Talouselämä 1.2.2008

Sinullekin oma tv-kanava

Tammikuun puolivälissä julkistettiin tilastot viime vuoden tv-katselusta. Tällä kertaa lukuja odotettiin suurella mielenkiinnolla, olihan niissä ensi kertaa nähtävissä viime syksyn digisiirtymän vaikutus.

Numerot eivät olleet aivan sitä, mitä odotettiin. Toisaalta ei television digitalisointikaan mennyt kuten piti.

Moni on jo tyystin unohtanut, mitä nopealla digitalisoinnilla aikoinaan tavoiteltiin. Digi-tv:n piti tarjota työtä kotimaisille ohjelmantekijöille, nostaa Suomi ja Nokia alan kansainväliseen kärkeen, torjua ulkomaisten kanavien vyöryä Suomeen ja vapauttaa taajuuksia matkaviestinnälle.

Lisäksi digi-tv:n piti tuoda tietoyhteiskunta jokaiseen kotiin. Mhp-tekniikkaa käyttävien digiboksien piti mahdollistaa verkkoasiointi ja tv-shoppailu.

Mikään tavoitteista ei toteutunut. Sen sijaan saimme ulkomaisten kanavien vyöryn, lisää amerikkalaista huttua, ison kasan elektroniikkaromua ja tuhansia uuden tekniikan takkuiluun kypsyneitä kansalaisia.

Digivuosi 2007 päättyi sopivasti, kun pitkään kituneet mhp-lähetykset sammuivat joulukuussa lopullisesti tekniseen vikaan. Harva katsoja huomasi tapahtunutta, eikä Yleisradio nähnyt tarpeelliseksi edes tiedottaa asiasta.

Ajatus televisiosta tietoyhteiskunnan päätelaitteena on nyt virallisesti haudattu.

Vaikka digihanke epäonnistui tavoitteissaan, tammikuun julkistustilaisuudessa kaikki esiintyivät voittajina. Katsojat olivat saaneet lisää valinnanvaraa ja tv:n katselu oli monipuolistunut. Pienet kanavat kasvattivat katsojalukujaan. Maksu-tv-tilaajien määrä oli peräti nelinkertaistunut kolmessa vuodessa.

Tunnusluvuista tärkein oli kuitenkin laskenut. Kun vuonna 2006 televisiota katsottiin keskimäärin 169 minuuttia päivässä, viime vuonna aika oli kolme minuuttia pienempi.

Kolmen minuutin pudotus ei kuulosta paljolta, mutta vastaavaa on koettu viimeisen 13 vuoden aikana vain kerran. Yritysten, kanavien ja ohjelma-ajan lisääntyessä katselun vähentyminen on kylmä suihku alan yrityksille.

Yhteiskunta on siitä vain hyvillään. Tv-katselun lisääminen ei voinutkaan olla digitalisoinnin tavoitteena. Päinvastoin, passiivinen ruudun edessä löhöäminen olisi haitallista muutenkin lihovalle ja laiskistuvalle kansalle.

Ylös, ulos ja lenkille - ja digitelevisio kiinni.

Tuloksista paljastui toinenkin yllätys. Tiesimme kyllä, että televisio on vanhenevan väestön media, sillä katseluun tuhlattu aika kasvaa eksponentiaalisesti iän myötä.

Silti oli yllättävää, että 15-24-vuotiaiden ryhmässä katselu väheni peräti 10 minuutilla. Ilmeisesti mainostajien tavoittelema nuoriso viettää yhä enemmän aikaa netissä tai lataa suosikkiohjelmansa suoraan verkosta.

Tilastoissa huomioitiin vain perinteinen tv-katselu eikä esimerkiksi tallentavien digiboksien käyttöä. Tämän vuoden alusta lähtien Finnpanel on seurannut myös ajansiirtoa, ja eräiden ohjelmien katsojamääriin onkin tullut keskimäärin 2-8 prosentin lisäys.

Mutta minkälaisia katsojia ajansiirtäjät ovat? He ohittavat mainokset napin painalluksella ja saattavat katsoa koko ohjelman pikakelauksella, tai ainoastaan alku- ja loppukohtaukset. Tällaista toimintaa on vaikea mitata eikä näitä "katsojalukuja" voi rinnastaa perinteiseen katseluun.

Tallentava digiboksi on paljon suurempi uudistus kuin television digitalisointi. Katsoja voi poimia etukäteen listalta itseään kiinnostavat ohjelmat ja koota niistä oman kanavansa.

Munkanava lähettää aina jotain mielenkiintoista eikä siellä ole mainoksia. Munkanavaa voi katsoa juuri silloin kuin itselle sopii. Jos puhelin soi tai ulkoiluhimo iskee, ohjelman voi pysäyttää siksi ajaksi.

Näin toimiessaan katsoja vapautuu ohjelmakaavioista ja kalliisti rakennetuista kanavabrändeistä. Ajansiirto on myrkkyä mainostajille ja sitä kautta koko liiketoiminnalle.

Yksi vastalääke on Subin tapaan kasvattaa kanavalogon kokoa ruudulla ja toivoa, että se riittää brändin vahvistamiseen.

Parempi keino on kohdistaa kanavia yhä tarkemmin rajatuille yleisöille. Nykyisten nais-, mies- ja lastenkanavien profiili on toivottoman lavea. Pienessä maassa tulee kuitenkin äkkiä vastaan raja, jonka alle perinteisellä tv-tekniikalla ei kannata mennä.

Laajakaistassa pelikenttä on aivan toinen. Kustannukset eivät ole ongelma, sillä lähettäminen on ilmaista eikä vaadi edes toimilupaa. Oma tv-kanava voidaan perustaa vaikka laskuvarjohyppääjille, jackrussellinterrierin omistajille tai molemmille jäljellä oleville postimerkkien keräilijöille.

Viime viikolla suomalainen Floobs avasi netissä palvelun, jolla kuka tahansa voi perustaa oman tv-kanavan. Se laajentaa munkanavan kokonaiseksi tv-asemaksi.

<takaisin