Talouselämä 23.4.2004

Tekno-Suomen menetetty maine

Viisi vuotta sitten Suomi oli maineensa huipulla. Toimittajat eri puolilta maailmaa tulivat tänne kummastelemaan, miten pieni, syrjäinen maa saattoi olla niin edistynyt tietoverkkojen ja mobiilipalvelujen käyttäjä. Kännykällä ohjattava Cokis-automaatti oli suuri ihme, samoin omilla kännyköillään tekstiviestejä lähettävät koululaiset.

Tänään kaikki on toisin. Suomi on pudonnut kärkisijoilta ja edelläkävijän maine on menetetty. Esimerkiksi internetkäytön levinneisyydessä sijalukumme on nykyisin 14, kun joskus meitä pidettiin ykkösenä.

Erityisen raju on ollut mobiilialan romahdus, sillä Suomi on jäänyt peränpitäjäksi jopa Euroopan sisäisessä vertailussa. Vaikka jaoimme 3g-luvat ensimmäisten joukossa ja ilmaiseksi, hallitus on joutunut potkimaan operaattoreita puoliväkisin eteenpäin.

Tuorein keino oli lupaehtojen löysentäminen niin, että verkkojen yhteiskäyttö kaupunkien ulkopuolella sallittiin. Sekään ei näytä auttavan. Entisessä mobiilitekniikan kehdossa ei ole vielä avattu yhtään 3g-verkkoa kaupalliseen käyttöön.

Ei siis ihme, että mobiilista tulevaisuudesta kiinnostuneet toimittajat suuntaavat nyt matkansa Koreaan ja Japaniin.

Vain yhdessä tilastossa olemme ykkösenä: digiboksit ovat meillä yleisempiä kuin missään muualla ja hallituksen päättämä digiaikataulu maailman tiukin.

Mutta tämä tulos onkin saavutettu kepillä, ei porkkanalla.

Voi tietenkin sanoa, että Suomen romahdus on seurausta yleisestä teknokuplan puhkeamisesta. Mutta jotain muutakin meni pieleen.

Monet niistä palveluista, joita aikanaan esiteltiin teknisinä ihmeinä ulkomaisille toimittajille, ajettiin alas tai jätettiin kehittämättä loppuun asti. Esimerkiksi kännykällä ohjattava limsa-automaatti löytyy yhä Vantaan lentokentältä, mutta ei juuri muualta.

Toinen aikanaan kansainvälistä huomiota herättänyt sovellus oli kännykällä maksettava autopesu. Tietääkseni ainoa pesuasema hävisi Soneran pääkonttorin edestä rakennustöiden yhteydessä, eikä uutta ole rakennettu.

Ilmeisesti Sonera menetti mielenkiintonsa yksinkertaisia mutta hyödyllisiä sms-palveluita kohtaan juuri ratkaisevalla hetkellä. Wap- ja 3g-seikkailuissa menivät sekä rahat että rohkeus.

Kuplan puhkeaminen ei myöskään selitä sitä, miksi naapurimme Ruotsi on edelleen tilaston kärjessä. Internetlevinneisyydessä se on selkeä ykkönen.

Tämän hetken kehitystrendissä eli laajakaistassa Suomi on keskitasoa. Euroopan maiden vertailussa Suomi on vasta kuudennella tilalla. Edelle menevät Ruotsin ohella sellaiset tunnetut teknologiaosaajat kuten Tanska, Belgia, Hollanti ja Itävalta.

Suomi tuli aikanaan tunnetuksi rohkeana telekilpailun vapauttajana, mutta laajakaistassa temppu ei enää onnistunutkaan. EU-maiden hintavertailussa Suomi on yhteysnopeudesta riippuen kahdeksas tai yhdeksäs.

Viime vuosituhannen teknokukoistusta auttoi se, että presidentti Martti Ahtisaari ymmärsi tietotekniikan merkityksen ja piti osaamista esillä kansainvälisesti. Myös hänen poikansa oli alalla töissä.

Nykyinen presidentti Tarja Halonen luovuttaa kesäkuussa miljoona euroa veronmaksajien rahaa amerikkalaiselle, jo moneen kertaan palkitulle ja aateloidulle osaajalle Tim Berners-Leelle. Kun muut eivät enää sitä tee, Suomen on yritettävä itse nostaa häntäänsä.

Ehkä Millennium-palkinnon eurot kannattaisi mieluummin käyttää tulevan kotimaisen menestyksen rakentamiseen, sillä rohkeita pioneereja tai ideoita Suomesta ei ole koskaan puuttunut. Vain tuotteistaminen ja jatkokehitys on tökkinyt.

Nuori insinööri Arto Karila kumppaneineen kehitti 1985 internetreitittimen prototyypin. Silloista Nokiaa reititinbisnes ei kiinnostanut, mutta jos hanke olisi synnyttänyt uuden yrityksen, siitä olisi saattanut tulla toinen nokia. Markkinoita nyt hallitseva Cisco perustettiin juuri samoihin aikoihin, tarkkaan ottaen joulukuussa 1984, ja sen viime vuoden liikevaihto oli 19 miljardia dollaria.

Toinen vastaava melkein-menestys oli maailman ensimmäinen graafinen www-selain, jonka ryhmä TKK:n opiskelijoita kehitti Ari Lemmken johdolla opinnäytetyönä 1992. Selaimessa oli jopa internethakukoneen esiaste.

Erwise-nimen saanut selain oli niin merkittävä, että nyt palkinnon saava Berners-Lee tuli Suomeen kannustamaan ryhmää. Kukaan ei kuitenkaan ymmärtänyt internetiin tai selaimeen liittyviä kaupallisia mahdollisuuksia, ja vaikka olisi ymmärtänytkin, riskirahaa ei tuolloin ollut tarjolla ohjelmankehityshankkeisiin. Ei ainakaan Suomessa.

Niinpä vuotta myöhemmin Illinoisin yliopiston kaverit kehittävät Mosaic-selaimen - ja loppu on historiaa.

Historiaa on pian myös Suomen teknomaine, ellei näistä opita mitään.

<takaisin