Talouselämä 18.6.2004

Kymmenen vuotta nettiä

Näinä päivinä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun internet tuli Suomeen. Kesäkuussa 1994 lehdet ja televisio julkaisivat ensimmäiset juttunsa kansainvälisestä tietoverkosta ja tekivät siitä päivän puheenaiheen.

Lisää julkisuutta toivat Yhdysvalloissa järjestetyt jalkapallon MM-kisat. Ne olivat ensimmäinen kaupallinen tapahtuma, jolla oli omat www-sivut.

Alkuaikoina nettiä ei tarvinnut edes mainostaa, sillä asiasta kiinnostuneet kansalaiset itse kyselivät, mistä yhteyksiä saisi ostaa. Ensimmäiset kaupalliset operaattorit syntyivät vastaamaan tähän kysyntään.

Netiltä odotettiin paljon. Sähköisen rahan piti mullistaa kaupankäynti ja nettikäyttäjien lukumäärän arvioitiin ohittavan maapallon väkiluvun vuoteen 2000 mennessä. Painettujen lehtien piti hävitä www-sivujen tieltä. Netistä piti tulla sampo, joka jauhaisi rahaa.

Kaikki ei mennyt ihan niin kuin odotettiin.

Tyypilliseen tapaansa suomalaiset ottivat ensimmäisten joukossa netin omakseen. Yrityksiä rohkaistiin avaamaan nettikauppoja väittämällä, ettei sijainnilla tai koolla enää ollut väliä, koska netti oli "the great equalizer". Mistä tahansa yrityksestä saattoi tulla alansa Amazon.

Pian selvisi, että vanhat liiketoiminnan lait olivat yhä voimassa. Nyt vain kilpailualueena oli koko maailma, mikä teki asiasta entistä vaikeamman. Ruotsalaisille se sopi hyvin; he lähtivät innolla mukaan kuplaan ja jälki oli sen mukaista. Vuosituhannen vaihtuessa globaaleiksi tarkoitetut nettibrändit kaatuivat yksi toisensa jälkeen.

Suomalaista netin menestystarinaa ei koskaan tullut. Ellei operaattoreita ja kotisivun tekijöitä lasketa, tuskin mikään suomalainen yritys on tehnyt rahaa internetillä.

Eniten netistä ovat hyötyneet tavalliset kuluttajat. Heille netti on huikea tiedon ja kokemusten välityspaikka, jossa on helppo kilpailuttaa myyjiä ja vertailla tuotteita maiden rajoista piittaamatta.

Netti onkin vienyt katteet monilta yrittäjiltä, joiden bisnesmalli pohjautui tarjonnan niukkuuteen ja alueelliseen hinnoitteluun. Netin ansiosta kaikkea on nyt tarjolla halvalla ja rajattomasti. Asiakkaan ainoa ongelma on valinnan vaikeus ja lompakon rajallisuus.

Toiseksi eniten netistä ovat hyötyneet isot yritykset, jotka ekstranetien ja sähköisen laskutuksen ansiosta ovat voineet optimoida prosesseja ja vähentää kuluja. Voitot ovat kasvaneet, mutta työpaikkoja ei ole syntynyt lisää. Päinvastoin, toimintoja on netin ansiosta voitu ulkoistaa halvempiin maihin.

Aikanaan ennustettiin, että netti tuhoaisi ensimmäisenä matkatoimistot, kun asiakkaat alkaisivat itse varata lentoliput ja hotellit. Osittain niin on käynytkin, sillä lentoyhtiöt pyrkivät ohjaamaan asiakkaansa nettipalveluunsa.

Finnairin sivulta on helppo varata lento New Yorkiin, mutta jos tarvitsen jatkolentoja tai haluan etsiä parhaan yhteyden, jätän tehtävän suosiolla matkatoimistolle. Sen ammattitaidosta kannattaa maksaa muutama euro, sillä itse tehtynä aikaa kuluisi paljon enemmän.

Toinen mullistunut alue on kiinteistönvälitys. Yritykseni teki jo kesällä 1996 demon asuntojen nettiesittelystä. Vain harva välittäjä tuli katsomaan edes demoa, eikä kukaan ostanut sitä. Eräskin mersulla tullut välittäjä sanoi pärjänneensä tähän saakka sihteerillä, puhelimella ja autolla, ja aikoi pärjätä niillä jatkossakin.

Tänään kaikki kiinteistönvälittäjät ovat netissä, useimmat vastoin tahtoaan. Netistä on tullut puhelimen tavoin liiketoiminnan edellytys, mutta kilpailu on entisestään kiristynyt.

Tässäkö se sitten oli? Onko netin vaikutukset nyt nähty? Vai pitäisikö uskoa amerikkalaisia, jotka väittävät tämän kaiken olevan vasta alkua ja että suurimmat mullistukset ovat vielä edessä?

Laajakaista ja mobiilipalvelut mylläävät toimintaympäristöä niin, että suuretkin muutokset ovat vielä mahdollisia. Nopeat yhteydet mahdollistavat esimerkiksi uudenlaisen sisällön myynnin, kun musiikkia ja elokuvia voidaan toimittaa sähköisesti ostajan kotiin.

Luvattua vallankumousta ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan. Varottavaa esimerkkiä voi katsoa vaikka lentoyhtiöistä.

Lentokoneen keksimisestä alkoi nopea kehitys, joka huipentui 66 vuotta myöhemmin ensimmäiseen kuumatkaan. Mutta sitten tekninen kehitys pysähtyi kuin seinään. Tänään kaikki lentoyhtiöt ovat ajautuneet rajun hintakilpailun seurauksena kuilun partaalle. Lentomatkat kestävät aiempaa kauemmin ja lentämisestä on kadonnut kaikki hohto.

Arkipäiväisillä, pysähtyneillä markkinoilla pärjäävät vain kaikkein suurimmat. Eikä niilläkään ole syytä juhlaan.

<takaisin