Talouselämä 5.12.2003

Mikki Hiiri pomputtaa lainsäätäjiä

Kaikkien tuntema Mikki Hiiri täytti marraskuussa 75 vuotta. Pieni musta hiiri debytoi valkokankaalla vuonna 1928 valmistuneessa Höyrylaiva-Ville -elokuvassa.

Mikki oli Walt Disneyn ensimmäinen tuote ja siitä tuli menestys. Disneyn animaatiopajasta on kasvanut konserni, jonka liikevaihto on lähes 30 miljardia dollaria. Sitä sopii verrata vaikka Suomen valtion budjettiesitykseen, jonka menojen loppusumma on 37 miljardia euroa.

Se, että pienestä hiirestä on kasvanut Suomen kokoinen bisnes, kuvastaa hyvin tekijänoikeusteollisuuden kehitystä.

Merkkipäivän ohella asia on ajankohtainen myös siksi, että Suomen tekijänoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa yhä hiiriystävällisempään suuntaan.

Hollywoodin, Disneyn ja alan muiden yritysten vaikutusvalta ulottuu kaikkialle, eivätkä ne ole koskaan epäröineet käyttää valtaansa omien etujensa turvaamiseen. Eduista käytetään nimitystä "tekijänoikeudet", vaikka yleensä kyse ei ole niinkään tekijöiden kuin myyjien oikeuksista.

Kasvavien taloudellisten arvojen vuoksi tekijänoikeuksien kehitys Yhdysvalloissa onkin ollut hämmästyttävää. Kun tekijänoikeuden käsite otettiin lakiin vuonna 1790, se suojasi teoksia 14 vuoden ajan. Tämän jälkeen suoja-aikaa on pidennetty 11 kertaa.

Tuorein 20 vuoden pidennys hyväksyttiin vuonna 1998. Nyt laki suojaa teoksia 70 tai 95 vuoden ajan riippuen siitä, kuuluvatko oikeudet yksityiselle henkilölle vai yritykselle.

Koska Disney oli eräs pidennystä aktiivisesti lobanneista tahoista, lakia kutsuttiin leikillisesti Mikki Hiiri -laiksi. Disneyllä olikin kiire, sillä vanhan lain nojalla Mikin oikeudet olisivat rauenneet 75 vuoden kuluttua eikä Disneyllä olisi enää ensi vuoden alun jälkeen ollut yksinoikeutta hiireensä.

Tuorein lainmuutos ulotti Mikki Hiiren suojan vuoteen 2024 asti. On turha luulla, että hiiri senkään jälkeen vapautuisi - Disney pitää kyllä huolen siitä, että lakia pidennetään taas hyvissä ajoin. Hiirestä on kasvanut leijona, jonka edessä lainsäätäjätkin taipuvat.

Näin siitä huolimatta, että Disneyn oma tuotanto aina Lumikista alkaen on hyödyntänyt surutta toisten tekemiä satuja, joiden tekijänoikeudet ovat jo rauenneet. Oikeuksille on asetettu takaraja juuri siksi, että muut voisivat hyödyntää niitä uudella tavalla.

Jos kysynnän ja tarjonnan lait saisivat toimia vapaasti, oikeuksien pitäisi pikemminkin lyhentyä ja niiden taloudellisen arvon teosta kohti laskea, sillä sisällön tuotanto kasvaa nopeammin kuin sen kulutus. Alan hienous onkin siinä, että lakien tukemana tämä kehitys saadaan käännettyä päälaelleen.

Hiiriefektin vaikutuksesta myös Suomi on havahtunut kehittämään omaa sisältötuotantoa, joka muistuttaa kaikin tavoin yhä selvemmin teollisuutta.

Alan toimijoita kutsutaan osuvasti kulttuuriyrittäjiksi. Kulttuuriministeri käyttää huomattavan osan ajastaan heidän kansainväliseen mark-kinointiinsa ja vienninedistämiseensä. Jopa Teknologian kehittämiskeskus Tekes on aloittanut elämysteollisuuteen liittyvän teknologiaohjelman valmistelun.

Tärkeän kasvualan pelisäännöt eivät määräydy yksin markkinoilla, vaan niitä ohjataan yhä tiukemmaksi käyvällä lainsäädännöllä. Se vähentää koko ajan ostajan oikeuksia ja lisää myyjän oikeuksia.

Neuvotteluosapuolina eivät liioin ole ostajat ja myyjät, vaan myyjät ja opetusministeriö, jonka hallinnonalaan tekijänoikeudet kuuluvat. Myyjiä edustavat Teoston kaltaiset hyvin organisoidut etujärjestöt, joilla on pitkä kokemus lobbaamisesta ja hyvät suhteet niin ministeriöön kuin eduskuntaankin.

Minkähän levyn Teosto tänä vuonna lähetti kaikille kansanedustajille?

Oikeuksien haltijat ovat hyvin järjestäytyneitä ja heidän rivinsä ovat yhtenäiset. Suomalaiset oikeuksien ostajat, kuten kustannusalan yritykset ja paikallisradiot, ovat järjestäytyneet vasta muutama vuosi sitten. Silti Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta on yhä hajanainen ja sen vaikutusmahdollisuudet ovat siksi vähäisiä.

Kuluttajilla ei ole edustajaa lainkaan. He eivät välttämättä voi äänestää edes lompakollaan, koska oikeuksien ostamista ei voi kilpailuttaa ja esimerkiksi kaikkia koskevien kasettimaksujen tasot määritellään ministeriössä.

Olisikin korkea aika siirtää tekijänoikeusasiat kauppa- ja teollisuusministeriöön ja alkaa kohdella alaa normaalina liiketoimintana.

<takaisin