Talouselämä 30.1.2004

Kuluttajien digilasku on liian iso

Digi-tv on edennyt nihkeästi, vaikka poliitikot ovat pyrkineet kilvan perustelemaan sen tärkeyttä. Aluksi digi-tv:stä piti tulla koko kansan tietoverkko, kunnes huomattiin, että sen paluukanavaksi vaaditaan internet-yhteys.

Sitten perusteluksi keksittiin taajuuksien vapauttaminen, vaikka nykyisetkin 3g-taajuudet ovat lähes tyhjän panttina. Taajuuksien käyttö on vähintään EU-luokan asia, eikä Suomen aikataululla ole siihen mitään vaikutusta.

Aikanaan maanpäällisen digi-tv:n rakentamista perusteltiin halulla pitää jakeluverkko omissa käsissä kriisitilanteiden varalta. Jos jakelu olisi taivaskanavien tai muiden verkkojen varassa, joku voisi vetää piuhat irti.

Tästä huolimatta jakeluyhtiö Digita myytiin hiljattain 90-prosenttisesti ranskalaisille 282 miljoonalla eurolla. Myynnistä saadut tulot on käytetty lähinnä Yleisradion digitaalisen toiminnan pyörittämiseen.

Digitan myyntiä on vaikea ymmärtää. Ainoa selvä hyöty oli se, että digitalisoinnin hitaus on nyt ranskalaisten päänsärky. Toivottavasti suomalaiset saavat neuvoteltua edullisen sopimuksen analogialähetysten jatkamiselle, sillä elokuu 2007, jolloin analogisia tv-lähetyksiä on ehdotettu lopetettavaksi, tulee aivan liian pian.

Toisaalta Suomen neuvotteluasema kilpailevan tarjoajan puuttuessa ei ole kehuttava.

Nyt liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä haluaa kiirehtiä digi-tv:tä rinnakkaisen jakeluverkon aiheuttamien kustannusten vuoksi. Raportin mukaan analogisen verkon kustannukset ovat 34 miljoonaa euroa vuodessa. Raha säästyisi, jos analogialähetykset voitaisiin lopettaa.

Digilähetysten katselu edellyttää kuitenkin televisioiden uusimista. Digiboksin saa 150 eurolla ja Suomessa on 2,2 miljoonaa kotitaloutta. Katsojien pitäisi siis kuluttaa 330 miljoonaa euroa, jotta jakelusta voitaisiin säästää 34 miljoonaa vuodessa.

Katsojilta vaadittava investointi on itse asiassa vielä suurempi, sillä talouksissa on keskimäärin 1,5 televisiota. Siirtymäkauden aikana jopa videot saattavat tarvita oman boksinsa. Kun huomioidaan myös taloyhtiöiden antennityöt, kuluttajien digilasku vähintäänkin tuplaantuu.

Jakelussa saavutettava säästö on vain 15 euroa vuodessa kotitaloutta kohti. Analogisen verkon sulkemisen jälkeen tv-maksun pitäisi siis laskea vähintään tämän verran. Sitä lienee turha toivoa, työryhmäkin puhuu vain "Ylen korotuspaineiden keventämisestä".

Viiden digikanavan pyörittäminen aiemman kahden analogisen sijaan lisää Yleisradion kuluja, etenkin kun kaupallisten kanavien toimilupamaksuista joudutaan todennäköisesti luopumaan. Luultavasti tv-maksu nousee digitalisoinnin seurauksena.

Heti, kun eduskunta saa kerättyä riittävästi rohkeutta, sen pitäisi määritellä julkisen palvelun tehtävä nykyisessä mediatulvassa.

Aikanaan luvattiin, että digitalisointi hyödyttäisi kotimaista sisältöteollisuutta. Toistaiseksi on käynyt täsmälleen päinvastoin: sisältöjen tekijät ovat yhä ahtaammalla eikä lisääntyvä kanavakilpailu ole työllistänyt uusia tekijöitä. Kaikki tv-yhtiöt tuottavat tappiota, joten kilpailun kiristyminen ja kanavien lisääntyminen on niille suuri haaste.

Tukalin tilanne on riippumattomilla ohjelmayhtiöillä, joilta kanavien pitäisi ostaa kekseliäitä ja monipuolisia ohjelmia. Esimerkiksi Nelonen tarjoaa tuotantoyhtiöille sopimusta, jossa niiden pitää itse hankkia ohjelmalleen rahoitus ja sen jälkeen vielä maksaa neljän jakson sarjasta kanavalle 17 000 euroa saadakseen sen esitettyä.

Kanavat suostuvat nykyään vain lyhyisiin sopimuksiin, vaikka ohjelmabrändin rakentaminen on pitkä prosessi. Esimerkiksi nyt suosittu Itse valtiaat -sarja vakiinnutti asemansa vasta muutaman esityskauden jälkeen.

Kanaville on halvempaa ostaa monikansallista roskaa ja ulkomaisia formaatteja kuin työllistää kotimaisia osaajia ja kokeilla näiden ideoita. Digitalisoinnin ansiosta luvassa on siis lisää Idolseja, tosi-tv:tä ja televisioituja oikeudenkäyntejä.

Ministeriön työryhmä kyseli selvitystään varten myös kansalaisten mielipiteitä otakantaa.fi-nettikeskustelussa, ja vieläpä luki ja luokitteli kaikki jätetyt kirjoitukset.

Raportin mukaan "tarvetilaa uudistukselle ei näissä puheenvuoroissa ole läsnä" eikä "tv-ohjelmiston huomattavaa lisäystä uusien kanavien muodossa näytä haluttavan". Niinpä digivankkurit etenevät katsojista piittaamatta.

Kun pöly asian tiimoilta joskus laskeutuu, kansallisen digihankkeen voittajiksi paljastuvat yllätysnimet: antenniliikkeet, kodinkonemyyjät - ja monikansalliset viihdejätit.

<takaisin