Talouselämä 24.3.2005

Kansallinen digiprojekti vesittyy

Helmikuun lopussa Yleisradio ilmoitti yllättäen lopettavansa digitaaliset radiolähetykset niiden vähäisen suosion vuoksi. Ilmeisesti Yle piti lopetuspäätöstä vähäisenä asiana, sillä sitä ei edes mainittu illalla tv:n pääuutisissa.

Vielä syyskuun 2003 haastattelussa radiojohtaja Seppo Härkönen kertoi uskovansa, että analogiset radiolähetykset voidaan lopettaa kymmenen vuoden kuluessa. Tähän luottaen hankin 399 euroa maksavan digiradion kesällä 2004. Lähetysten nyt loppuessa se mykistyy hyödyttömäksi.

Takkuinen tie digiaikaan vaatii uhrinsa.

Television puolella mitään ei jätetty sattuman varaan, sillä digitalisointi määrättiin hallituksen päätöksellä pakolliseksi jo 1990-luvun lopussa. Kansalliselle digiprojektille keksittiin useita perusteluja, jotka nyt, siirtymäkauden puolivälissä, ovat yksi kerrallaan vesittymässä.

Digihankkeen piti suojata Suomea ja Yleä satelliitti- ja kaapelikanavien vyörytykseltä. Niin ei ole käynyt, vaan juuri digi-tv:n ansiosta elokuva- ynnä muut kanavat tulevat kaikkiin koteihin. Kotimaisten toimijoiden voimat eivät riittäneet kanavapaikkojen täyttämiseen.

Kaupalliset tv-kanavat houkuteltiin digi-tv:n tukijoiksi lupaamalla toimilupamaksujen puolitusta. Kanavien piti käyttää näin saatu hyöty tv-toiminnan kehittämiseen.

Toisin kävi: Alma Media myi heti maksun laskettua MTV3:n ruotsalaisille, jotka kalliin toimiluvan aikana eivät olisi sitä ostaneet.

Digiaikaa mainostettiin alusta lähtien uusilla kanavilla. Niille piti olla tilaa, koska suomalaisten tv:n parissa käyttämä aika oli eurooppalaisittain alhainen.

Televisio on kuitenkin menettämässä merkitystään. Viime vuonna katselu väheni seitsemän minuuttia edellisvuodesta. Pudotus on dramaattinen, sillä 1990-luvulta alkaen katselu on pudonnut vain kerran — ja silloinkin yhden kokonaisen minuutin.

Kotimaisen sisältöteollisuuden piti hyötyä selvästi digi-tv:stä uusien kanavien luoman kysynnän kautta. Kilpailun ja alenevien katsojalukujen vuoksi sisältötuotanto on kuitenkin joutunut kilpailemaan itsensä liki hengiltä, eivätkä kanavat halua maksaa kotimaisesta sisällöstä, kun ulkomaista saa halvemmalla.

Ohjelmatarjonta on kieltämättä monipuolistunut: digitekniikan ansiosta olemme saaneet ensimmäisen pornokanavan, joka lähettää kovaa pornoa ilmaiseksi. Se ei tosin tainnut olla valtion tarkoitus toimilupia jaettaessa.

Urheilu on kalleinta tv-sisältöä. Kotimaiset toimijat eivät pysty kilpailemaan urheilutapahtumien ja kotimaisten sarjojen televisiointioikeuksista.

Ministeri Leena Luhtanen on vaatinut, että keskeisten urheilutapahtumien on vastakin näyttävä "vapailla kanavilla". Mutta miten pakollisella tv-maksulla rahoitettavat kanavat eroavat muista maksullisista kanavista?

Vielä viisi vuotta sitten urheilun näkymistä Ylen kanavilla saattoi perustella sillä, ettei kaikilla ollut teknisiä valmiuksia maksukanaviin. Digi-tv:n ansiosta kanavat tulevat jokaiseen digiboksiin Ylen omien kanavien kanssa, joten este on poistunut.

Urheilusta kiinnostunut kiittää tarjonnan kasvusta, mutta joutuu tulevaisuudessa maksamaan erikseen siitä, minkä Yle ennen näytti tv-luvan hinnalla. Ja silti tv-maksu nousee.

Alkuperäisen digiprojektin tavoitteista on jäljellä enää tavaton kiire. Suomi aikoo yhä olla maailman ensimmäinen valtio, joka lopettaa analogiset lähetykset kokonaan. Myytti nopean siirtymisen eduista elää yhä vahvana.

Samaan aikaan seuraavan sukupolven digitekniikka tekee jo tuloaan. Kyse on uudesta teräväpiirtotelevisiosta (hdtv), joka lopultakin lunastaa lupauksen selvästi paremmasta kuvasta ja kiinnostaa aidosti katsojia.

Hdtv vaatii tietenkin taas uudet boksit. Nykymuotoinen digi-tv alkaakin näyttää teknisesti vanhentuneelta jo ennen kuin siihen ehditään edes siirtyä.

Hdtv vie viimeisen perustelun siltä, miksi valtion piti sekaantua digikehitykseen. Hd-lähetykset vievät niin paljon kapasiteettia, että puheet taajuusalueiden vapautumisesta voidaan unohtaa.

Digiprojekti osoittaa, miten vaikeaa on yrittää ohjata teknologian kehitystä, vaikka asialla olisi itse valtio.

Tehtävää ei olisi edes yritetty ilman eduskunnan tukea. Digitalisoinnilla haluttiin turvata Ylen asema, sillä Ylen hallintoneuvoston entisen puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen sanoin "Yle on eduskunnan radio". Viestinnän murroksen voimat ovat kuitenkin paljon suuremmat.

Itse aion jättää kahden vuoden tv-maksut väliin saadakseni edes jotain hyvitystä turhasta digiradiosta.

<takaisin