Talouselämä 9.2.2007

Kuka pelkää teräväpiirtoa?

Televisiotekniikan tulevaisuutta selvitettäessä päädyttiin 1990-luvulla siihen, että Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa kannattaisi siirtyä satelliittijakeluun. Se olisi ollut kustannustehokkain tapa parantaa kuvanlaatua ja lisätä kanavien määrää.

Tulos oli viestintäpoliittinen itsemurha. Satelliittitekniikka olisi tuonut kansainväliset taivaskanavat jokaiseen kotiin, mikä olisi heikentänyt kotimaisten toimijoiden asemaa ja nakertanut julkista palvelua.

Niinpä valittiin toinen tie: maanpäällisen jakeluverkon digitalisointi.

Päätös oli alusta pitäen selvä, sille piti vain löytää perustelut. Alettiin puhua vuorovaikutteisuudesta ja siitä, miten mahdollisen kriisitilanteen varalta oli tärkeää pitää jakeluverkko kansallisessa hallinnassa.

Kumpikaan perustelu ei kestänyt. Vuorovaikutteisuutta ei tullut ja jakeluverkko myytiin ulkomaille heti kun mahdollista.

Valittu tie on silti kuljettu loppuun. Jos analogialähetykset todella sammuvat elokuussa, Suomesta tulee ensimmäinen kokonaan maanpäälliseen digitekniikkaan siirtynyt maa.

Kaikkien, jotka haluavat seurata televisiota kaapelin tai antennin välityksellä kesän jälkeen, on hankittavat dvb-standardin mukainen televisio tai digiboksi.

Näin siitä huolimatta, että digijärjestelmä on teknisesti vanhentunut. Vähänkin tulevaisuuteen katsova panostaisi nyt teräväpiirtotekniikkaan, jossa on 1080 juovaa digi-tv:n 575 sijaan. Neljä kertaa tarkempi kuva näyttää upealta ja täyttää television tarpeet pitkälle tulevaisuuteen.

Koteihin on parin vuoden ajan myyty teräväpiirtoon pystyviä hd ready -taulutelevisioita. Nykyisen digi-tv:n kuva näyttää niissä pakkausvirheiden ja alhaisen tarkkuuden vuoksi kehnolta - kuin katselisi mustavalkoista kuvaa väritelevisiosta.

Yhdysvalloissa tv-sarjat on jo pitkään kuvattu ja lähetetty hd-versioina. Ensimmäiset hd-elokuvalevyt ovat kaupoissa. Jopa uudet kotivideokamerat kuvaavat hd-tarkkuudella.

Miksi siis katsojat velvoitetaan hankkimaan mustavalkoinen digiboksi juuri, kun värilähetykset tekevät tuloaan?

Aluksi kuvittelin, että kyse on vain suomalaisesta sisusta: se, mitä kerran on päätetty, viedään sitkeästi loppuun.

Mutta ehkä takana on muutakin. Ehkä joku suorastaan haluaa, että suomalaiset hankkivat vanhan tekniikan mukaiset laitteet?

On nimittäin varmaa, että kun katsojat nyt pakotetaan uusimaan laitteensa digiaikaan, uusia hankintoja ei vähään aikaan tehdä. Vanha digitekniikka jää vallitsevaksi ehkä jopa 10 vuodeksi.

Se sopii hyvin kotimaisille tv-kanaville.

Teräväpiirron huono puoli ovat sen korkeammat kustannukset tv-yhtiöille. Hd-ohjelmien esitysoikeudet maksavat perusversioita enemmän.

Hd-signaalin lähettäminen vaatii vähintään kaksinkertaisen bittivirran, mikä näkyy Digitan perimässä hinnassa. Eivät kansainväliset sijoittajat turhaan maksaneet Digitasta 300 miljoonaa euroa, vaikka suomalaiset myyjät kuvittelivat tekevänsä hyvät kaupat.

Teräväpiirto vaatisi tv-yhtiöiltä myös merkittäviä laiteinvestointeja. Niihin kenelläkään ei ole varaa. Jo nykyinen digisiirtymä ja kanavamäärän moninkertaistuminen on ajanut yhtiöt ahtaalle.

Ennen näkemätön määrä mainos- ja maksukanavia sekä peräti viisi julkisen palvelun kanavaa kilpailee pienen Suomen katsojista. Lähivuosina on edessä teleoperaattoreista tuttu hintasota ja hyperkilpailu.

Teräväpiirto vain pahentaisi tilannetta. Mitä pidempään sen tuloa onnistutaan viivyttämään, sen parempi.

Yleisradio onkin jo ilmoittanut, että se harkitsee hd-kokeilujen aloittamista kolmen vuoden päästä.

Viime vuosikymmenen viestintäpolitiikalla ei saavutettu haluttuja tuloksia. Internetin tultua tv:n katselu ei enää lisääntynytkään entiseen malliin. Kakku digitalisoitiin, mutta sen koko ei kasvanut - vain jakajia tuli lisää.

Siksi uudet toimiluvat jouduttiin myöntämään juuri niille kansainvälisille toimijoille, joiden tuloa Suomeen haluttiin aikanaan estää.

Nyt viestintäpolitiikalla yritetään tukea kotimaisia kanavia jarruttamalla teknistä kehitystä. Saa nähdä, miten se onnistuu, sillä kansainvälisiä hd-kanavia näkee joka tapauksessa jo nyt satelliitin ja kaapelin kautta.

Suomi, joka 10 vuotta sitten halusi digi-tv:n edelläkävijäksi, tavoittelee nyt yhtä määrätietoisesti peränpitäjän paikkaa.

<takaisin