Talouselämä 28.10.2005

Skypen opetukset

Happy days are here again! Siltä ainakin tuntui syyskuun puolivälissä, kun nettihuutokauppa Ebay osti internetpuheluita tarjoavan Skypen 2,6 miljardilla dollarilla.

Ebayn kolme vuotta vanhasta, ilmaisia palveluita tarjoavasta yhtiöstä maksama hinta on niin huima, ettei vastaavaa ole nähty vuoden 2000 internetkuplan jälkeen. Joko vanhat hullut ajat ovat palaamassa tai sitten Skypessä on jotain todella ainutlaatuista.

Eniten meitä suomalaisia harmittaa se, että toinen Skypen perustaja on tanskalainen ja toinen ruotsalainen. Miten ihmeessä he onnistuivat tekemän sen taas: luomaan yhtiön tyhjästä ja myymään sen huippuhintaan jenkeille? Meillä suomalaisilla on paljon oppimista Skypen tarinassa.

Skypessä ei ole mitään uutta, sillä nettipuhelimet keksittiin kauan sitten. Itse muistan kokeilleeni ensimmäistä ohjelmaa jo vuonna 1995. Miten siis vuonna 2002 perustettu yhtiö pystyi syrjäyttämään kilpailijansa ja ehti hankkia itselleen 54 miljoonaa käyttäjää?

Ei tarvitse ihmetellä, siinähän se lukee selvällä suomen kielellä aina kun ohjelman käynnistää: "Ilmainen Internet-puhelin, joka myös toimii".

Ensimmäinen avainsana on "ilmainen". Mikä tahansa ilmainen kiinnostaa ihmisiä, olipa kyse sitten messuilla jaettavista pinsseistä tai mainoslippiksistä. Ilmainen pitää ottaa, vaikkei sille olisi edes käyttöä.

Toinen avainsana on "toimii". Juuri se erottaa Skypen muista ilmaisista internetpuheluohjelmista. Siinä, missä muut ohjelmat ovat vaikeita käyttää ja vaativat säätämistä palomuurin läpäisemiseen, helppokäyttöinen Skype kiemurtelee automaattisesti läpi pienimmästäkin reiästä.

Skype on yksinkertainen käyttää ja se yksinkertaisesti toimii. Tässä tapauksessa yksinkertaisuus on hyve.

Myös ajoitus oli kohdallaan. Pioneerit tulivat markkinoille liian aikaisin, Skype juuri silloin kun laajakaista alkoi toden teolla levitä koteihin.

Toimivuudestaan huolimatta Skype ei ole teknisesti hyvä ohjelma. Siinä ei esimerkiksi ole kuvapuheluominaisuutta, mikä löytyy useimmista kilpailijoista. Kaikkien modernien oppien vastaisesti Skypen arkkitehtuuri on suljettu, eikä se noudata mitään standardeja tai avoimia rajapintoja.

Suoraan sanoen Skype on insinöörin painajainen.

Viimeistään tässä vaiheessa käy selväksi, miksi Skype ei voi olla suomalainen tuote. Suomalainen tekisi mieluummin teknisesti hienon, ylihintaisen palvelun, jota ihmiset eivät saisi toimimaan. Ja toisi senkin markkinoille liian aikaisin.

Jos Skypen perustajat Niklas Zennström ja Janus Friis olisivat suomalaisia, Suomi olisi saanut yhtiön myynnistä kansainvälistä näkyvyyttä, mutta tuskin juuri muuta. Skypessä kaikki ei nimittäin ole sitä miltä näyttää.

Perustajistaan huolimatta Skype ei ole ruotsalainen eikä tanskalainen yhtiö. Kotimaan määrittely ei ole helppoa, sillä Skype Technologies S.A. on rekisteröity Luxemburgiin, sen pääkonttori on Lontoossa mutta koodaus ja tuotekehitys hoidetaan Tallinnassa.

Zennström ja Friis päätyivät Viroon, koska he olivat Ruotsin Tele2:n aikoina tutustuneet virolaisiin nörtteihin. Yksi virolaisista on nykyään Skypen tekninen johtaja.

Kohutulla Viron tasaverolla tai Suomen hyvällä sijoituksella kilpailukykyvertailuissa ei siis ollut merkitystä, kun uusi yritys etsi kotia tuotekehitykselleen. Vielä globalisaation ja tietoverkkojen aikakaudellakin henkilökohtaiset kontaktit ratkaisevat. Sen suomalaiset unohtavat liian helposti.

Skypen filosofian mukaan puheluista maksaminen kuuluu 1900-luvulle. Miten siis tehdä bisnestä ilmaisilla palveluilla? Skype-käyttäjien väliset keskinäiset puhelut ovat maksuttomia, mutta yhtiö veloittaa perinteisiin puhelimiin menevistä soitoista. Niiden määrä oletettavasti vähenee sitä mukaa kun Skypen suosio kasvaa.

Skype ei luo uusia työpaikkoja eikä synnytä uutta vaurautta, pikemminkin päinvastoin. Ilmaiset puhelut pyrkivät tuhoamaan vanhan telebisneksen, mutta eivät rakenna mitään uutta tilalle.

Hivenen yksinkertaistettuna Skypen bisnesmallina on viedä pohja omalta ansaintalogiikalta. Ei kuulosta kovin vakuuttavalta, mutta ei sen tarvinnutkaan vakuuttaa muita kuin yksi iso ostaja. Tässä Skypen saama laaja julkisuus oli keskeisessä roolissa.

Todellinen liikeidea olikin luoda nopeasti yritys, jonka voi myydä kovaan hintaan eteenpäin. Ja siinä perustajat onnistuivat paremmin kuin yksikään suomalainen koskaan.

<takaisin