhteyksien rakentaminen on jätetty puhtaasti kaupallisten toimijoiden tehtäväksi. Tämän vuoksi kohtuuhintaisen nettiyhteyden saaminen kaupunkien ulkopuolella on vieläkin liki mahdotonta.

Tietoyhteiskuntaansa kehuvalle maalle valittu linja on omituinen. Jos valtio olisi aikanaan keskittynyt vain liikennesääntöjen viilaamiseen ja jättänyt tieverkon rakentamisen yrityksille, Lappiin pääsisi tänään vain porokyydillä. Tieverkko rakennettiin koko Suomeen, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuisi ja jotta muutkin kuin kasvukeskukset voisivat kehittyä.

Vaikka tieverkko on vanhaa tekniikkaa, se on edelleen ahkerassa käytössä. Kaupalliset lentoyhtiöt eivät ole tehneet maanteitä tarpeettomiksi.Kun ministeriö päätti jättää nettiyhteydet kilpailun armoille, ministeriössä kenties ajateltiin matkapuhelinverkkoja. Kännykkähän kuuluu kaikkialla Suomessa, vaikka verkot on rakennettu täysin kaupallisin perustein.

Vertailussa on kuitenkin yksi ratkaiseva ero: matkapuhelimen on kuuluttava kaikkialla, koska ihmiset liikkuvat. Siksi puhelimen on toimittava myös mummolassa ja talvilomalla Lapissa. Niinpä operaattorit ovat voineet rahoittaa syrjäseutujen verkot kaupunkilaisten käyttäjien pussista. Paikallisia asukkaita varten mastoja ei olisi ikinä kannattanut rakentaa.

Laajakaistayhteydet eivät liiku. Tamperelaista nettikäyttäjää eivät kiinnosta haja-asutusalueen yhteysongelmat.

Toinen syy valtion passiivisuuteen on pelko sitoutumisesta vanhenevaan tekniikkaan. Tässä yhteydessä muistetaan aina mainita varoittavana esimerkkinä Ranskan Minitel. Jo 1980-luvulla laajaan käyttöön levinnyt järjestelmä teki ranskalaisista verkkopalvelujen edelläkävijöitä, mutta oli hidaste internetiin siirtymiselle.

Asian voi nähdä myös täysin käänteisesti. Siitä huolimatta, että palvelu suunniteltiin tarkoituksella IBM-yhteensopimattomaksi, se totutti ranskalaiset ensimmäisenä kansana laajamittaiseen sähköiseen asiointiin.

Yhden tekniikan suosimisen pelko ei ole estänyt Suomen valtiota sitomasta käsiään ja rahojaan digitelevisioon. Sitä on ajettu kansalle kepin ja porkkanan avulla, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Harva kuluttaja tuntuu haluavan digi-tv:tä. Laajakaistalle on sen sijaan aidosti kysyntää.

Tänä vuonna liikenne- ja viestintäministeriö asetti vihdoin työryhmän pohtimaan kansallista laajakaistastrategiaa. Sen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Nähtäväksi jää, nostetaanko siinä laajakaistan merkitys vihdoin edes digi-tv:n tasolle.

Laajakaista on sikäli erikoinen termi, ettei se varsinaisesti tarkoita mitään. Laajaksi kaistaksi lasketaan mikä tahansa internet-yhteys, joka on aina auki ja jonka käytöstä veloitetaan kiinteä kuukausihinta. Lisäksi yhteyden tulee olla nopea, mutta mitään miniminopeutta ei ole määritelty. Laajakaista voidaan toteuttaa puhelin-, kaapeli-tv- tai sähköverkossa, langattomasti antennin kautta ja kohta jopa satelliitin välityksellä.

Italialainen Tiscali lupasi aloittaa taivaallisen netin myynnin suomalaisille tänä syksynä ja syyskuussa avaruuteen laukaistu Ariane 5 -raketti vei mukanaan E-Bird-satelliitin, joka tarjoaa langattomia laajakaistayhteyksiä koko Eurooppaan.

Kesällä jo yli puoli miljoonaa suomalaista surffasi kotonaan laajakaistayhteydellä, kun vuotta aikaisemmin määrä oli vain parisataa tuhatta.Tuoreen kyselyn mukaan laajalla kaistalla surffaava viihtyy netissä yli yhdeksän tuntia viikossa. Modeemi- ja isdn-käyttäjät kuluttavat vain vajaat puolet tästä ajasta.

Kun netissä vietetty aika kasvaa, ja suuremman nopeuden ansiosta samassakin ajassa ehditään enemmän, lopputuloksena on nettipalveluiden käytön nopea kasvu. Nuorille netti on jo ykkösmedia. Kesällä kerrottiin, että amerikkalaiset nuoret viettävät jo enemmän aikaa netissä kuin television ääressä. Aito nettisukupolvi on syntynyt.

Yritysten on siis syytä tarkistaa, ovatko niiden 1990-luvulla laatimat internet-strategiat vielä ajan tasalla. Vastaavatko ne laajan kaistan synnyttämään uudenlaiseen nettikäytön kulttuuriin?

<takaisin