Talouselämä 17.6.2005

Kerettiläistä kesää

Ensi viikolla alkaa taas aika, jonka vuoksi kannattaa syntyä suomalaiseksi: kaunis kesä ja usean viikon kesäloma. Muutamaan viikkoon ihmisen ei tarvitse tehdä mitään tuottavaa. Hän saa keskittyä nauttimaan hyödykkeestä, jonka arvo helposti unohtuu: omasta ajasta.

Aika on niin hankalasti käsiteltävä suure, että sen merkitys jää usein toissijaiseksi rahan rinnalla. Aika ei näy pankkitilillä numeroina, eikä sitä voi hallita Excelillä.

Ajan määrää ei voi mitata, ainoastaan sen kulumista. Jos rahat loppuvat, pankista voi lainata lisää - mutta kun aika loppuu, lisää ei saa mistään. Materiaalisen hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden aikakaudella aika on ainoa niukkuushyödyke.

Oman ajan arvostaminen kuulostaa nykyisessä markkinataloudessa lähes kerettiläiseltä. Länsimaisessa ajattelussa ihmisen tehtävänä ei ole nauttia omasta ajasta, vaan olla mahdollisimman tehokas ja tuottava.

Tässä suhteessa me suomalaiset olemme heikoilla, sillä työtuntiemme määrä ei pärjää kansainvälisessä vertailussa. Suomalaisten runsas 1 700 tuntia vuodessa kalpenee jenkkien 1 900 ja japanilaisten 1 950 tunnin rinnalla. Oma lukunsa ovat kiinalaiset, jotka työskentelevät peräti 2 300 tuntia vuodessa.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Sähköposti ja matkapuhelin tuovat työasioita kotiin joka toisella työntekijällä. Joka kolmas suomalainen jatkaa töitään kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Yksin diplomi-insinöörien lasketaan tehneen viime vuonna palkatonta ylityötä 4 000 henkilötyövuoden edestä.

Työ on kaikessa hiljaisuudessa vallannut yhä suuremman palan siitä, mitä nimellisesti kutsutaan vapaa-ajaksi.

Erityisen vähän omaa aikaa on amerikkalaisilla. Kadehditun dynaamisen talouden ja vaurauden kääntöpuolena ovat viikon kesälomat ja muutama tunti viikossa lasten kanssa.

Omantunnon lepyttämiseksi on keksitty laatuajan käsite, vaikkei sillä ole mitään todellisuuspohjaa. Aika on absoluuttista eikä siihen voi liittää laatumääreitä.

Teollistumisen ansioksi nähtiin aikanaan vapaa-ajan lisääntyminen. Koneiden myötä tuottavuus kasvoi niin, että työpäiviä voitiin lyhentää. Tarkoitus oli, että ihmiselle jäisi yhä enemmän vapaa-aikaa.

Jokin meni pieleen, sillä toteutunut kehitys on ollut täsmälleen päinvastaista. Työn tehostamiseen tarkoitetut koneet ovat alkaneet tehostaa työn tekijää.

Matkapuhelimen, tietokoneen ja netin ansiosta työasiat seuraavat tekijää kaikkialle. Viimeinenkin ote omasta ajasta katoaa, kun työpaikan tietokoneistettu ryhmäkalenteri - vihoviimeinen keksintö - luovuttaa sen hallinnan muille ja antaa kenen tahansa täyttää ajan turhilla palavereilla.

Teknisiä apuvälineitä on pakko käyttää, sillä globalisaation takia mittatikkuna käytetään aina pisimmän työajan maata. Jotta muut säilyttäisivät kilpailukykynsä, niiden pitäisi työskennellä yhtä paljon.

Jos jokin maa tavoittaa nykyisen johtajan, siitä tulee uusi vertailukohta kaikille muille. Kierre on yhtä järjetön kuin loputonkin.

Vielä 1970-luvulla meillä oli varaa siirtyä kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen, mutta nyt virta on kääntynyt. Eläkeikää halutaan nostaa ja työaikaa pidentää.

Bisnes ulosmittaa itselleen sen hyödyn, jonka insinöörit ovat tekniikalla onnistuneet luomaan.

Viisi vuotta sitten laadittiin Lissabonin agenda, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin talousalue 10 vuoden kuluessa. Jokainen ymmärtää, ettei tavoitetta saavuteta.

Euroopalla on takanaan satojen vuosien teollistuminen ja vielä vanhempi kulttuuri. Amerikkalaiset ja aasialaiset eivät ole vielä yhtä pitkällä. Eurooppa häviää yhden kilpailun, mutta voittaa toivottavasti toisen, paljon tärkeämmän.

Kulttuuriin, hyvinvointiin ja elämänlaatuun panostava Eurooppa pystyisi luomaan uuden jälkiteollisen arvomaailman, joka tyytyy pienempään talouskasvuun mutta luo tasapainon niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

Heräävätkö jenkit ja aasialaiset jonain päivänä huomaamaan, ettei niin sanotusta elintasosta ole mitään hyötyä, ellei siitä koskaan ehdi nauttia? Että Maslowin tarvehierarkian uusi, ylin taso, on aika itselle ja omille lapsille?

Elleivät, meidänkin pitkät kesälomamme ovat kohta historiaa.

Nauti siis kesälomastasi, kun vielä voit.

<takaisin