Talouselämä 22.9.2006

Nyt kaikki innovoimaan

Pieneen maahan mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus. Juuri nyt tuo ajatus on innovaatio. Seminaarit, juhlapuheet ja tulevaisuuden strategiat tulvivat kaikkea innovaatioon liittyvää.

Kukaan ei kiistä innovaatioiden merkitystä. Ne ovat erityisen tarpeellisia Euroopassa, sillä emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa perinteisin keinoin. Työ on kallista eivätkä eurooppalaiset halua käyttää aikaansa pelkkään työpaikalla raatamiseen.

Innovaatiot lupaavat menestystä helpommalla, sillä ne eivät vaadi hikeä tai pitkiä työpäiviä. Tarvitaan vain uusia tuotteita ja rohkeita keksintöjä, niin yritykset menestyvät ja kansantalous kukoistaa.

Kaikki innovoimaan siitä, hus!

Innovaatio itsessään ei ole mikään uusi innovaatio. Oma toimistoni on jo 15 vuoden ajan sijainnut Espoon Innopolissa. Kun talo valmistui 1990-luvun alussa laman aikaan, innovointia pidettiin luonnollisena eikä siihen liittynyt nykyisen kaltaista hypeä.

Vasta viimeksi kuluneen vuoden aikana innovaatio on noussut mantran asemaan. Kun maahan nyt puuhataan erityistä innovaatioyliopistoa ja perinteistä suomalaista neuvolajärjestelmää ylistetään innovaatioksi, ilmassa on selviä ylikuumenemisen merkkejä.

Seuraavaksi lienee vuorossa innovaatioasiamiehen viran perustaminen. Sen jälkeen tulevat innovaatioministeriö ja alueelliset innovaatiokeskukset. Yritykset velvoitetaan innovoimaan vähintään kerran päivässä. Lopulta tulee EU:n innovaatiodirektiivi, jolla pyritään kuromaan kiinni Lissabonin agendan tavoitteita.

Innovaatiot eivät synny käskemällä. Organisaatio voi vain pyrkiä luomaan otolliset olosuhteet innovaatioiden syntymiselle - ja toivoa sen jälkeen parasta.

Kun innovaatioita sitten havaitaan, ne pitäisi pystyä jalostamaan eteenpäin. Innovaatiot eivät ole itseisarvo. Niistä on pitkä matka oikeiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Nykyinen innovaatiohype missaa Suomessa pointin. Ei meillä koskaan ole ollut puutetta ideoista, keksijöistä tai kylähulluista - sen sijaan rahoituksen järjestäminen, tuotteistaminen ja markkinointi on aina ollut vaikeaa. Monet hyvät keksinnöt on hukattu, kun ideoita ei ole pystytty kaupallistamaan, tai taloudelliset oikeudet on jouduttu myymään ulkomaille ja hyödyn ovat korjanneet muut.

Nämä rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu innovaation taikasanaa hokemalla. Ellei jatkohoitoa ole järjestetty, innovointi voi olla jopa haitaksi. Innovaatio on lähtökohta, ei päämäärä.

Onnistuessaankin innovaatio antaa vain lyhytaikaista kilpailuetua. Globaaleilla markkinoilla mikään patentti tai tekijänoikeus ei pysty suojaamaan innovaatioita kuin hetkellisesti. Innovaatioiden pitäisi olla pulppuava lähde, josta tuotekehitys ja markkinointi ammentavat.

Sitran yliasiamies Esko Aho on toistuvasti korostanut innovaatioiden merkitystä. Millennium-palkinnon jakotilaisuudessa kesäkuussa hän nimesi imitaation innovaation vastakohdaksi.

Asiat tuskin ovat niin mustavalkoisia. Myös matkiminen voi olla luovaa. Harvoin oivalluskaan syntyy täysin neitseellisestä maaperästä. Matkiminen ja kopiointi ovat edellytyksiä massamarkkinoiden syntymiselle.

Sitä paitsi matkijat pärjäävät innovoijia paremmin. IBM kehitti vahingossa ensimmäisen pc:n, mutta vasta kloonivalmistajat tekivät niistä todellisen bisneksen.

Xerox innovoi graafisen käyttöjärjestelmän, josta Apple sitten keräsi kunnian ja dollarit.

Visicalc keksi taulukkolaskennan, mutta Lotus Corporation ja Microsoft myivät kymmeniä miljoonia taulukkolastentaohjelmia. Lista on loputon.

Microsoft on suorastaan erikoistunut toisten tekemiin innovaatioihin. Kerta toisensa jälkeen se on joko matkinut tai ostanut toisten tekemiä ideoita ja tehnyt niistä alansa markkinajohtajia. Strategia on toiminut erinomaisesti ja tuottanut huikeat voitot.

Tuorein esimerkki on kiintolevyllä varustettu mp3-soitin. Innovaation teki Compaq vuonna 1998. Konsepti myytiin korealaisille, mutta vasta Applen vuonna 2001 julkistama iPod räjäytti markkinat. Apple onkin Microsoftin tavoin tuotteistamisen ja markkinoinnin mestari.

Ironisinta kaikessa on se, että Hewlett-Packard oli ostanut Compaqin vuonna 2002. Vuonna 2004 se teki Applen kanssa sopimuksen iPodin myynnistä omalla logollaan. HP siis joutui lopulta ostamaan innovaation, jonka se oli aikanaan itse kehittänyt.

Ja pari viikkoa sitten Microsoft julkisti oman mp3-soittimensa, Zunen, joka ehtii sopivasti joulumarkkinoille.

Innovaatiohuumassa on hyvä muistaa, miten raskas pioneerin osa voi olla.

<takaisin