Talouselämä 20.1.2006

Kopiointi ei ole tavallinen varkaus

Kehitys on mennyt oikeaan suuntaan, sillä piratismin määrä on laskenut oleellisesti. Vuonna 2004 maailmalla käytettävistä ohjelmista 35 prosenttia oli piraattikopioita, Suomessa luku oli 29 prosenttia, kertoi ohjelmistovalmistajien etuja ajava järjestö BSA joulukuussa.

BSA:n laskujen mukaan piratismin aiheuttamat menetykset kasvoivat kuitenkin jo 33 miljardiin dollariin.

Tietokoneohjelmat ovat immateriaalista omaisuutta. Vaikka piratismin kitkeminen on kaikin puolin kannatettavaa, BSA:n laskelmat ja kampanjat eivät aina kestä kriittistä tarkastelua.

"Kerro meille piraattikopiosta - voit ansaita jopa 25 000 euroa" houkuttelee BSA:n nettisivu ilmiantajia ja tuo mieleen Katso-lehden salakuvista lupaamat palkkiot.

BSA arvioi piratismin aiheuttamia taloudellisia menetyksiä yksinkertaisesti laskemalla, montako ohjelmaa tietokoneissa keskimäärin käytetään, ja suhteuttaa tuloksen myytyjen koneiden määrään.

Jos myytyjen ohjelmien määrä jää jälkeen laskennallisesta arvosta, BSA olettaa, että puuttuvat ohjelmat on kopioitu laittomasti. Oman ilmoituksensa mukaan BSA huomioi Linuxin ja muiden ilmaisten ohjelmien yleistymisen, mutta siitä huolimatta näin saatu luku on täysin epärealistinen. Jokainen kopioitu ohjelma ei automaattisesti ole pois myynnistä.

Kun immateriaalinen tuote kopioidaan, tekijälle aiheutuva taloudellinen vahinko on pikemminkin hinta kertaa oston todennäköisyys. Joskus todennäköisyys on lähellä nollaa - jos ohjelmaa ei olisi kopioitu, olisi oltu ilman tai käytetty jotain ilmaista vaihtoehtoa.

Immateriaalisten hyödykkeiden maailmassa varkauden käsite on määriteltävä uudelleen. Tavallisessa varkaudessa esine vaihtaa luvatta omistajaa. Kopioitaessa omistajien joukko laajenee, mutta vahingon kärsii vain se, jolta jää saamatta tuloa teon seurauksena.

Immateriaalipuolella on turha edes puhua omistajista. Ohjelmista myydään vain käyttöön oikeuttavia lisenssejä ja sama periaate on siirtymässä myös viihdesisältöön. Kopioitaessa omistus ei muutu, koska sitä ei alunperinkään ollut.

Nuorilla saattaa olla kiintolevy täynnä netistä kopioituja levyjä ja elokuvia. Omat tai edes heidän vanhempiensa rahat eivät olisi riittäneet kaiken ostamiseen nimellishinnalla. Voiko joku sanoa, että kaikki on varastettu?

Jos sisältö olisi varastettu, sen voisi kiinni jäätyään palauttaa. Mutta kopioituja bittejä ei voi palauttaa. Niiden arvo ei ole fyysisessä materiassa vaan käytön tuomassa mielihyvässä.

Artistin kannalta kopiointi voi olla jopa hyödyksi. Mitä enemmän tekijän musiikkia kuunnellaan, sitä laajemmalle tietoisuus siitä leviää. Musiikki on itse oma markkinointikanavansa.

Kopioijat saattavat myöhemmin ostaa levyn tai ainakin konserttilipun. Kopiointi johtaa monimutkaisiin tapahtumaketjuihin, joiden lopullista taloudellista vaikutusta ei pysty laskemaan pelkällä Elon laskuopilla.

Silti tekijänoikeusjärjestöt laskevat kärsimänsä vahingot entiseen tapaan määrä kertaa yksikköhinta. Ei ihme, että musiikki- ja elokuvateollisuus väittää tulevaisuutensa olevan uhattuna piratismin vuoksi.

Tietääkseni kukaan ei ole vielä rohjennut tehdä tutkimusta, jossa piratismin ai-heuttamia tappioita yritettäisiin arvioida realistisesti.

BSA kosiskeli suurta yleisöä ja poliitikkoja otsikoimalla joulukuun tiedotteensa niin, että 10 prosentin vähennys laittomaan kopiointiin toisi 1,3 miljardin lisän Suomen valtion talou-teen ja synnyttäisi it-alalle 2 200 uutta työpaikkaa.

Jotta luvut näyttäisivät suuremmilta, ne oli laskettu kumulatiivisesti vuoden 2009 loppuun ulottuvalta ajanjaksolta. Näin pitkälle ulottuvat laskelmat nopeas-ti muuttuvalla alalla ovat jo sinällään epäuskottavia.

Todennäköisesti Microsoftin ohjelmia kopioidaan eniten. Vaikka niiden kopiointi loppuisi tyystin, Suomeen ei syntyisi yhtään uutta työpaikkaa. Suurin hyöty menisi kansainvälisille ohjelmistotaloille - eli tutkimuksen teettäjille.

Suomen kannalta kopioinnin matematiikka toimii täsmälleen päinvastaiseen suuntaan. Mitä vähemmän suomalaiset yritykset maksavat ohjelmistaan ulkomaille, sitä enemmän niille jää rahaa toimintaan kotimaassa, työllistämiseen ja investointeihin.

Laiton kopiointi ei tietenkään ole oikea tapa huolehtia asiasta. Mutta kai etujärjestöiltäkin on lupa edellyttää jonkinlaista älyllistä rehellisyyttä?

<takaisin